Nuori ope valmistautuu uuteen kouluvuoteen!
Olen ollut virassa pari vuotta. Joka syksy on yhtä mukava aloittaa työt, nytkin oikein lasken päiviä töiden alkuun. Tiistaina otan vastaan uudet ekaluokkalaiset, ihana ja suuri vastuu. Tykkään lasten kanssa työskentelemisestä, on tosi palkitsevaa, kun saa pienen ohjattua oppimaan ja oivaltamaan itse.
Kävin tänään laittamassa luokkani kuntoon pienille ekaluokkalaisille. Askartelin jokaiselle nimilaput, suunnittelin istumajärjestyksen, reissariviestit ja eka päivän ohjelman.
Tervetuloa kouluun pikkuiset!
T:ope
Kommentit (29)
Vierailija:
persettäni koululle ennen maanantaita raahaa. Vääntäkööt pennut nimilappunsa itse.
erityisiä, ja opet parhaansa mukaan jaa huomiota kaikille.
Vierailija:
miten sinä aijot otta huomioon minun lahjakkaan ja aikuisten seurassa kasvaneen ekaluokkalaispoikani? Hän osaa käytännössä kaikki 1-2 luokkien oppimäärät, hän on taitava liikunnallisesti ja hienomotoriikkakin toimii. Ainoa mitä hän ei mielellään harrasta on suullinen itseilmaisu. Hän ei myöskään oikein osaa olla " lapsellisten" ikäistensä seurassa, erityisesti tungettelevia ja ihailevia tyttöjä kammoksuu (hän on pitkä ja hyvän näköinen). Pystytkö antamaan hänelle erityishuomiota vai vievätkö adhd-häslääjät ja lettipäätytöt kaiken huomiosi?
että jos laittaisi lapsen suoraan tokalle tms.
Kun ei oikein lapsellisten seurassa vihdy ja komeakin on:) Hupaisa tyyppi...
Näitä on nähty, ja syksy syksyltä pahemmaksi menee. Tervemenoa hourulaan, pikkuinen opettaja!
kaikkea hyvää kouluvuodelle!
toivottavasti lapseni tulee sinun luokalle isompana!
mitään en niin inhoa kun aikaa jolloin mitää yrittää soittaa opelle. Olen tottunut töissä käyttämään sähköpostia ja se on niin helppoa, toki jos on vakavaa/tärkeää asiaa mutta näitä pikkukyssäreitä olisi niin helppo kysyä sähköpostitse. Vasta yhdellä opella on ollut sähköposti (tosin vain vuoden oli ) ja tyttö menee nyt jo kasille.
toki käytän sähköpostia. Helpointa yhteydenpito on näin minullekin! Kiitoksia kannustuksesta, toivon, että intoni ja opettamisen ilo näkyvät työssäni. Tiedän, että kohtaan pian ison porukan vanhempia, joilla jokaisella on suuri huoli lapsensa koulu-uran käynnistymisestä. Jokainen miettii, tuleeko juuri minun lapsestani koulukiusattu, kiusaaja, yksinäinen, turhautunut jne. Otan jokaisen huolen tosissani, ja todellakin vastaan puhelimeen aina kun voin. Kiusaamista en suvaitse lainkaan, kaikki pienetkin asiat selvitän juurta jaksain. Ainakin se on toiminut tähän asti hyvin.
Koen tekeväni tärkeää työtä. En silti kuvittele, että tekisin ainoaa tärkeää työtä maailmassa, tai jotenkin kaikkein rankinta ja kuluttavinta. (Viittaan tässä tuohon toiseen ketjuun.) Teen työtä, josta pidän, ja saan siitä iloa ja tyydytystä, jonka toivon välittyvän myös oppilailleni ja heidän vanhemmilleen.
T:ap
Vierailija: