Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Kasvoin aikakaudella, jonka vakiojankkauksia oli raha ei tuo onnea ja sisäinen kauneus on
28.02.2021 |
tärkeintä. Tunnen itseni huijatuksi. Hyvillä taloustaidoilla olisi ollut erittäin paljon merkitystä parempaan elämänlaatuun. Olisinpa panostanut raivokkaasti siihen, että pystyn tienaamaan paremmin. Myöskään nykyään ei kielletä sitä, että hyvä ulkonäkö ja itseluottamus liittyy toisiinsa kuten myös henkinen hyvinvointi ja terveys. Ennen siis oikeasti luulin, että minkä tahansa sairauden jne. vastoinkäymisen kohdatessa henkisellä kantilla ja hienolla luonteella pärjää. Nyt tiedän, että todelliset ongelmat ja materiaalinen köyhyys köyhdyttävät hyvinvointia oikeasti. Ne eivät ole mielenkiintoisia haasteita, vaan vakavia asioita, joihin voi olla haasteellista löytää helpotusta.
Harmittaa, että olen ymmärtänyt maailman niin pitkään väärin. Onhan nuo henkiset harrastukset tuoneet sisältöä ja iloa elämään, mutta jääkö niistä sitten mitään konkreettista käteen? Liika tieto ja ymmärtäminen ei ainakaan ole lisännyt iloa elämääni, vaan ennemmin päinvastoin. Ja toisaalta asiat, kuten kuolemanjälkeinen, joista olisi oikeasti kiva tietää, ovat vieläkin mysteeri.
Kommentit (16)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minäkin olen kasvanut aivan erilaisten arvojen aikakaudella.
Tuntuu vaikealta kuunnella 30-vuotiaiden arvoja. Vanhana olen niiden arvojen armoilla. Huh, huh.
Vierailija kirjoitti:
Niin siis kasarilla olen syntynyt.
70-luvulla syntyneet vinkuvat päinvastaista
Niin no olen ihan tänäkin päivänä joutunut toeamaan että raha ei tuo onnea. Rahasta huolimatta nuppi voi olla niin tuhannen solmussa, ja pahimmillaan se siirtyy vielä lapsille.
Oikeasti nuo ovat hyviä periaatteita ja nykyajan överi-itsekeskeisessä, oman kehon ja ulkonäön palvonnassa, olisi kyllä hienoa että enemmän arvostettaisiin sitä mitä ihmisen pään sisällä on. Eikä se raha tuo onnea, tottakai helpottaa elämää. Eli noita voisi kyllä nostaa hyviksi asioiksi nykyäänkin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kun sanotaan ettei raha tuo onnea, tarkoittaa se lähinnä sitä, että raha ei *välttämättä* tuo onnea. Asiansa voi sössiä rahasta huolimatta. Mutta ei köyhyys sen onnellisemmaksi tee, ja kun rahaa on, pystyy välttämään monia onnettomaksi tekeviä juttuja. Kaikki eivät silti niitä osaa välttää mutta köyhällä ei edes ole mahdollisuutta.
"Raha ei tuo onnea" ei kiellä hankkimasta rahaa. "Sisäinen kauneus on tärkeintä" ei mitenkään kiellä olemasta ulkoisestikin kaunis. Sinä olet ymmärtänyt nuo sanonnat ihan pieleen, jos kuvittelet, että parasta ihmiselle on olla köyhä ja ruma. Niillä vain kielletään yksistään palvomasta maallista mammonaa ja ulkokuorta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En edes aloita millä arvoilla meidät 1970 syntyneet kasvatettiin:D
Vinkki: koulussa laulettiin Suuri ja mahtava Neuvostoliitto.
Se on kyllä totta että rahan määrällä on suora vaikutus henkiseen hyvinvointiin ja itsetuntoon.
Toki siinäkin tullee raja jossain vastaan. Jos on miljoonia, niin ei lisämiljoonat varmaan tunnu enää miltään ja jos on tosi tosi monta miljoonaa, niin rahasta alkaa tulla ongelma. Elämä menee pohtiessa minne sen tunkisi.
No, minut taas on kasvatettu ihan naurettavilla "usko unelmiisi" ja "kaikki mahdollisuudet ovat auki" tyyppisillä arvoilla. Kova kolaus on ollut tajuta, että nuo ovat ihan täyttä sanahelinää. Se, että Suomessa monet mahdollisuudet ovat auki taustasta huolimatta, ei tarkoita sitä, että kaikki realiteetit olisi järkevää hylätä omien unelmien edessä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minäkin olen kasvanut aivan erilaisten arvojen aikakaudella.
Tuntuu vaikealta kuunnella 30-vuotiaiden arvoja. Vanhana olen niiden arvojen armoilla. Huh, huh.
Mitä arvoja tarkoitat?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minäkin kuulin tuota "raha ei tuo onnea" -höpötystä niin lapsuudessa kuin nuoruudessakin ihan riittämiin. Tosin aina vähän niin kuin kieli poskessa.
Raha ei tietenkään takaa täydellistä onnellisuutta, mutta sen avulla on helevetin paljon helpompaa selviytyä niistä vaikeuksista ja onnettomuuksista. Ei raha sairauksia estä tulemasta, mutta kyllä mukavampi on sairastaa hyvissä taloudellisissa olosuhteissa, kuin huonoissa, missä on vielä kärsittävä rahan puutteestakin.
Ihmissuhteitakin on helpompi hoidella, jos on rahaa. On se helpompi lähteä vaikeasta avioliitostakin, jos on taloudellisesti mahdollista järjestää asiansa hyvin eronkin aikana ja sen jälkeen.
Jos ei ole pulaa rahasta, on helpompi järjestää asiansa noin yleensä muutenkin. Vaatii tietysti vain hyvää järjen käyttöä, mutta niin se vaatii köyhiltäkin.
Sisäinen kauneus, juupa juu. Ehkä jotkut vielä tänäkin päivänä osaavat sitäkin arvostaa. Pahalta näyttää kuitenkin kun tulevaisuutta yrittää katsoa. Ulkoinen kauneus se on, mitä arvostetaan, ja nuoruus. Se tulee kyllä esiin jo joka tuutista.
Vierailija kirjoitti:
En edes aloita millä arvoilla meidät 1970 syntyneet kasvatettiin:D
Vinkki: koulussa laulettiin Suuri ja mahtava Neuvostoliitto.
Se on kyllä totta että rahan määrällä on suora vaikutus henkiseen hyvinvointiin ja itsetuntoon.
Toki siinäkin tullee raja jossain vastaan. Jos on miljoonia, niin ei lisämiljoonat varmaan tunnu enää miltään ja jos on tosi tosi monta miljoonaa, niin rahasta alkaa tulla ongelma. Elämä menee pohtiessa minne sen tunkisi.
Oho. Missä koulussa tuota muka laulettiin?
Minun lapset on syntyneet 70-luvulla, eikä ne kukaan ole tunnistaneet koko laulua. Ei kouluissa laulettu muiden kuin Suomen kansallislaulua. Kenties jollain laulutunnilla esiteltiin muittenkin maitten kansallislauluja ja siinä samalla myös tätä suurta ja mahtavaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ehkä kuulin, ehkä en, en muista. Mutta pakko se on näin kuusikymppisenä sanoa, että kyllä se raha vaan tuo onnea. Valehtelisin, jos sanoisin, etten ole onnellinen siitä kaikesta, mitä rahan avulla olen saanut. Varmaan olen materialisti, mutta olen onnellinen hienosta kodistani, arvotaiteesta, autosta, tyylikkäistä vaatteista, jne. Ja kun siihen päälle laskee vielä ihanan aviomiehen, niin ei voi valittaa.
Kumpikin idea on teoriassa hyvä, käytännössä huono.
Rumuus ja köyhyys ei ole tehnyt ketään onnelliseksi.
Alue: Aihe vapaa
Niin siis kasarilla olen syntynyt.