***ELOisat keskellä viikkoa***

onnen kyyneleitä on valutettu sekä onnellisen isukin että äidin silmistä, onneksi iskä pääsi mukaan leikkaukseen, kun oli suuri tuki koko viikon kestäneessä käynnistyksessä ja synnytyksessä,

Onnittelut Miuku ja Lilli. Hui, jäi mietityttään tuo Lillin synnytys, kaikenlaisia kauhukuvia nyt päässä.



Mä oon niin MASENTUNUT. TRänäänkin oon aamun vaan märissyt, ku ei musta oo mihinkään. Siis siltä tuntuu. Odottaisin ees tuolta omalta ukolta jonkinlaista sympatiaa, mutta kaikista vähiten sitä tukea sieltä saa. Mä typerys luulin, että tässä loppuaikana me kumpikin osattais ottaa ilo irti siitä, että ollaan kahdestaan ja voi tehä vielä mitä haluaa, mutta ei se mennykkään niin. Sen kyllä sanon näin jälkikäteen, että koko raskausaika on ollut ihan erinlaista kun kuvittelin. On ollut paljon semmosta mikä on osottautunut paljon arkisemmaksi kun luulin, esimerkiksi se että kun raskaus alkoi, niin ei sitä leijunutkaan siellä seitsemännessä taivaassa vaan oksentaminen palautti tehokkaasti maan päälle. Sitten toinen järkytyksen aihe on ollut se, ettei se mullista kenenkään muun elämää ku oman. Mä kuvittelin, että läheiset olis ollut ees piirun verran innossaan kun vauva tulee mutta ei oo paljo siltä näyttänyt. On ollut paljon positiivistakin matkan varrella, mutta tämmösenä päivänä ne tuntuu aina niin vähänpätöisiltä asioilta. Noh, ainakin se hyvä puoli tässä on, että oon saanut tänään soitettua kolme ikävää puhelua, asioita joita oo lykännyt, ku en oo osannut pitää puoliani, mutta tämmösessä mielialassa omien puolien pitäminen on suuri nautinto, kun saa purettua hiukan kiukkua muihinkin. Mutta mä vaan kysyn, että miten me jaksetaan ton miehen kanssa vauva arkea, kun nyt musta jo tuntuu, että ihan sama onko se tossa rinnalla vai ei, kun se on niin palikka, ettei mitään tajua. Ja lisäksi musta tuntuu, että se on viimeinen ihminen kenet mä haluan synnytyslaitokselle mukaan, kun siitä ei oo ollut kahteen viikkoon mulle minkäälaista tukijaa. Ja sitten het perään syyllisyydentunto iskee, etten voi kieltää sitä tulemasta katsomaan oman lapsen syntymää. Että kauan odotettu äitiys on alkanut pelottaa, koska nyt on jo syyllinen olo joka asiasta niin mitä se sitten on kun on pieni vauva, jota ei tietenkään osaa hoitaa kaikkien mielestä oikein.. Se on varmaan sitten päivästä toiseen itsensä syyttelemistä. Jippii, innolla sitä odotan.



Anteeks taas kerran omaa napaa vaan koko viesti, oli pakko vähän purkaa. En olis uskonut, että tässä vaiheessa raskautta tuntisin olevan näin pelottavan yksin koko asian kanssa.



Ikarus, tänään tasan 38.



P.s: onko lapsivesi kirkasta? Tänään ku nousin ylös sängystä niin reisiä pitkin valu semmosta haaleeta nestettä.. liekkö sitten sitä vetisempää valkovuotoa? Tai niin päättelin, että sitä se. Haiseeko se lapsivesi selkeesti semmoselle makeelle?

Paljon paljon onnea Lillille ja Miukulle pikku prinssejen johdosta.

...oli ihan pakko käydä katselemassa mitä sinne kuuluu, kun tuli nukuttua viime yönä sen verran huonosti...



Emali kyseli vanhempien lapsien hoidosta sairaan lähdettäessä... Meillä asia OLI hoidossa siten, että äitini hälytetään yöllä ja 15 v. sisareni päivällä. Eilen sitten äitini ilmoitti, että ovat reissussa torstaista sunnuntaihin, joten yöhoito pitääkin sitten miettiä uusiksi... ;(

En viitsisi herättää siskoani yöllä ajamaan mopollaan tänne (matka kestää n. 30 min), ellei sitten olisi sen verran aikaa, että mies sen tänne noutaisi...

Päiväsaikaan ongelmaa meillä ei ole, esikoinen pärjää hetken itsekseen ennen kun siskoni saapuu. Meidän 5 v. aloitti jo viimeviikolla päiväkodissa, joten sillä on hoito siellä.

Jos oikein kiire tulee, niin sitten minä varmaan lähden taksilla ja mies tulee perässä kun sisareni saapuu...

Eikö sairaalassa voisi olla joku päivystävä lastenhoitopaikka niitä lapsia varten joiden äidit on synnyttämässä tai muuten tutkimuksissa... ;)



Ikarus81; Olen varma, että miehesi on mukana enemmän kun vauvan kotiin saatte.

Voin kokemuksesta sanoa, että jurompikin mies siinä muuttuu -näin kävi meillä ainakin. Esikoisen odotusaikana meillä ei vauvasta saanut edes puhua... Tavaratkin hommasin salaa ja piilotin kaappeihin ;)



Nyt ruuan laittoon.



emma-liinu

Kerttukasperi, esikoistyttö on nyt vuosi yhdeksän kuukautta. Meillä siis ne tuplat ovat varmasti hetken tarpeen, vaikka tyttö ei enää ulkosalla juuri päikkäreitä vetelekään. Seisomalauta on vielä liian rankka juttu, jos vaikka saisin vähän lenkkeiltyäki (=käveltyä hiiiitaasti).



Ikarusko se oli kanssa ukkoonsa vähän kypsä? Onneksi en oo ainoa. Tänään mies veteli vielä lisää pökköä pesään. Sillä on nyt niin paljon menoja suunniteltuna, että kysäisin jo tänään, että milloinkas ajattelit olla tyttäresi kanssa. Mie en nyt tällä hetkellä hänen seuraansa kaipaakaan... No, aikoi ottaa mukaan sitä bechia kattoon Kamppiin. Silla lailla. Tyttö varmaan viihtyy ihan kympillä siinä metelissä, kuumuudessa ja kaiken kukkuraksi rattaissa, kun isänsä juoruaa tuttujen kanssa. Huh-hei! Ja hermo on soikeana.



Lisää on tullut vauvoja! Suuronnittelut kaikille reippaille äideille ja vauveleille!



Ruikuti-ruikuti Ode

Lillille, simpulle, empulle.. Jäikö joku välistä? Jos jäi niin onnea sinnekkin siis!!! :)



Ikarus, koita jaksella, huomenna varmaan jo viimeistään parempi päivä.. Ne on nää hormoonit jotka heittelee..



Täällä sama fiilis kun Hannelilla ja monella muulla: maanantai ei mittään, tiistai ei mittään..

Perjantaina neuvola, sitä ennen ei siis mitään ohjelmaa eikä tekemistä. Pitäis tietenkin jotain keksiä, mut ku ei JAKSA eikä KIINOSTA.



Muakin mietityttää tuo lähteminen, jos sattuu et yöllä tulee lähtö. Munkin isä asuu 50 km päässä, tulee tarvittaessa siis suht nopeesti, mut mitä jos tulee kova kiire? Ja en varmaan hirveen herkästi liian aikasin herättele sitä sit keskellä yötä tänne, mitä jos onkin väärä hälytys? Ja supistukset loppuukin? Sit turhaan toisen herättänyt yöllä ajelemaan. Eli tod. näk. soitan vasta ihan viime tingassa ja sit tulee tietty hirvee kiire.. Ja vauva syntyy matkalla sairaalaan.. Ja mä ehin tuupertua kamaliin kipuihin.. Hmm.. Nyt ei sais vielä ainakaan tällä viikolla syntyä, kun mun isäkin on mökillä sunnuntaihin saakka 300 km päässä. Ja kai mäkin sit meen taksilla ja mies jää odottamaan et joku tulee esikoista kattomaan, ja tulee sit perässä.



Jaahas, olipas taas sekavaa sepustusta..



Jaksamista kaikille masuille!



Calathea 37+2

Elolta piti udella et mahtuuko sun vauvat miten liikkumaan vielä mahassa? Luulis että niillä jo aika tukalan pienet tilat siellä on. Maha täynnä vauvoja..



Calathea

toivon että synnytys käynnistyis yöllä :)... Sillon ois helpoin hoitaa tytön hoitokuviot.... En tiedä mut jotenki mie en päivällä ees haluu mennä sinne sairaalaan :).



JAMSSA: luulis siel majatalos olevan sen verran tilaa :)

IKARUS: Kyllä tuo lapsivedeltä kuulosti... jokohan kerkesit lähteä sairaalaan :)



Mulla oli neuvola ja kaikki ok. Pikkusen oli paino nousussa mut huomasin neuvolaan kävellessä et käsiin alko tulemaan turvotusta. Mulla tuo kävely näyttää saavan aikaan turvotusta, mut onneks laskee aika pian. Terkka sano et vauva on hyvin asettunu lähtökuoppiin. Ymmärtäis vaan lähteä niiistä kuopista liikkeelle...



ONNITTELUT vielä niille nyyttinsä saaneille joita en ole muistanu onnitella. Niitä tulee niin tiuhaan tahtiin ettei pysy perässä =D.



Peeveli rv 38+5

Ja taas paljon, paljon onnea uusille elokuisille!

Itsekin sitä mieluusti jo jakaantuisi ja aloittelisi vauvaperheen arkea. Neuvolantäti oli kyllä maanantaina sitä mieltä, että taidetaan nähdä vielä ensi viikollakin. Ja samalla totesi, ettei tänä vuonna hänen asiakkaistaan ole ketään vielä käynnistelty.. No, toivottavasti en ole se ensimmäinen!



Jos jotakin tuntemuksia ja vaivoja on tullut näin viime hetkillä. Supistaa jo vähän tuntuvammin, muksun pää painaa aika inhasti alakertaan ja jalat potkii kylkiluut kasaan, vatsa on enempi tai vähempi sekaisin, valkovuotoa tulee lorahdellen, kädet puutuu ja pistelee, jne... Eli niinkuin monella, monella muullakin. Kiva tietää, että muilla on samoja juttuja, kun välillä meinaa ottaa päähän.



LAPSIVEDESTÄ muuten joku (Ikarus?) kyseli. Itsekin olen miettinyt, miten sen lapsiveden sitten tunnistaa. Tietääkseni se ei haise juuri millekään. Omalla kohdalla välillä jotain lorahtaa " enempi" (ei kylläkään reisille asti), mutta sitten saattaa mennä pitkään ennenkuin tulee mitään uudestaan. Jos se olisi vettä, kaipa sitä vähän enempi lorahtelisi. Seurailehan siis tilannetta siteen kanssa.



Nyt tekee kovasti mieli päiväkahvia, tai oikeastaan jää-sellaista. Kun on ollut niin kuuma, se on maistunut tosi hyvälle ja piristänyt sopivasti. Eikun siis kahvinkeittoon. Jaksaa sitten katsella EM-kisoja koko illan, jos vaikka edes keihäässä pärjättäisiin.



Eli hyviä vointeja ja mukavia päiviä vielä kaikille!

Terveisin Kumkwatti ja " Rusina" rv38+

Tällaista kuului venyneelle omalle navalleni:

Joo ensi viikon loppupuolella lupasivat käynnistää. En oo varma uskoisiko niitä, kun viime kerralla äippäpolilla olivat eri mieltä. Leikkuriinhan pääsis tästäkin tilanteesta mutten ainakaan vielä halunnut. Tuota käynnistystä ei kuulemma voisi harkita vielä, kun kaikki paikat suljettuna. Jessus, en ois uskonut olevani näin pidättyväistä sorttia, etenkin kun edellinen synnytys oli viime vuonna ja nyt vauvoja mahassa kuuden kilon verran.



Calathea: Kyllä vaan ne vieläkin potkiskelee ja melskailee mahassa, ja vatsanahka on kireällä kuin viulun kieli. Näytän tosiaan siltä että olen vakavasti sairas.



Vaikea uskoa enää ettei raskaus ole sairaus, niin paljon on vaivoja. Tänään olin sairaalassa tutkituttamassa jalkani, koska niin pahasti turvotusta että epäilivät jopa veritulpan mahdollisuutta. Ei onneksi ollut sellaista, mutta kuulemma kohtu painaa nivusia niin pahasti, ettei veren takaisinvirtaus jalasta onnistu kunnolla.



Tää kyllä jää takuulla viimeiseksi raskaudekseni, koska suvussamme tosiaan paljon kaksosia ja en uskaltais enää vanhempana näin hurjaan odotukseen laskettuun aikaan.



Tekemisen puute vaivaa täällä myös

Nyt on sairaalakassikin kokonaan pakattu, täytyy varmaan vielä vaihtaa isompaan kassiin ku vetskari ei mee kiinni;) Käytiin kaupassa ja ostin loputkin tavarat. Eli kassissa on: suklaalevy, (tärkein ensin;D)hömppälehti, meikit, naamarasva, pesuaineita, hiustenhoitoaine, pumpulia, hammasharja + tahna, kotiutusvaatteet, (lyhythihainen paita ja puolihame)parit pikkarit, imetysliivit, siteitä (suuuuria!) kamera, hiuslenksuja rintaliivisuojuksia ja tietty neuvolakortti. Vaavelin kotiutusvaatteet on pienemmässä kassissa erikseen, mies saa sen sitte tuoda myöhemmin. Eli nyt sitte tosiaan vaavelillekin tiedoksi, saa ruveta tulemaan!!!:)



Mulla oli eilen neuvola, kaikki ok eikä mitään uutta taivaan alla. kohdunkorkeus oli nyt sama kun viime viikolla (36), aikasemmin on kasvanut ja painoa ei enää ollut tullut yhtään lisää. Oli sijainen eikä osannut sanoa edes onko yhtään laskeutunut:( Mies sanoo että olis maha jonkun verran alempana, tiedä sitten uskoisko...Anto uuden ajan ensviikon torstaille, raskausviikkoja sillon 40+5 eli TOIVOTTAVASTI olis vaaveli jo sillon ulkomaailmassa.



Tosiaan viime sunnuntai-iltana oli tunne, et jokos päästäs lähteen, kirjottelin tännekkin tuntoja, mut ne meni sitten ohi eikä sen koommin ole ollut mitään, siis ei yhtikäs mitään, mikä viittais synnytyksen lähestymiseen..:(Tääläkin ollaan melko epäsosiaalisia jo ja mieskin tänä aamuna totes, et toivottvasti ei menis paljo yliajalle tää odotus, ku vaimo niin kiukkunen ja ärrinmurrin kaiken aikaa...Onhan se pinna kyllä TOSI tiukalla koko ajan, mut minkäs teen!! Tahtoo jo synnyttämäääään.



Lasten hoidosta vielä; kun tulee lähtö, niin parivuotiaalle tarvii hoitajaa. Mun sisko on passissa jos tulee ennen ens lauantaita, asuu n. 34 km päässä meistä, ihan lähellä synnäriä. Päivällä vietäs tyttö sen luo ja mentäs sit synnärille, mut jos yöllä tulee lähtö ni mies veis mut synnärille ja hakis siskon meille ja tulis sit perästä. Siskolla kun ei ole korttia. Lauantaina joka on mun laskettu aika, anoppi ja appi on tulos meille asustelemaan yli 400 km päästä ja sit päästäski lähteen miten vaan, päivällä tai yöllä, kahestaan. Tosiaan toivottavasti ei montaa päivää yli mee lasketun ajan, tai mut kärrätäänki jo ennen synnytystä johki lataamoon ku miehen vanhemmat ollu meillä joku toista viikkoo...8/



Vitsi et onki taas tuskasen kuuma, varmaan ukkosta ilmassa!!!



viikot 39+4 eikä paljoo enää tarvis lisää tulla...

Täälläkään ei oo kerrassaan mitään tekemistä. Huusholli on jo siivottu paremman tekemisen puutteessa. Tuloksena vaan muutama supistus. Neuvolantäti oli viime viikolla toiveikas ettei enää tällä viikolla nähtäis. Valitettavasti taidetaan nähdä, kun aika on jo huomenna.



Joku mainitsi käsien turpoomisesta kävellessä. Miulla on sama vaiva. Oon kovasti käyny kävelemässä päivittäin ja sormet turpoo aina ihan hurjiks. Eilen soi puhelin lenkillä ollessa, ni en meinannu uskaltaa sitä käteeni ottaa, kun pelkäsin pudottavani sen. Turvotus laskee kyllä aika pian lenkin jälkeen. Aamusinkin on jonkin verran turvotusta ja käsien nyrkkiin laittaminen sattuu niveliin.



Viime yö oli eka yö tänä kesänä, kun meillä ei tarvinnu tuskailla kuumuuden kanssa. Meille tuli eilen ilmalämpöpumppu ja se viilentää talon ihanasti. Suosittelen! Onneks ei huoli pitää ikkunoita enää levällään, kun täällä rajan pinnassa on ollu kamalat savut Venäjän metsäpalojen takia.



Taas oli tullu muutama vauvauutinen. Älyttömän paljon onnea! Lilliä on taidettu koetella raskauden alusta loppuun asti kaikenlaisilla vaikeuksilla. Onneks kaikki tais kuitenkin päättyä ihan onnellisesti ja saitte ihanan palkinnon!



Nyt poistun sohvalle manaamaan tätä hidasälyistä vauvaa, joka ei vieläkään ymmärrä tulla ulos kolostaan ;(.

Hipsuhiiri ja Pipana 40+3 (laitoin eilen samat luvut..kaikki päivät on niin samanlaisia, et olin jo keskiviikossa.)

Imuroin äsken kun on niin tylsää... varmaan seuraavaks vedän pökät jalkaan ja käyn pienel kävelyl, etten ihan mökkihöperöidy...



HIPSUHIIRI: mie olen ollu tänään ihan torstaissa, kyllä masenti kun tajusin et tänään onki vasta keskiviikko...



TURVOTUS: miula kans liikkeellä ollessa turpoo sormet ja varpaat.



Ärsyttää kun maha on kokoajan ihan pinkeenä, mutta ei supista ni ei supista.... pyh.



Hui, kävin vauva-puolella lukemassa eloisten kuulumisia ja eriallahan siellä vieläkin riittää jännitettävää, ihan meni kylmät väreet kun luin sen kirjoituksen....

Supistelut ovat olleet teillä tietymättömillä viime torstaisen hermoratahieronnan jälkeen (joka piti nimenomaan olla edistävä tekijä!) tai tulihan niitä sillon yhtenä yönä parin tunnin ajan kipeinäkin. Tämän illan aikana on nyt sitten supistellut napakasti ja olen yrittänyt pitää niitä yllä kyykkimällä ja touhuamalla hulluna -viisaampi varmaan lepäisi... ;0)



Minä olisin myös mieluusti lähdössä yöllä synnyttämään; esikoisen kanssa menisi isovanhemmilla varmasti paremmin, kun saisivat olla sitten seuraavan päivän keskenään. Pahin kauhuskenaario ois, että lähtö tulis just nukkumaanmenoaikaan... Meilläkään ei 2v4kk nuku enää päikkäreitä ja niinpä minäkään en juuri pääse lepäilemään päivän aikana vaikka miten väsyttäisi. Olenkin sanonut, että jos tää vauva odottaa sitä, että äiti on hyvin levännyt ja voimia täynnä, niin taitaapa mahaan jäädä loppuiäkseen...



Onnea muuten uusilla elokuisille; nikit eivät enää pysy tässä epäsosiaalisessa (täälläkin sitä on ilmassa erittäin runsaasti, koskee myös näitä nettikeskusteluja) mielessä!



Neeuska rv 40+0

En enää muista puoliakaan nikeistä mutta SUURONNITTELUT!!!!!



Ai että teki taas hyvää kahlata parin päivän pinkat läpi, vertaistuki on verratonta =)



lyhyesti,



tuuli72 + jumppatyttö rv38

täällä ollaan yhtenä kappaleena vieläkin...:D,jos tää yhtään tulee siskoonsa niin ei kyllä ajoissa ainaskaan meinaa tulla ;) on ne neitsyet sellasii luonteeltaan...hih

tänään on ollut ihan ok päivä. vaavi on taas myllännyt huolella että ei oo tarttenu olla huolissaan liikkeistä.

sairaala kassista: mulla on pakattuna..krypto (siinä saa ajan nopee kulumaan),siteitä,liivinsuojuksia (liivit puuttuu vielä),pesu tarvikkeet,pampulat+pinnit,puhdistuspyyhkeitä.namit vielä puuttuu tai sitten ukko saa hakee makuunista mega säkin herkku namusia:P:P:P niin ja pikkarit oon laittanu,aattelin sairaalan ihkuja verkopikkareita käyttää :D

hei muuten kun lapsivedet menee/tihkuu ni millasii siteitä ootte käyttäny,sellasii mukavii 5cm paksusiako :D? vai sitte ihan jotain normi mut imukykysempiä? (tyhmii kysymyksiä,mut ei oo kokemusta kun 1 sektiosta...)

noh,mutta mä lähen läjäyttelee tonne tv:n ääreen joten muhkuja unia kaikille :)

k.h.p ja tärppyli 37+3

paljon onnea Miukulle ja Lillille poikavauvoista :)



Täälläkään ei mitään sen kummempaa. tuli tuossa iltasella siivottua kun ärsyynnyin jostain, en edes tiedä mistä. Imuroin ja luuttusin lattiat sekä pesin saunan. Nyt on lonkat ja selkä kipeinä. Miehelle tuumasin etten nyt sitten tiedä siivousko aiheutti vaiko supisteleeko minua. Hah hah! Jälkimmäinen vaihtoehto se ei taida kummiskaan olla.



Esikoisen hoito meillä on ratkaistuna. Meillä mun vanhemmat tulevat hoitamaan poikaa kunhan se lähtö joskus sitten tulee. molemmat ovat jo eläkkeellä joten arki tai viikonloppu niin hoitaja löytyy. Heillä matkaa meille on noin puolisen tuntia joten ehtivät kyllä varmasti.



mitä sairaalakassista löytyy.. Mulla on pakattuna pesuvälineet, liivit ja niitä suojia. Uusin kaksplus ja miehelle joku harrastelehti. karkkipussi ja juotavaa olen myös varannut. Dödöt ja naama rasvat pakkaan kunhan se lähtö on käsillä. mies voi sitten tuoda laitokselle mitä olen unohtanut.



Nyt menen potemaan lonkkiani joten illan jatkoja kaikille.



pubu ja Unski rv 38+5

Eli maanantai aamuna varhain klo 04.11. pieni prinsessamme näki päivänvalon. Maailmaan tultiin erittäin vauhdikkaasti! Strategiset mitat 4030 g ja 51 cm.



Tänään tultiin kotiin. Itse olisin voinut kävellä suoraan salista kotiin. Mutta vauvan lääkärintarkastuksen takia kotiuduttiin siis vasta tänään. Kätilökin oli sitä mieltä, että rouva voisi tosiaan lähteä saman tien takaisin kotiin, niin hyvässä kunnossa olin. Synnytys oli siis nopea ja helppo. Supparit alkoivat illalla ja yöllä puoli kolmelta totesin miehelle, että ehkä tästä täytyy lähteä sairaalaan. Enkä ollut edes kovin kipeä, mutta paineen tunne alapäässä kasvoi ja kasvoi. Sairaalaan päästyämme olin 8 cm auki. Kätilö ehdotti parin supparin jälkeen, että puhkastaan kalvot niin pääsen ponnistamaan vauvan ulos. Tyttö syntyi neljän minuutin ponnistusvaiheen jälkeen, tunti siitä kun päästiin sairaalaan.



Nyt tuolla sitterissä tuhisee maailman ihanin nyytti, meidän koko perheen silmäterä! Isot siskot eivät voi irrottaa vauvasta katsettaan, niin lumoutuneita hänestä olemme. Itsellä on sellainen tunne, että nyt perheemme on vihdoinkin koossa.



En kerennyt vielä lukea pinoja läpi, mutta PALJON ONNEA KAIKILLE VAUVAN SAANEILLE!



Nyt syömään ja nukkumaan. Nukuin viimeksi joskus viime viikolla kunnolla...



Kirppu ja prinsessa 2 vrk

Emppu80 ja Kirppu06 sekä pienet tyttövauvat

Miuku81 ja Lilli76 sekä pienet poikavauvat



ONNEA! (toivottavasti vauvojen sukupuolet meni oiekein :)