Lue keskustelun säännöt.
Koronavirus juuri niin levittynyt kuin huhutaan
Kommentit (52578)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
CELL-to-CELL transmission that avoids antibodies—a new study shows that once cells are #SARSCoV2 infected, they can infect other cells in ways which are very difficult to inhibit with antibodies. Video shows how virus can move between cells. HT
@sigallab
.
Solusta soluun tartunta havaittu koronalla. Erittäin vaikea torjua vasta-aineilla. Virus liikkuu solujen välillä, video.Tämä on ainakin minulle vähään aikaan merkittävin koronauutinen. Ikävä sellainen. Onko koronaan toimivaa rokotetta vai joudutaankio sitä ja sen longcovidin oireita vain lääkitsemään? Verrataan HIV:iin? SARS-sukulaisiin?
Erittäin hyvä kysymys. Aika näyttää kuuluuko Sars-Co2 niihin viruksiin, joihin ei saada toimivaa rokotetta. Toivottavasti lääkkeet edes toimivat. Loislääke Ivermekriinillä on ollut jossain tutkimuksissa lupaavia tuloksia.
Tutkijan kannanotto näkyi olevan, että jo itse tartunnan saaminen pitäisi estää mahdollisimman tehokkaan suojan antavalla rokotteella, jotta virukselle ei edes annettaisi mahdollisuuksia tähän solusta soluun tarttumiseen, mikä tekee infektiosta pidempikestoisemman ja enemmän kudoksia vaurioittavan.
Tässä myös erittäin painokas peruste tukahduttamisellekin.
Tässä vielä linkki twitter-ketjuun https://twitter.com/sigallab/status/1400132570143133701
ja itse tutkimukseen
SARS-CoV-2 cell-to-cell spread occurs rapidly and is insensitive to antibody neutralization
Hyvä että saamme lisää tietoa viruksen käyttämisestä. Ongelmana vain, että jokainen uusi tieto lisää vakuuttamaan, että tukahduttamaan joudumme lopulta kuitenkin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
CELL-to-CELL transmission that avoids antibodies—a new study shows that once cells are #SARSCoV2 infected, they can infect other cells in ways which are very difficult to inhibit with antibodies. Video shows how virus can move between cells. HT
@sigallab
.
Solusta soluun tartunta havaittu koronalla. Erittäin vaikea torjua vasta-aineilla. Virus liikkuu solujen välillä, video.Tämä on ainakin minulle vähään aikaan merkittävin koronauutinen. Ikävä sellainen. Onko koronaan toimivaa rokotetta vai joudutaankio sitä ja sen longcovidin oireita vain lääkitsemään? Verrataan HIV:iin? SARS-sukulaisiin?
Erittäin hyvä kysymys. Aika näyttää kuuluuko Sars-Co2 niihin viruksiin, joihin ei saada toimivaa rokotetta. Toivottavasti lääkkeet edes toimivat. Loislääke Ivermekriinillä on ollut jossain tutkimuksissa lupaavia tuloksia.
Tutkijan kannanotto näkyi olevan, että jo itse tartunnan saaminen pitäisi estää mahdollisimman tehokkaan suojan antavalla rokotteella, jotta virukselle ei edes annettaisi mahdollisuuksia tähän solusta soluun tarttumiseen, mikä tekee infektiosta pidempikestoisemman ja enemmän kudoksia vaurioittavan.
Tässä myös erittäin painokas peruste tukahduttamisellekin.
Tässä vielä linkki twitter-ketjuun https://twitter.com/sigallab/status/1400132570143133701
ja itse tutkimukseen
SARS-CoV-2 cell-to-cell spread occurs rapidly and is insensitive to antibody neutralization
Hyvä että saamme lisää tietoa viruksen käyttämisestä. Ongelmana vain, että jokainen uusi tieto lisää vakuuttamaan, että tukahduttamaan joudumme lopulta kuitenkin.
Entistä vakuuttuneempi olen myös tarpeesta tukahduttaa Sars-Co2-virus. Sekä tutkimustulosten että omien longcovid-oireiden perusteella voi sanoa, että tämä virus on pirullinen vastustaja.
Kuinka tuntuu, että historia toistaa itseään kun seuraa, miten lepsusti Suomessa ja Euroopassa suhtaudutaan Intian variantin uhkaan. Kiinalaiset ottivat sen tosissaan niin kuin epidemian Wuhanissa reilu vuosi sitten.
” Kiinan presidentti Xi Jinping tapasi Maailman terveysjärjestö WHO:n etiopialaisen pääjohtajan Tedros Adhanom Ghebreyesuksen Pekingissä 28. tammikuuta 2020.
”Epidemia on paholainen. Me emme voi antaa paholaisen piiloutua”, Xi sanoi Kiinan valtiollisen median mukaan. ”
https://www.iltalehti.fi/koronavirus/a/1248e415-aa86-4ac9-a2bc-de27b359…
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No nyt tuli taas hieno ulostulo thl:stä. Huh huh!
Millaisen koronariskin kanssa olemme valmiita elämään? Tämä arvokeskustelu suomalaisten tulisi käydä, sanoo THL:n ylilääkäri Hanna Nohynek
Rokotukset tehosteannoksineen helpottavat Nohynekin mukaan merkittävästi koronaviruksen kanssa elämistä, mutta sen leviämisen estäminen kokonaan ei näytä todennäköiseltä.
– Minusta pitäisi ruveta miettimään sitä, että mikä on se riskiraja, joka on hyväksyttävä. Jos meidän kansallinen rokotusstrategia pyrkii siihen, että kuolemia ja vakavia tauteja estetään, onko realismia, että pyrimme estämään kaikki tartunnat?
Näin THL:n ylilääkäri Hanna Nohynek pohtii koronaviruksen kanssa toimimista.
Hänen mukaansa suomalaisessa yhteiskunnassa pitäisi käydä koronasta arvokeskustelu, koska näyttää siltä, että virus on keskuudessamme vielä pitkään, eikä sen leviämistä voi täysin estää.
– Maailma on täynnä erilaisia tauteja. Miksi korona olisi sitten se, joka meidän täytyy täysin eliminoida, kun näyttää siltä, että se ei edes ole täysin eliminoitavissa? Tämä ei ole isorokko, joka voidaan juuria kokonaan pois, vaan tämä tulee todennäköisesti jäämään meidän keskuuteemme, maailmaan. Jotenkin meidän täytyisi oppia tulemaan sen kanssa toimeen.
---
Rokotetutkimuskeskuksen johtaja Mika Rämetin mukaan yhteiskunnan avaaminen liittyy vahvasti keskusteluun, millaisen koronariskin kanssa suomalaiset ovat valmiita elämään.
– Se, kuinka paljon tätä yhteiskuntaa avataan, on juuri tätä samaa keskustelua pikkuisen eri sanoin. Millaisen riskin olemme valmiit hyväksymään? Muistetaan, että on esimerkiksi influenssaepidemioita, RS-virusepidemioita, jolloin ei suljeta kouluja tai täysin estetä vierailuja hoivapaikoissa.
Tätä olisi pitänyt alkaa pohtia jo siinä vaiheessa, kun on päätetty ettei lähdetä tukahduttamaan. Jos ei tukahduteta, silloin pitää tietää mikä määrä tartuntoja ja kuolemia on hyväksyttävissä, koska yhteiskuntaa ei voi sulkea lopullisesti.
Maailma on täynnä erilaisia tauteja. Miksi korona olisi sitten se, joka meidän täytyy täysin eliminoida, kun näyttää siltä, että se ei edes ole täysin eliminoitavissa? Tämä ei ole isorokko, joka voidaan juuria kokonaan pois, vaan tämä tulee todennäköisesti jäämään meidän keskuuteemme. Jotenkin meidän täytyisi oppia tulemaan sen kanssa toimeen, Nohynek sanoi.
Isorokko on tukahdutettu maailmasta. Polio on suuresta osasta maailmaa. Miksi ihmeessä meidän pitäisi oppi elämään tämän potentiaalisen keuhko-hivin kanssa, josta mutatoitumalla koko ajan muodostuu mahdollisesti tarttuvampia tai vaarallisempia variaatioita?
Ensimmäisen ja viimeisen Suomessa annetun isorokkorokotteen välissä oli oli 246 vuotta. Ja isorokkovirus ei edes mutatoitunut kuten koronavirus. Meinasitko, että useampi sukupolvi ihmisiä eläisi eristäytyneenä, kulkisi maskit naamallaan jne ja vuonna 2267 tai joskus sen jälkeen voitaisiin taas palata normaaliin? Miten sinä, lapsesi, lastenlapsesi, lastenlastenlapsesi, lastenlastenlastenlapsesi jne ajattelitte nauttia elämästänne? Siis muuten kuin opettelemalla elämään viruksen kanssa?
864 000 henkilön tanskalaistutkimuksen tuloksia ensimmäisinä rokotettujen ryhmien osalta Pfizerin koronarokotteen tehosta 2. annoksen jälkeen tartunnan saamisen, sairaalaan joutumisen ja menehtymisen suhteen.
Vaccine efficacy of Pfizer-BioNTech in Denmark for >=7 days after 2 doses:
53% in Long Term Care Facilities
86% in >=65 years needing homecare
77% in >=85 years old
80% in frontline healthcare workers
73% with COVID19 high risk factors.
For hospitalization admissions overall, 93% efficacy with 2 doses. But 75% efficacy for hospital admissions among those living in long term care facilities.
For COVID19 mortality, 94% efficacy with 2 doses after 7 days.
For long term care facilities residents, 89% efficacy against covid mortality.
97% for >=65 needing homecare.
Also interesting 49% efficacy against all-cause mortality
But another way to look at this Danish CDC data it is the much lower efficacy after 1 dose. One dose clearly isn’t enough protection, especially for variants. And this study was mostly pre variants.
https://twitter.com/DrEricDing/status/1400445480262410242
Vaccine effectiveness of the BNT162b2 mRNA COVID-19 vaccine against RT-PCR confirmed SARS-CoV-2 infections, hospitalisations and mortality in prioritised risk groups https://www.medrxiv.org/content/10.1101/2021.05.27.21257583v1
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Rokotevastustajat pyörittävät isoa bisnestä.
Avaatko hiukan enemmän. Mitä se bisness on?
https://yle.fi/uutiset/3-11772207
https://www.is.fi/digitoday/art-2000008019604.html
Eri
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
IS seuraa: Epidemiaketjussa 100 tartuntaa ja 17 menehtynyttä – Kanta-Hämeen johtajaylilääkäri kertoo koronatilanteesta
..
Pienet olotilanmuutokset voivat viitata tartuntaan
Ainoa oire saattaa olla vain ruokahaluttomuus. Laitoshoidossa on ollut vaikea havaita, kuinka pienet muutokset olotilassa voivat viitata koronatartuntaan. Korkean tartuttavuuden variantti on levinnyt aikaisempaa herkemmin, ja rokotetuistakin jotkut henkilöt tartuttavat herkemmin kuin toiset.
..
Intian variantin aiheuttamia tartuntoja tapahtui myös alhaisen riskin tilanteessa. Henkilöstöstä suurin osa oli saanut täyden rokotesarjan, ja heillä tauti oli lievempi.
..
Intian virusmuunnoksen tartuntaketjun lähtökohtana pidetään toukokuun alkua, ja tartuntaketju liittyy matkustamiseen, Sally Lehtinen kertoo. Kaikkiaan 57 potilasta ja 42 työntekijää on sairastunut. Valtaosa oli kertaalleen rokotettu. Menehtyneistä kolmella neljästä koronatartunnalla oli välitön merkitys kuolemaan.
Kanta-Hämeen tartuntaketjussa on sairastunut yhteensä 57 potilasta ja 42 työntekijää. Potilaista 41 oli saanut rokotuksen kertaalleen ja kaksi täyden kahden rokotuksen sarjan.
Kuolleista kolmella neljäsosalla covid-19-taudin arvioidaan vaikuttaneen kuolemaan suoraan. Neljäsosalla sairaus, jonka takia he olivat alun perin tulleet sairaalaan oli niin vakavassa vaiheessa, ettei koronavirustartunta aiheuttanut kuolemaa välittömästi...
Kuolleista yksi oli saanut kaksi rokotetta, 11 yhden rokotteen ja viisi oli täysin rokottamattomia.
..
Osastoilla työskenteli 46 vakituista työntekijää, joista 43 oli saanut täyden rokotussarjan. Hoitohenkilökunta laitettiin karanteeniin ja heiltä mitattiin CT-arvot, jotka kertovat siitä, tartuttavatko he virusta eteenpäin.
Yhden rokotteen saaneita oli kuolleista enemmän kuin rokottamattomia. Mistähän tämä johtuu? Olivatko rokottamattomat nuorempia vai joku muu selittävä tekijä?
Selittävä tekijä on niinkin yksinkertainen kuin että suurinosa altistuneista oli vähintään kertaalleen rokotettuja. Noillakin luvuilla rokottamattomien riski kuolla oli suurempi kuin kertaalleen rokotettujen, vaikka otos on tietysti niin pieni että sattumankin osuus on huomattava.
Altistuneita oli 99. Kertaalleen rokotettuja oli 41 ja kahdesti rokotettuja 2, yhteensä 43. Altistuneista rokottamattomia oli siis 56.
Suurin osa altistuneista oli rokottamattomia, joten joku tuossa ei täsmää.
Kuolleista kun puolestaan kertaalleen rokotettuja oli enemmän (11) kuin rokottamattomia (5). Otos on pieni, joten voi mennä sattuman piikkiin, mutta kyllä Kanta-Hämeen sairaalaepidemiassa kertaalleen rokotetuilla oli suurempi kuolemanriski kuin rokottamattomille. Mistä sitten johtuukaan.
nehän oli potilaita ja kuinka mon i niistä kuoli? Siis yhteensä kuolleita 17.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No nyt tuli taas hieno ulostulo thl:stä. Huh huh!
Millaisen koronariskin kanssa olemme valmiita elämään? Tämä arvokeskustelu suomalaisten tulisi käydä, sanoo THL:n ylilääkäri Hanna Nohynek
Rokotukset tehosteannoksineen helpottavat Nohynekin mukaan merkittävästi koronaviruksen kanssa elämistä, mutta sen leviämisen estäminen kokonaan ei näytä todennäköiseltä.
– Minusta pitäisi ruveta miettimään sitä, että mikä on se riskiraja, joka on hyväksyttävä. Jos meidän kansallinen rokotusstrategia pyrkii siihen, että kuolemia ja vakavia tauteja estetään, onko realismia, että pyrimme estämään kaikki tartunnat?
Näin THL:n ylilääkäri Hanna Nohynek pohtii koronaviruksen kanssa toimimista.
Hänen mukaansa suomalaisessa yhteiskunnassa pitäisi käydä koronasta arvokeskustelu, koska näyttää siltä, että virus on keskuudessamme vielä pitkään, eikä sen leviämistä voi täysin estää.
– Maailma on täynnä erilaisia tauteja. Miksi korona olisi sitten se, joka meidän täytyy täysin eliminoida, kun näyttää siltä, että se ei edes ole täysin eliminoitavissa? Tämä ei ole isorokko, joka voidaan juuria kokonaan pois, vaan tämä tulee todennäköisesti jäämään meidän keskuuteemme, maailmaan. Jotenkin meidän täytyisi oppia tulemaan sen kanssa toimeen.
---
Rokotetutkimuskeskuksen johtaja Mika Rämetin mukaan yhteiskunnan avaaminen liittyy vahvasti keskusteluun, millaisen koronariskin kanssa suomalaiset ovat valmiita elämään.
– Se, kuinka paljon tätä yhteiskuntaa avataan, on juuri tätä samaa keskustelua pikkuisen eri sanoin. Millaisen riskin olemme valmiit hyväksymään? Muistetaan, että on esimerkiksi influenssaepidemioita, RS-virusepidemioita, jolloin ei suljeta kouluja tai täysin estetä vierailuja hoivapaikoissa.
Tätä olisi pitänyt alkaa pohtia jo siinä vaiheessa, kun on päätetty ettei lähdetä tukahduttamaan. Jos ei tukahduteta, silloin pitää tietää mikä määrä tartuntoja ja kuolemia on hyväksyttävissä, koska yhteiskuntaa ei voi sulkea lopullisesti.
Maailma on täynnä erilaisia tauteja. Miksi korona olisi sitten se, joka meidän täytyy täysin eliminoida, kun näyttää siltä, että se ei edes ole täysin eliminoitavissa? Tämä ei ole isorokko, joka voidaan juuria kokonaan pois, vaan tämä tulee todennäköisesti jäämään meidän keskuuteemme. Jotenkin meidän täytyisi oppia tulemaan sen kanssa toimeen, Nohynek sanoi.
Isorokko on tukahdutettu maailmasta. Polio on suuresta osasta maailmaa. Miksi ihmeessä meidän pitäisi oppi elämään tämän potentiaalisen keuhko-hivin kanssa, josta mutatoitumalla koko ajan muodostuu mahdollisesti tarttuvampia tai vaarallisempia variaatioita?
Ensimmäisen ja viimeisen Suomessa annetun isorokkorokotteen välissä oli oli 246 vuotta. Ja isorokkovirus ei edes mutatoitunut kuten koronavirus. Meinasitko, että useampi sukupolvi ihmisiä eläisi eristäytyneenä, kulkisi maskit naamallaan jne ja vuonna 2267 tai joskus sen jälkeen voitaisiin taas palata normaaliin? Miten sinä, lapsesi, lastenlapsesi, lastenlastenlapsesi, lastenlastenlastenlapsesi jne ajattelitte nauttia elämästänne? Siis muuten kuin opettelemalla elämään viruksen kanssa?
Sitten isorokon lääketiede ja teknologia ovat kehittyneet valtavasti. Tällä vuosisadalla sars- ja mers-epidemiat (molemmat koronaviruksia) on onnistuttu tukahduttamaan ennen kuin ne ovat levinneet kovin laajoiksi pandemioiksi. Samoin edola-epidemia tukahdutettiin WHO:n avulla Afrikassa. Samoin viimeisin ruttoepidemia Afrikassa.
Viime kesänä koronaepidemia tukahdutettiin käytännössä Suomessa. Sitten rajakaranteeneilla ja testauksilla pidetään huoli, ettei uusia variantteja pääse maahan ja Suomessa voidaan elää lähes normaalisti.
Meillä on jo kehittynyt teknologia, pikatestit, koronakoirat, joilla voidaan isompia ihmisjoukkoja skriinata, jotta terveysturvallisuudesta voidaan huolehtia. Tapoja on kun on tahtoa.
Ihmiset, jotka eivät ota kororokotusta tulevat väistämättä sairastumaan koronavirustaudin seuraavan 1,5 vuoden kuluessa sanoo Berliinin Charite- sairaalan virologian johtaja Christian Drosten. Tämä oli Hs:ssa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
IS seuraa: Epidemiaketjussa 100 tartuntaa ja 17 menehtynyttä – Kanta-Hämeen johtajaylilääkäri kertoo koronatilanteesta
..
Pienet olotilanmuutokset voivat viitata tartuntaan
Ainoa oire saattaa olla vain ruokahaluttomuus. Laitoshoidossa on ollut vaikea havaita, kuinka pienet muutokset olotilassa voivat viitata koronatartuntaan. Korkean tartuttavuuden variantti on levinnyt aikaisempaa herkemmin, ja rokotetuistakin jotkut henkilöt tartuttavat herkemmin kuin toiset.
..
Intian variantin aiheuttamia tartuntoja tapahtui myös alhaisen riskin tilanteessa. Henkilöstöstä suurin osa oli saanut täyden rokotesarjan, ja heillä tauti oli lievempi.
..
Intian virusmuunnoksen tartuntaketjun lähtökohtana pidetään toukokuun alkua, ja tartuntaketju liittyy matkustamiseen, Sally Lehtinen kertoo. Kaikkiaan 57 potilasta ja 42 työntekijää on sairastunut. Valtaosa oli kertaalleen rokotettu. Menehtyneistä kolmella neljästä koronatartunnalla oli välitön merkitys kuolemaan.
Kanta-Hämeen tartuntaketjussa on sairastunut yhteensä 57 potilasta ja 42 työntekijää. Potilaista 41 oli saanut rokotuksen kertaalleen ja kaksi täyden kahden rokotuksen sarjan.
Kuolleista kolmella neljäsosalla covid-19-taudin arvioidaan vaikuttaneen kuolemaan suoraan. Neljäsosalla sairaus, jonka takia he olivat alun perin tulleet sairaalaan oli niin vakavassa vaiheessa, ettei koronavirustartunta aiheuttanut kuolemaa välittömästi...
Kuolleista yksi oli saanut kaksi rokotetta, 11 yhden rokotteen ja viisi oli täysin rokottamattomia.
..
Osastoilla työskenteli 46 vakituista työntekijää, joista 43 oli saanut täyden rokotussarjan. Hoitohenkilökunta laitettiin karanteeniin ja heiltä mitattiin CT-arvot, jotka kertovat siitä, tartuttavatko he virusta eteenpäin.
Yhden rokotteen saaneita oli kuolleista enemmän kuin rokottamattomia. Mistähän tämä johtuu? Olivatko rokottamattomat nuorempia vai joku muu selittävä tekijä?
Selittävä tekijä on niinkin yksinkertainen kuin että suurinosa altistuneista oli vähintään kertaalleen rokotettuja. Noillakin luvuilla rokottamattomien riski kuolla oli suurempi kuin kertaalleen rokotettujen, vaikka otos on tietysti niin pieni että sattumankin osuus on huomattava.
Altistuneita oli 99. Kertaalleen rokotettuja oli 41 ja kahdesti rokotettuja 2, yhteensä 43. Altistuneista rokottamattomia oli siis 56.
Suurin osa altistuneista oli rokottamattomia, joten joku tuossa ei täsmää.
Kuolleista kun puolestaan kertaalleen rokotettuja oli enemmän (11) kuin rokottamattomia (5). Otos on pieni, joten voi mennä sattuman piikkiin, mutta kyllä Kanta-Hämeen sairaalaepidemiassa kertaalleen rokotetuilla oli suurempi kuolemanriski kuin rokottamattomille. Mistä sitten johtuukaan.
nehän oli potilaita ja kuinka mon i niistä kuoli? Siis yhteensä kuolleita 17.
Kaikkiaan sairastui 57 potilasta ja 42 sairaalan työntekijää. Tuossa ei mainittu, olivatko kaikki kuolleet potilaita.
Länsinaapuri ei lakkaa ihmetyttämästä:
Ruotsin media käänsi ECDC:n suosituksen päälaelleen maan koronatodellisuuteen sopivaksi väittäen ECDC:n suosittelevan rokotusten viivästyttämistä
Swedish media invents their own narrative again to fit Sweden’s stance, claiming ECDC recommends postponing vaccinations when in fact they do the opposite - and Twitter people notices. Embarrassing. Don’t you know how to fact check https://twitter.com/WicMar/status/1400191088183312385
Thanks Camelia for spotting and notifying us. We have reached out to SVT about this. And our line on this topic stays as is in the report, of course. https://twitter.com/ECDC_EU/status/1400113928768835589
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No nyt tuli taas hieno ulostulo thl:stä. Huh huh!
Millaisen koronariskin kanssa olemme valmiita elämään? Tämä arvokeskustelu suomalaisten tulisi käydä, sanoo THL:n ylilääkäri Hanna Nohynek
Rokotukset tehosteannoksineen helpottavat Nohynekin mukaan merkittävästi koronaviruksen kanssa elämistä, mutta sen leviämisen estäminen kokonaan ei näytä todennäköiseltä.
– Minusta pitäisi ruveta miettimään sitä, että mikä on se riskiraja, joka on hyväksyttävä. Jos meidän kansallinen rokotusstrategia pyrkii siihen, että kuolemia ja vakavia tauteja estetään, onko realismia, että pyrimme estämään kaikki tartunnat?
Näin THL:n ylilääkäri Hanna Nohynek pohtii koronaviruksen kanssa toimimista.
Hänen mukaansa suomalaisessa yhteiskunnassa pitäisi käydä koronasta arvokeskustelu, koska näyttää siltä, että virus on keskuudessamme vielä pitkään, eikä sen leviämistä voi täysin estää.
– Maailma on täynnä erilaisia tauteja. Miksi korona olisi sitten se, joka meidän täytyy täysin eliminoida, kun näyttää siltä, että se ei edes ole täysin eliminoitavissa? Tämä ei ole isorokko, joka voidaan juuria kokonaan pois, vaan tämä tulee todennäköisesti jäämään meidän keskuuteemme, maailmaan. Jotenkin meidän täytyisi oppia tulemaan sen kanssa toimeen.
---
Rokotetutkimuskeskuksen johtaja Mika Rämetin mukaan yhteiskunnan avaaminen liittyy vahvasti keskusteluun, millaisen koronariskin kanssa suomalaiset ovat valmiita elämään.
– Se, kuinka paljon tätä yhteiskuntaa avataan, on juuri tätä samaa keskustelua pikkuisen eri sanoin. Millaisen riskin olemme valmiit hyväksymään? Muistetaan, että on esimerkiksi influenssaepidemioita, RS-virusepidemioita, jolloin ei suljeta kouluja tai täysin estetä vierailuja hoivapaikoissa.
Tätä olisi pitänyt alkaa pohtia jo siinä vaiheessa, kun on päätetty ettei lähdetä tukahduttamaan. Jos ei tukahduteta, silloin pitää tietää mikä määrä tartuntoja ja kuolemia on hyväksyttävissä, koska yhteiskuntaa ei voi sulkea lopullisesti.
Maailma on täynnä erilaisia tauteja. Miksi korona olisi sitten se, joka meidän täytyy täysin eliminoida, kun näyttää siltä, että se ei edes ole täysin eliminoitavissa? Tämä ei ole isorokko, joka voidaan juuria kokonaan pois, vaan tämä tulee todennäköisesti jäämään meidän keskuuteemme. Jotenkin meidän täytyisi oppia tulemaan sen kanssa toimeen, Nohynek sanoi.
Isorokko on tukahdutettu maailmasta. Polio on suuresta osasta maailmaa. Miksi ihmeessä meidän pitäisi oppi elämään tämän potentiaalisen keuhko-hivin kanssa, josta mutatoitumalla koko ajan muodostuu mahdollisesti tarttuvampia tai vaarallisempia variaatioita?
Ensimmäisen ja viimeisen Suomessa annetun isorokkorokotteen välissä oli oli 246 vuotta. Ja isorokkovirus ei edes mutatoitunut kuten koronavirus. Meinasitko, että useampi sukupolvi ihmisiä eläisi eristäytyneenä, kulkisi maskit naamallaan jne ja vuonna 2267 tai joskus sen jälkeen voitaisiin taas palata normaaliin? Miten sinä, lapsesi, lastenlapsesi, lastenlastenlapsesi, lastenlastenlastenlapsesi jne ajattelitte nauttia elämästänne? Siis muuten kuin opettelemalla elämään viruksen kanssa?
Sitten isorokon lääketiede ja teknologia ovat kehittyneet valtavasti. Tällä vuosisadalla sars- ja mers-epidemiat (molemmat koronaviruksia) on onnistuttu tukahduttamaan ennen kuin ne ovat levinneet kovin laajoiksi pandemioiksi. Samoin edola-epidemia tukahdutettiin WHO:n avulla Afrikassa. Samoin viimeisin ruttoepidemia Afrikassa.
Viime kesänä koronaepidemia tukahdutettiin käytännössä Suomessa. Sitten rajakaranteeneilla ja testauksilla pidetään huoli, ettei uusia variantteja pääse maahan ja Suomessa voidaan elää lähes normaalisti.
Meillä on jo kehittynyt teknologia, pikatestit, koronakoirat, joilla voidaan isompia ihmisjoukkoja skriinata, jotta terveysturvallisuudesta voidaan huolehtia. Tapoja on kun on tahtoa.
Tahtoa ei ole hassutuksiin.
Korona hiipuu kyllä tänä kesänäkin. Ja palaa laimeampana rokotusten vuoksi.
Me vain lakkaamme seuraamasta ja te lietsomasta. Opitaan elämään tämän taudin kanssa.
Helsingissä “ärhäkkä kesäflunssa” ajaa ihmisiä koronatesteihin. Mikäs se olikaan keväällä se koronavariantti Fin-Covid, joka näkyy huonosti testeissä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
IS seuraa: Epidemiaketjussa 100 tartuntaa ja 17 menehtynyttä – Kanta-Hämeen johtajaylilääkäri kertoo koronatilanteesta
..
Pienet olotilanmuutokset voivat viitata tartuntaan
Ainoa oire saattaa olla vain ruokahaluttomuus. Laitoshoidossa on ollut vaikea havaita, kuinka pienet muutokset olotilassa voivat viitata koronatartuntaan. Korkean tartuttavuuden variantti on levinnyt aikaisempaa herkemmin, ja rokotetuistakin jotkut henkilöt tartuttavat herkemmin kuin toiset.
..
Intian variantin aiheuttamia tartuntoja tapahtui myös alhaisen riskin tilanteessa. Henkilöstöstä suurin osa oli saanut täyden rokotesarjan, ja heillä tauti oli lievempi.
..
Intian virusmuunnoksen tartuntaketjun lähtökohtana pidetään toukokuun alkua, ja tartuntaketju liittyy matkustamiseen, Sally Lehtinen kertoo. Kaikkiaan 57 potilasta ja 42 työntekijää on sairastunut. Valtaosa oli kertaalleen rokotettu. Menehtyneistä kolmella neljästä koronatartunnalla oli välitön merkitys kuolemaan.
Kanta-Hämeen tartuntaketjussa on sairastunut yhteensä 57 potilasta ja 42 työntekijää. Potilaista 41 oli saanut rokotuksen kertaalleen ja kaksi täyden kahden rokotuksen sarjan.
Kuolleista kolmella neljäsosalla covid-19-taudin arvioidaan vaikuttaneen kuolemaan suoraan. Neljäsosalla sairaus, jonka takia he olivat alun perin tulleet sairaalaan oli niin vakavassa vaiheessa, ettei koronavirustartunta aiheuttanut kuolemaa välittömästi...
Kuolleista yksi oli saanut kaksi rokotetta, 11 yhden rokotteen ja viisi oli täysin rokottamattomia.
..
Osastoilla työskenteli 46 vakituista työntekijää, joista 43 oli saanut täyden rokotussarjan. Hoitohenkilökunta laitettiin karanteeniin ja heiltä mitattiin CT-arvot, jotka kertovat siitä, tartuttavatko he virusta eteenpäin.
Yhden rokotteen saaneita oli kuolleista enemmän kuin rokottamattomia. Mistähän tämä johtuu? Olivatko rokottamattomat nuorempia vai joku muu selittävä tekijä?
Selittävä tekijä on niinkin yksinkertainen kuin että suurinosa altistuneista oli vähintään kertaalleen rokotettuja. Noillakin luvuilla rokottamattomien riski kuolla oli suurempi kuin kertaalleen rokotettujen, vaikka otos on tietysti niin pieni että sattumankin osuus on huomattava.
Altistuneita oli 99. Kertaalleen rokotettuja oli 41 ja kahdesti rokotettuja 2, yhteensä 43. Altistuneista rokottamattomia oli siis 56.
Suurin osa altistuneista oli rokottamattomia, joten joku tuossa ei täsmää.
Kuolleista kun puolestaan kertaalleen rokotettuja oli enemmän (11) kuin rokottamattomia (5). Otos on pieni, joten voi mennä sattuman piikkiin, mutta kyllä Kanta-Hämeen sairaalaepidemiassa kertaalleen rokotetuilla oli suurempi kuolemanriski kuin rokottamattomille. Mistä sitten johtuukaan.
nehän oli potilaita ja kuinka mon i niistä kuoli? Siis yhteensä kuolleita 17.
Kaikkiaan sairastui 57 potilasta ja 42 sairaalan työntekijää. Tuossa ei mainittu, olivatko kaikki kuolleet potilaita.
Hoitajat ja opiskelujat. Rokotetuilla ei oireita. Rokotramattomat: Heidän oireensa vaihtelivat lievästä tukkoisuudesta yskään, kuumeeseen ja väsymykseen.
Vierailija kirjoitti:
Helsingissä “ärhäkkä kesäflunssa” ajaa ihmisiä koronatesteihin. Mikäs se olikaan keväällä se koronavariantti Fin-Covid, joka näkyy huonosti testeissä?
Tai ihan muu flunssa.
Vierailija kirjoitti:
Ihmiset, jotka eivät ota kororokotusta tulevat väistämättä sairastumaan koronavirustaudin seuraavan 1,5 vuoden kuluessa sanoo Berliinin Charite- sairaalan virologian johtaja Christian Drosten. Tämä oli Hs:ssa.
Öö.Ai oikein väustämättä.
Höpö höpö.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No nyt tuli taas hieno ulostulo thl:stä. Huh huh!
Millaisen koronariskin kanssa olemme valmiita elämään? Tämä arvokeskustelu suomalaisten tulisi käydä, sanoo THL:n ylilääkäri Hanna Nohynek
Rokotukset tehosteannoksineen helpottavat Nohynekin mukaan merkittävästi koronaviruksen kanssa elämistä, mutta sen leviämisen estäminen kokonaan ei näytä todennäköiseltä.
– Minusta pitäisi ruveta miettimään sitä, että mikä on se riskiraja, joka on hyväksyttävä. Jos meidän kansallinen rokotusstrategia pyrkii siihen, että kuolemia ja vakavia tauteja estetään, onko realismia, että pyrimme estämään kaikki tartunnat?
Näin THL:n ylilääkäri Hanna Nohynek pohtii koronaviruksen kanssa toimimista.
Hänen mukaansa suomalaisessa yhteiskunnassa pitäisi käydä koronasta arvokeskustelu, koska näyttää siltä, että virus on keskuudessamme vielä pitkään, eikä sen leviämistä voi täysin estää.
– Maailma on täynnä erilaisia tauteja. Miksi korona olisi sitten se, joka meidän täytyy täysin eliminoida, kun näyttää siltä, että se ei edes ole täysin eliminoitavissa? Tämä ei ole isorokko, joka voidaan juuria kokonaan pois, vaan tämä tulee todennäköisesti jäämään meidän keskuuteemme, maailmaan. Jotenkin meidän täytyisi oppia tulemaan sen kanssa toimeen.
---
Rokotetutkimuskeskuksen johtaja Mika Rämetin mukaan yhteiskunnan avaaminen liittyy vahvasti keskusteluun, millaisen koronariskin kanssa suomalaiset ovat valmiita elämään.
– Se, kuinka paljon tätä yhteiskuntaa avataan, on juuri tätä samaa keskustelua pikkuisen eri sanoin. Millaisen riskin olemme valmiit hyväksymään? Muistetaan, että on esimerkiksi influenssaepidemioita, RS-virusepidemioita, jolloin ei suljeta kouluja tai täysin estetä vierailuja hoivapaikoissa.
Tätä olisi pitänyt alkaa pohtia jo siinä vaiheessa, kun on päätetty ettei lähdetä tukahduttamaan. Jos ei tukahduteta, silloin pitää tietää mikä määrä tartuntoja ja kuolemia on hyväksyttävissä, koska yhteiskuntaa ei voi sulkea lopullisesti.
Maailma on täynnä erilaisia tauteja. Miksi korona olisi sitten se, joka meidän täytyy täysin eliminoida, kun näyttää siltä, että se ei edes ole täysin eliminoitavissa? Tämä ei ole isorokko, joka voidaan juuria kokonaan pois, vaan tämä tulee todennäköisesti jäämään meidän keskuuteemme. Jotenkin meidän täytyisi oppia tulemaan sen kanssa toimeen, Nohynek sanoi.
Isorokko on tukahdutettu maailmasta. Polio on suuresta osasta maailmaa. Miksi ihmeessä meidän pitäisi oppi elämään tämän potentiaalisen keuhko-hivin kanssa, josta mutatoitumalla koko ajan muodostuu mahdollisesti tarttuvampia tai vaarallisempia variaatioita?
Ensimmäisen ja viimeisen Suomessa annetun isorokkorokotteen välissä oli oli 246 vuotta. Ja isorokkovirus ei edes mutatoitunut kuten koronavirus. Meinasitko, että useampi sukupolvi ihmisiä eläisi eristäytyneenä, kulkisi maskit naamallaan jne ja vuonna 2267 tai joskus sen jälkeen voitaisiin taas palata normaaliin? Miten sinä, lapsesi, lastenlapsesi, lastenlastenlapsesi, lastenlastenlastenlapsesi jne ajattelitte nauttia elämästänne? Siis muuten kuin opettelemalla elämään viruksen kanssa?
Sitten isorokon lääketiede ja teknologia ovat kehittyneet valtavasti. Tällä vuosisadalla sars- ja mers-epidemiat (molemmat koronaviruksia) on onnistuttu tukahduttamaan ennen kuin ne ovat levinneet kovin laajoiksi pandemioiksi. Samoin edola-epidemia tukahdutettiin WHO:n avulla Afrikassa. Samoin viimeisin ruttoepidemia Afrikassa.
Viime kesänä koronaepidemia tukahdutettiin käytännössä Suomessa. Sitten rajakaranteeneilla ja testauksilla pidetään huoli, ettei uusia variantteja pääse maahan ja Suomessa voidaan elää lähes normaalisti.
Meillä on jo kehittynyt teknologia, pikatestit, koronakoirat, joilla voidaan isompia ihmisjoukkoja skriinata, jotta terveysturvallisuudesta voidaan huolehtia. Tapoja on kun on tahtoa.
Nimenomaan sars ja mers tukahdutettiin jo heti alkuunsa. Ihan eri tilanne kuin nyt, kun koronavirus on levinnyt ympäri maailmaa ja erityisesti maissa, joissa tukahduttaminen ei ole eikä tule olemaankaan mahdollista.
Mä en saanut Nohynekin kommentista sellaista käsitystä, että ei tehtäisi enää yhtään mitään vaan annettaisiin viruksen vaan vapaasti levitä. Nuo keinot, mitä ehdotit, voivat olla oikein hyviä, mutta eivät estä ihmisiä sairastumasta. Mä ymmärsin Nohynekin kommentista, että pitää vain sopia jokin tietty taso tartuntoja - ja kenties kuolemiakin - joka voidaan hyväksyä. Ja se taso sitten pidetään tarvittavilla toimenpiteillä. Vaikka noilla sun ehdottamillasi. Esim jos tartunnat, sairastumiset ja kuolemat pysyvät samalla tasolla kuin vuosittaisissa kausi-influenssoissakin, asia voidaan hyväksyä. Tämä on mun mielestä sitä, että opitaan elämään koronaviruksen kanssa. Ei suinkaan se, että annettaisiin viruksen levitä niin, että sairaalat täyttyvät koronapotilaista ja ei-kiireellistä hoitoa tarvitsevat jäävät kokonaan hoidotta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Helsingissä “ärhäkkä kesäflunssa” ajaa ihmisiä koronatesteihin. Mikäs se olikaan keväällä se koronavariantti Fin-Covid, joka näkyy huonosti testeissä?
Tai ihan muu flunssa.
Voi olla tai voi olla olematta. Sitten nähdään, jos tämä flunssa alkaa viedä väkeä sairaalaan.
Kyllä aika kutistunutta alkaa jo olla.
Ketju on lukittu.
Altistuneita oli 99. Kertaalleen rokotettuja oli 41 ja kahdesti rokotettuja 2, yhteensä 43. Altistuneista rokottamattomia oli siis 56.
Suurin osa altistuneista oli rokottamattomia, joten joku tuossa ei täsmää.
Kuolleista kun puolestaan kertaalleen rokotettuja oli enemmän (11) kuin rokottamattomia (5). Otos on pieni, joten voi mennä sattuman piikkiin, mutta kyllä Kanta-Hämeen sairaalaepidemiassa kertaalleen rokotetuilla oli suurempi kuolemanriski kuin rokottamattomille. Mistä sitten johtuukaan.