Nuori ope valmistautuu uuteen kouluvuoteen!
Olen ollut virassa pari vuotta. Joka syksy on yhtä mukava aloittaa työt, nytkin oikein lasken päiviä töiden alkuun. Tiistaina otan vastaan uudet ekaluokkalaiset, ihana ja suuri vastuu. Tykkään lasten kanssa työskentelemisestä, on tosi palkitsevaa, kun saa pienen ohjattua oppimaan ja oivaltamaan itse.
Kävin tänään laittamassa luokkani kuntoon pienille ekaluokkalaisille. Askartelin jokaiselle nimilaput, suunnittelin istumajärjestyksen, reissariviestit ja eka päivän ohjelman.
Tervetuloa kouluun pikkuiset!
T:ope
Kommentit (29)
Ja tietysti aineenopettajan ja luokanopettajan työssä on eronsa. Minä aineenopettaja, enkä ole ensimmäisen vuoden jälkeen mennyt koululle päivääkään aiemmin kuin oppilaat. Ehtii sitä silloinkin.
miten sinä aijot otta huomioon minun lahjakkaan ja aikuisten seurassa kasvaneen ekaluokkalaispoikani? Hän osaa käytännössä kaikki 1-2 luokkien oppimäärät, hän on taitava liikunnallisesti ja hienomotoriikkakin toimii. Ainoa mitä hän ei mielellään harrasta on suullinen itseilmaisu. Hän ei myöskään oikein osaa olla " lapsellisten" ikäistensä seurassa, erityisesti tungettelevia ja ihailevia tyttöjä kammoksuu (hän on pitkä ja hyvän näköinen). Pystytkö antamaan hänelle erityishuomiota vai vievätkö adhd-häslääjät ja lettipäätytöt kaiken huomiosi?
Samoin kannustaisin häntä itseilmaisuun - jonka kehittyminen taas saattaa helpottaa kanssakäymistä samanikäisten kanssa. Lisätehtäviä löytyy nykyään helposti, jos yhteiset tehtävät ovat liian helppoja, joten se ei ole ongelma.
Siis musta ap open viesti oli aivan ihana! Lasten kanssa on ihana tehdä töitä, itse en ole opettaja...vielä..
Olisitte mammat onnellisia, että tuollaisia opettajia löytyy, jotka innolla pääsevät opettamaan TEIDÄN lapsianne!
Eikö ole paljon mukavampaa, että koulussa jo odotetaan lasten saapumista, eikä kiristellä hampaita ja puhuta riiviöistä???
niin!
Tuntuu kivalta mennä ottamaan vastaan uudet seiskaluokkalaiset, vaikka niin on tehnyt jo yli kymmenen vuotta! Nuori ope, olet oikealla alalla, koska ihan selvästi välität " pikkuisistasi" . Liika intoilu kyllä karissee vuosien myötä mutta tunne säilyy... Senhän avulla tätä työtä jaksaa! Terveisin Toinen ope
Pari viikkoa työtä on takana, sillä joudun uuden (vaikean) oppikirjan takia paiskimaan töitä olan takaa. On kyllä kivakin pistää kalvot ja järjestykset uusiksi välillä, vaikka koko vuosi tulee olemaan työteliäs. Lapsi lähti hyvillä mielin hoitoon elokuun alusta, kun aloin tehdä näitä kouluhommia.
Huomenna on eka suunnittelukokous, perjantaina opet on jo koululla koko päivän ja maanantaina toivotan uudet seiskat kouluun minäkin. On myös hauskaa nähdä, miten viimevuotiset oppilaat ovat kasvaneet kesällä, etenkin pojat voivat saada hurjasti pituutta kesän aikana.
Hyvää lukuvuotta ja jaksamista niin nuorille kuin vanhoillekin opettajille!
Oliko olo riittämätön vai olitko mielestäsi täydellinen? Olivatko oppilaat hankalia? Oliko vaikeaa saada kunnioitusta ja arvostusta?
Alku oli tietysti hankala. Ei ymmärtänyt, miten yläasteikäisten kanssa toimitaan. Otti herkästi itseensä niitä juttuja. Asiat muuttuivat, kun tuli kokemusta. Oli enemmän keinoja hankaliin tilanteisiin. Oli myös saanut enemmän itseluottamusta. Kaiken käännekohdaksi muodostui se, kun löysi oman tapansa tehdä tätä työtä.
loppujen lopuksi oppilas on se, joka joutuu tekemään oppimistyön. Minun tehtäväni on vain antaa siihen mahdollisuus ja tehdä parhaani.
Jos useilla olisi sama asenne kuin ap:llä, ei pulaa pätevistä opeista olisi.
En tiennyt, että olisin lässy. No eipä se haittaa, olen mikä olen. Ajattelin ensimmäisenä päivänä tietysti alkuun esittäytyä ja jutella vähän lasten kanssa. Vanhemmat täytynee " ajaa" ulos myös:) Sitten olemme jotakin tutustumisleikkiä, teemme naulakkomerkit, opettelemme reissarinkäyttöä, tutustumme kouluun ja välituntialueeseen sekä ruokalaan, jaan aapiset, joihin tutustumme myös ja annan vähän läksyä. Siinähän se 3 tuntia vierähtääkin.
Mitä muut ekaluokanopet meinaavat tehdä?
Ap
persettäni koululle ennen maanantaita raahaa. Vääntäkööt pennut nimilappunsa itse.
ei siis kannata vaivata päätään liian aikaisin, muutenkin rasittavaa työtä
6vuotta takata aineen opena
enkä oikeasti ajattele kouluasioita lomalla, enkä käy edes koulussa päätöspäivän jälkeen, ja sit kun alkaa niin menen.
riittävän kovilla työaikaan, silloin aikaa miettiä
Helpottaa hirveesti aloitusta, kun on värit, viivaimet ym. jo valmiiksi merkattuna. Mä olen huhkinut luokassani jo koko viikon ja huomiseksikin on vielä huisin paljon hommaa. Mulla on vielä osa tilatuista tarvikkeista laittamatta kaappeihin ja viesti koteihin kirjoittamatta.
On paljon rennompaa aloittaa, kun kaikki " sälä" on valmiina, eikä tarvitse keskittyä epäolennaiseen heti alussa.
neljä kollegaani! Meitä on yhteensä yhdeksän. Kaikki tuntuivat olevan työn touhussa, kuka kantoi pulpetteja, kuka askarteli jotakin, kuka suunnitteli tuntejaan... Tsemppiä nuorelle opelle!
Tapasin tänään pari tulevaa oppilastani, jotka olivat norkoilemassa koulun nurkilla. Oli kiva tutustua jo vähän etukäteen. Otin tytöt mukaan luokkaan järjestelemään, heistä oli oikeasti vähän apua, kun leikkasivat kartonkia ja laskivat liimapuikkoja. Nyt kaikki alkaa olla valmista. Enää puuttuvat vain oppilaat:)
ap
Vierailija:
" miten sinä aijot otta huomioon minun lahjakkaan ja aikuisten seurassa kasvaneen ekaluokkalaispoikani? Hän osaa käytännössä kaikki 1-2 luokkien oppimäärät, hän on taitava liikunnallisesti ja hienomotoriikkakin toimii. Ainoa mitä hän ei mielellään harrasta on suullinen itseilmaisu. Hän ei myöskään oikein osaa olla " lapsellisten" ikäistensä seurassa, erityisesti tungettelevia ja ihailevia tyttöjä kammoksuu (hän on pitkä ja hyvän näköinen). Pystytkö antamaan hänelle erityishuomiota vai vievätkö adhd-häslääjät ja lettipäätytöt kaiken huomiosi?"Uskoisin löytäväni haasteellista tehtävää myös Sinun lapsellesi. Sitä vartenhan olen opiskellut, että osaan huomioida melkoisen heterogeenisen ryhmäni jokaisen yksilön. Mutta muista toki myös, että Sinun Nico-Petterisi ei ole luokkani ainoa lapsi, joten hän joutuu takuulla kestämään hetken ihan yksinäänkin. En voi lehahtaa hänen luokseen joka kerta, kun hän äännähtää. Ehkäpä siinä onkin kehitystehtävää hänelle.
T:ope minäkin
Minä myös kuulun niihin, jotka eivät hengaile koululla ennen kuin on aivan pakko. Silti hoidan hommani ihan hyvin. Se ylimääräinen into ja gloria vain on rapissut matkan varrelle. Koko ajan pidän silmät ja mielen avoinna, josko alkaisin " isona" tehdä jotain muuta työtä.