Lue keskustelun säännöt.
Olen niin uskomattoman kiitollinen parisuhteestamme, että saimme sen vielä toimimaan
10.03.2021 |
Halailemme paljon, meillä on hauskaa yhdessä, nauramme usein, arvostamme ja kunnioitamme toisiamme. Mies tuo minulle kukkia vähintään kerran kuukaudessa. Yhdessä on mukavaa, leppoisaa, mutkatonta, hauskaa. Meillä on paljon yhteisiä mielenkiinnonkohteita, olemme kasvaneet yhteen.
Ollaan oltu yhdessä kohta 17 vuotta. Väliin mahtunut isoja vaikeuksiakin, olimme 5 vuotta sitten asumuserossakin vuoden. Se kyllä opetti molempia paljon, pisti kummankin nöyrtymisen kautta kasvamaan, arvostamaan toista ja yhteisen elämän merkitystä. Tajuamaan mikä on oikeasti tärkeää ja mikä ei.
Uskon vakaasti, että olemme yhdessä kuolemaamme saakka, ja iloitsen yhteisestä ajastamme ja elämästämme. ❤️
Kommentit (8)
Ihana kuulla! Meillä on myös vähän vastaavaa; yhdessä on oltu 15 vuotta, ja viime vuodet on olleet haastavia. Mutta päätimme myös, että jotain on tehtävä ennen kuin kaikki on hukkaan heitetty. Suhde ajautui kämppisasteelle, mutta sellaiseen, jossa toinen oli toisen likakaivo ja sai kuulla kaikki ärsytykset, mitä toisen päässä sattuikin olemaan. Parisuhde muuttui taistelukentäksi, jossa kilpailtiin eikä pyritty yhteiseen hyvään. Meidänkin suhteen perustat ovat kunnossa olleet koko ajan siltä osin, että mitään "oikeaa" riidan aihetta ei ole olemassa, vaan luottamuksesta lähtien kaikki toimii, myös siis huonoina aikoina.
Keskustelujen jälkeen päädyttiin siihen , että joko eroamme tai sitten teemme jotain. Eroon ei perusteita oikein löytynyt, joten olemme alkaneet muuttaa käytöstämme, keskustelemaan siitä, tekemään asioita enemmän yhdessä. Itselleni tärkeää oli, että havahduin siihen, että oikeasti voin menettää tuon ihanan ihmisen.
Nyt alkaa iloa jo pilkahtaa suhteessa ihan aidosti, välillä hykerryttää, miten minulla on tuo mies, johon aikanaan rakastuin. Tietenkin on niitä päiviä, kun tipahtaa siihen vanhaan toimintatapaan, kun ei kaikki muutu hetkessä. Tuntuu silti niin kivalta, että tähän on tietoisesti sitouduttu yhdessä, ja tämä on vaihe, jossa me tietoisesti pelastamme meitä avioparina.
Vaikka aikamoiseen umpikujaan on joutunut, niin oikeasti, sieltäpä voikin päästä yhteisellä toiminnalla pois. Tätä en välttämättä olisi uskonut, vaikka tästähän ne naistenlehdet on juttuja täynnä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ihana kuulla! Meillä on myös vähän vastaavaa; yhdessä on oltu 15 vuotta, ja viime vuodet on olleet haastavia. Mutta päätimme myös, että jotain on tehtävä ennen kuin kaikki on hukkaan heitetty. Suhde ajautui kämppisasteelle, mutta sellaiseen, jossa toinen oli toisen likakaivo ja sai kuulla kaikki ärsytykset, mitä toisen päässä sattuikin olemaan. Parisuhde muuttui taistelukentäksi, jossa kilpailtiin eikä pyritty yhteiseen hyvään. Meidänkin suhteen perustat ovat kunnossa olleet koko ajan siltä osin, että mitään "oikeaa" riidan aihetta ei ole olemassa, vaan luottamuksesta lähtien kaikki toimii, myös siis huonoina aikoina.
Keskustelujen jälkeen päädyttiin siihen , että joko eroamme tai sitten teemme jotain. Eroon ei perusteita oikein löytynyt, joten olemme alkaneet muuttaa käytöstämme, keskustelemaan siitä, tekemään asioita enemmän yhdessä. Itselleni tärkeää oli, että havahduin siihen, että oikeasti voin menettää tuon ihanan ihmisen.
Nyt alkaa iloa jo pilkahtaa suhteessa ihan aidosti, välillä hykerryttää, miten minulla on tuo mies, johon aikanaan rakastuin. Tietenkin on niitä päiviä, kun tipahtaa siihen vanhaan toimintatapaan, kun ei kaikki muutu hetkessä. Tuntuu silti niin kivalta, että tähän on tietoisesti sitouduttu yhdessä, ja tämä on vaihe, jossa me tietoisesti pelastamme meitä avioparina.
Vaikka aikamoiseen umpikujaan on joutunut, niin oikeasti, sieltäpä voikin päästä yhteisellä toiminnalla pois. Tätä en välttämättä olisi uskonut, vaikka tästähän ne naistenlehdet on juttuja täynnä.
Kaikkea hyvää teille ❤️
Ap
Meidänkin suhde viettää nyt uutta kuherruskuukautta, kun lapset on hieman isompia jo ja jää enemmän aikaa olla kaksin! On ihana tunne tajuta, että rinnalla kulkee henkilö johon voi luottaa täysin ja jonka kanssa edelleen haluaa viettää aikaa. Välillä on huonompia kausia, väsyneenä kiukutellaan toisillemme, mutta sitten taas halitaan ja ollaan lähellä. Ja myös sitä kipinää on edelleen, petipuuhat sujuu kun tietää mistä toinen tykkää.
Tätä samaa odotellessa, vielä on rämmittävää...
Mutta, hienoa kun olette samassa veneessä🌸
Joillakin toimii, toisilla ei. Molempien pitää olla sitoutuneita ja oikeasti haluta sitä parisuhdetta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minulla kokemus vasta nelivuotisesta suhteesta, mutta olemme viime aikoina saaneet purettua ongelmia tosi hyvin. Tullut myös kummankin ehkä itse kasvettua ja aikuistuttua, ollaan paremmin tajuttu mistä ne ongelmat kumpuaa. Ikää siis kuitenkin 30v eli ei mistään teinirakkaudesta kyse :) Toivon että opitaan jatkossa entistä paremmin tarttumaan mahdollisiin ongelmiin jo syntyvaiheessa ja että kommunikaatio pelaisi paremmin. Monet ongelmat ovat johtuneet väärinkäsityksistä ja omista epävarmuuksista ja vanhoista traumoista puolin ja toisin.
Mietin eilen juuri samaa, että kannatti kyllä kahlata ne ongelmat läpi ja keskustella niistä.
Parisuhdevalituksien lomaan jotain positiivistakin!