Onko suurperheitä ja/tai murkkujen vanhempia paikalla?

Onko kenelläkään samoja tunteita? Ennemmin menee vaikka neljä leikki-ikäistä, lauma pikkukoululaisia, vauva ja taaperot kuin yksi pahantuulinen murkku...

meillä on kaikenikäisiä, monta lasta, ja mitä vanhemmaksi tulevat, sen parempi ja helpompaa. Oikein odotan jo aikaa, että nuorimmat joskus kaukana tulevaisuudessa ovat murkkuikäisiä, se on lepolomaa pikkulapsiaikaan verrattuna,

Tykkään kyllä kaikenikäisistä ja viihdyn ihan vauvojen ja taaperoitten kanssa, mutta murkkujen kanssa vasta mukavaa ja helppoa onkin.

ja mielialanvaihteluihin verrattuina. Varmaan se on niin minkä itselleen raskaaksi kokee, maailmantuskaa on minusta vaikeampi seurata kuin vaikka hoivata vauvaa (vauvanhoito herättää vain positiivisia ajatuksia).

meillä on kaikenikäisiä, monta lasta, ja mitä vanhemmaksi tulevat, sen parempi ja helpompaa. Oikein odotan jo aikaa, että nuorimmat joskus kaukana tulevaisuudessa ovat murkkuikäisiä, se on lepolomaa pikkulapsiaikaan verrattuna,

mitään vikaa ole. Pahempaa on se ajoittainen heikko itsetunto ja epäilys kaikkea ja kaikkia kohtaan. Lapsen epävarmuus, jota tulee jatkuvasti pönkittää, että saa kelvollisen ihmisen aikanaan lentämään pesästä valmiina elämään omaa elämää. Siinä vasta vaativa homma onkin.

juu kyllä minäkin ottaisin lauman uhmaikäsiä ennemmin kuin yhden kunnon murkun. Teinit vievät kaikki mehut. Heillä enemmän omaa tahtoa kuin uhmiksilla. Teinin päätä paljon vaikeampi kääntää kuin uhmiksen. Uhmaikäsen saa vielä helpolla tottelemaan ja pysymään kotona eikä tarvi voimakeinoja käyttää esim istua oven edes ja estää ulos meno

Yksi murrosikäinen kiukuttelija vastaa ehkä viittä uhmaikäistä...

heitä ei tarvitse vahtia, ei tarvitse kuunnella kiukkua, ja heidät voi jättää yksin. Pienten lasten vanhempi on aina kiinni lapsissaan. Itsekin pääsee tosiaan helpommalla, kun voi vaikka harrastaa eikä juosta tukka putkella päiväkotiin.