Kuinka kauan jaksaisit äksyilevää seurustelukumppania?

Kolmannen kerran jättäisin.

Miksi hitossa katselet tuollaista kuukausikaupalla, jos kerran vasta seurustelette? Dumppaa se ja etsi parempaa seuraa. Aina ihmetyttää, miksi se eroaminen on niin helvetin vaikeeta.

Kuulostaa ikävästi siltä, että kohta voit sinäkin henkisesti huonosti. Kuukausikaupalla äksyily ei ole tervettä, vaikka jotkut miehet tuntuvat pitävän sitä ihan normaalitilana. Seurusteluajan pitäisi olla innostavaa, jännittävää ja hyväntuulisuutta nostattavaa, joten mies on joko väärän ihmisen kanssa tai hänen pitäisi keskittyä ensin hoitamaan päänsä kuntoon. Mutta suosittelen sinulle seurustelun lopettamista tai ainakin sen lopettamisen harkitsemista, ennen kuin tuo mies vetää sinutkin mukaansa omaan känkkäränkkä-matrixiinsa.

Mielestäni kohtuuttomampaa on sietää äksyilevää seurustelukumppania. Jos suhteen alkuaikana yhdessä- olo on tuskaa ja ahdistusta niin kannattaa pistää suhde poikki. Millaista tuollaisen miehen kanssa avioelämä olisi? Ohjaa hänet mielenterveyshoitajalle ja itse etsit toisen miehen eli ei jatkoon.

Kerran. Jos vielä toisella tapaamisella kiukuttelu jatkuu (eikä hänelle ole tiettävästi tapahtunut mitään sellaista joka voisi selittää poikkeuksellisen huonotuulisuuden), on se merkki siitä että hän on ihan liian vaikea ihminen minulle.

Kiitän kommenteista. Tiedänhän mä itsekin, että pitäisi lopettaa. Kaipa se rakkauskin hiipuu pian ihan itsestään, kun saa kuulla pelkkiä ikäviä kommentteja sekä itsestään, että yhdessäolosta, että lähes kaikesta muustakin. 

Vierailija kirjoitti:

Kiitän kommenteista. Tiedänhän mä itsekin, että pitäisi lopettaa. Kaipa se rakkauskin hiipuu pian ihan itsestään, kun saa kuulla pelkkiä ikäviä kommentteja sekä itsestään, että yhdessäolosta, että lähes kaikesta muustakin. 

Miksi ihmeessä mies on ylipäätään halunnut ryhtyä seurustelemaan kanssasi? Älä vaan sano, että oli yksi näistä epätoivoisista, joilla on polttava tarve "löytää joku". Ei ihme, että rupeaa vanne kiristämään päätä, kun menee kimppaan itselle sopimattoman ihmisen kanssa. Jotenkin sitä ajattelisi, että ihmiset olisivat vähän valveutuneempia pariutumisasioissa mutta ei...Niin tavallista kuuluu olevan tämä, että otetaan hätäpäissään joku puolisopiva ja sitten kiukutellaan, kun ei tunnukaan hyvältä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kiitän kommenteista. Tiedänhän mä itsekin, että pitäisi lopettaa. Kaipa se rakkauskin hiipuu pian ihan itsestään, kun saa kuulla pelkkiä ikäviä kommentteja sekä itsestään, että yhdessäolosta, että lähes kaikesta muustakin. 

Miksi ihmeessä mies on ylipäätään halunnut ryhtyä seurustelemaan kanssasi? Älä vaan sano, että oli yksi näistä epätoivoisista, joilla on polttava tarve "löytää joku". Ei ihme, että rupeaa vanne kiristämään päätä, kun menee kimppaan itselle sopimattoman ihmisen kanssa. Jotenkin sitä ajattelisi, että ihmiset olisivat vähän valveutuneempia pariutumisasioissa mutta ei...Niin tavallista kuuluu olevan tämä, että otetaan hätäpäissään joku puolisopiva ja sitten kiukutellaan, kun ei tunnukaan hyvältä.

En itseasiassa tiedä. Ulkonäön vuoksi ja muiden ulkoisten asioiden vuoksi, luulisin. Aluksi luulin hänen olevan minuun _ihmisenä_ päätä pahkaa rakastunut, mutta tuskinpa vain enää on, kun noin kiukuttelee ja pilaa kaikki yhteiset menot huonotuulisuudellaan. Kylläpä helpottaa ajatuksia kirjoittaa auki tämä. Näkee itsekin selkeämmin.

Riippuu oletko rakastunut vai et, entä onko mies, onko käytös todella jotenkin ymmärrettävää ja ratkaistavissa vai onko vain hiton vaikea luonne.

Voi myös olla, että mies haluaisi erota mutta ei saa päätöstä tehtyä ja yrittää väsyttää sinut, jotta saisit tarpeeksesi ja päättäisit suhteen. Ei jatkoon!

Ja sinussa ei ole mitään vikaa?

Niin kauan kuin sinä ymmärrät hänen äksyilyään, hänellä ei ole mitään tarvetta hakea apua henkiseen pahoinvointiinsa.

No oletteko mitenkään keskustelleet siitä miksi kiukuttelee? Itse kävisin tuon keskustelun ja sitten päättäisin jatkosta.

Seurustelun pitää tuottaa iloa. Etsi joku ilomelisempi kaveri, niin saat hauskoja hetkiä.

Siis johtuuko se jostain erityisestä stressaavasta elämäntilanteesta, joka on jatkunut monta kuukautta? Vai onkohan kyse siitä, että hänen luontaiset temperamenttipiirteensä ovat alkaneet tulla esiin?

Entä onko hän kiukkuinen sinulle, jos vaikka teet pikku virheen?

Minä en mielelläni olisi äkäisen kumppanin kanssa. Olen melko hajamielinen ja teen pikku virheitä paljon arjessa. Itse nauran niille. Olen herkkä ja pahoittaisin mieleni jos joku koko ajan sättisi minua.

Ja vaikkei seurustelukumppani sättisikään minua, en tykkäisi olla koko ajan pahantuulisessa seurassa.

Ottaisin puheeksi asian.

Faith kirjoitti:

Siis johtuuko se jostain erityisestä stressaavasta elämäntilanteesta, joka on jatkunut monta kuukautta? Vai onkohan kyse siitä, että hänen luontaiset temperamenttipiirteensä ovat alkaneet tulla esiin?

Entä onko hän kiukkuinen sinulle, jos vaikka teet pikku virheen?

Minä en mielelläni olisi äkäisen kumppanin kanssa. Olen melko hajamielinen ja teen pikku virheitä paljon arjessa. Itse nauran niille. Olen herkkä ja pahoittaisin mieleni jos joku koko ajan sättisi minua.

Ja vaikkei seurustelukumppani sättisikään minua, en tykkäisi olla koko ajan pahantuulisessa seurassa.

Ottaisin puheeksi asian.

Itsekin olen hajamielinen ja pahoitan kyllä mieleni kun mies moittii siitä koska on tosi tarkka. En tiedä voinko muuttaa luonnettani toisenlaiseksi.. Mieskään ei voi muuttua vähemmän tarkakaksi... Riitojahan siitä syntyy.