Onko kasi sitten oikeasti huono numero kokeesta?

Onhan se hyvä, mutta "hyvä" ei riitä nykypäivänä.

On ihan veetun huono!

8-10 on hyviä numeroita.

7 on ok eli tyydyttävä.

5-6 on välttäviä.

4 on huono.

Monissa kouluissa annetaan nykyään 9 ja 10 vaikka oppilas ei oikeasti sellaista ansaitsi. Opettajat haluavat ylpeillä että omat oppilaat on hyviä ja itse taitava opettaja. Pääkaupunkiseudulla on hyvin yleistä että yhdeksäsluokkalaisille (varsinkin jos opettaja pitää kyseisestä oppilaasta) annettaan tuntuvasti oppilaan taitotasoa parempia arvosanoja todistukseen, jotta oppilas pääsisi haluamaansa koulutukseen.

Tutkitusti oppilaiden osaamistaso laskee jatkuvasti mutta todistusarvosanat on silti jatkuvasti parempia kuin aiemmin.

Jos opettajan vaatimukset ovat kohdallaan, kasi on jo oikeaa osaamista eli hyvä. Seiskan saanut osaa perusasiat, kutosen saanut osaa jotain. Jos saa vitosen peruskoulun kokeesta, voi vapaasti lähteä siitä, että ei osaa yhtään mitään. Kaikki vain pitää yrittää survoa läpi.

Kasin oppilaista kasvaa sellasia välimallin aikuisia. Joita toki on valtaosa väestöstä.

Vierailija kirjoitti:

Monissa kouluissa annetaan nykyään 9 ja 10 vaikka oppilas ei oikeasti sellaista ansaitsi. Opettajat haluavat ylpeillä että omat oppilaat on hyviä ja itse taitava opettaja. Pääkaupunkiseudulla on hyvin yleistä että yhdeksäsluokkalaisille (varsinkin jos opettaja pitää kyseisestä oppilaasta) annettaan tuntuvasti oppilaan taitotasoa parempia arvosanoja todistukseen, jotta oppilas pääsisi haluamaansa koulutukseen.

Tutkitusti oppilaiden osaamistaso laskee jatkuvasti mutta todistusarvosanat on silti jatkuvasti parempia kuin aiemmin.

Kukahan tällaista on tutkinut ja missä?

Esimerkiksi englantia nykypäivän lapset osaavat selkeästi vanhempiaan paremmin.

8 voi olla paras numero luokassa, jossa muut saavat 5-6 numeroita. Kokemusta on tästä! Sitten on ryhmiä, joissa 8 on huonoin numero, kun muut saavat 9-20. Kokemusta tästäkin samalta vuosikurssilta.

Vierailija kirjoitti:

Esimerkiksi englantia nykypäivän lapset osaavat selkeästi vanhempiaan paremmin.

Totta. Mutta välillä hämmästyttää, että esim. nuorehkon lääkärin englanti on huonompaa, kuin suomalaisen  rallikuskin.

Vierailija kirjoitti:

8 voi olla paras numero luokassa, jossa muut saavat 5-6 numeroita. Kokemusta on tästä! Sitten on ryhmiä, joissa 8 on huonoin numero, kun muut saavat 9-20. Kokemusta tästäkin samalta vuosikurssilta.

Ei sentään 20 vaan 10.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Esimerkiksi englantia nykypäivän lapset osaavat selkeästi vanhempiaan paremmin.

Totta. Mutta välillä hämmästyttää, että esim. nuorehkon lääkärin englanti on huonompaa, kuin suomalaisen  rallikuskin.

Ei ole huonompaa, sanavarasto vain erilainen.

Ja rallikuskit matkustavat paljon ja asuvat ulkomailla.

Lääkäri hallitsee oman alansa termistöä ja sanastoa.  Lääkärit tekevät kaikki lisenssiaate työt ja gardut englanniksi.  Käyttävät englantilaisia tietokantona jatkuvasti.

Mutta koska eivät päivittäin puhu kieltä, niin tottahan se puhuessa on jäykkää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Esimerkiksi englantia nykypäivän lapset osaavat selkeästi vanhempiaan paremmin.

Totta. Mutta välillä hämmästyttää, että esim. nuorehkon lääkärin englanti on huonompaa, kuin suomalaisen  rallikuskin.

Taisi peukutusten perusteella mennä nuorien lääkäreiden ihon alle. :) 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Monissa kouluissa annetaan nykyään 9 ja 10 vaikka oppilas ei oikeasti sellaista ansaitsi. Opettajat haluavat ylpeillä että omat oppilaat on hyviä ja itse taitava opettaja. Pääkaupunkiseudulla on hyvin yleistä että yhdeksäsluokkalaisille (varsinkin jos opettaja pitää kyseisestä oppilaasta) annettaan tuntuvasti oppilaan taitotasoa parempia arvosanoja todistukseen, jotta oppilas pääsisi haluamaansa koulutukseen.

Tutkitusti oppilaiden osaamistaso laskee jatkuvasti mutta todistusarvosanat on silti jatkuvasti parempia kuin aiemmin.

Kukahan tällaista on tutkinut ja missä?

Esimerkiksi englantia nykypäivän lapset osaavat selkeästi vanhempiaan paremmin.

Mutta opetussuunnitelma on uudistunut siinä välissä aika monta kertaa ja sen mukana myös arviointikriteerit. Mennään kyllä metsään jos oppilaan osaamista aletaan verrata vanhempiensa osaamiseen ja annetaan sen perusteella arvosana...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Esimerkiksi englantia nykypäivän lapset osaavat selkeästi vanhempiaan paremmin.

Totta. Mutta välillä hämmästyttää, että esim. nuorehkon lääkärin englanti on huonompaa, kuin suomalaisen  rallikuskin.

Ei ole huonompaa, sanavarasto vain erilainen.

Ja rallikuskit matkustavat paljon ja asuvat ulkomailla.

Lääkäri hallitsee oman alansa termistöä ja sanastoa.  Lääkärit tekevät kaikki lisenssiaate työt ja gardut englanniksi.  Käyttävät englantilaisia tietokantona jatkuvasti.

Mutta koska eivät päivittäin puhu kieltä, niin tottahan se puhuessa on jäykkää.

Seli, seli...

Olen ollut paikalla tulkkaamassa ja en voi käsittää, kuinka on päästy edes lukion englannista läpi, saatikka yliopiston.

Itse kerroin eräälle iäkkäämmälle opettajalle lukion ruotsin vitosesta 1980- luvulla. Hän sanoi, että numeroni olisi samalla osaamisella nykylukiossa 8.

Vierailija kirjoitti:

8 voi olla paras numero luokassa, jossa muut saavat 5-6 numeroita. Kokemusta on tästä! Sitten on ryhmiä, joissa 8 on huonoin numero, kun muut saavat 9-20. Kokemusta tästäkin samalta vuosikurssilta.

Ei luokassa tapahtuvaa arviointia tehdä gaussin käyrän mukaan. Kasi on kasi vaikka kaikki muut olisivat saaneet hylätyn. Ei se oppilaan osaaminen nouse, jos muut menestyvät heikosti.

se on jotenkin noloa, että kulmabaarin Pirre, puhuu sujuvampaa englantia, kuin monivuotisen koulutuksen saanut lääketieteen lisensiaatti.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

8 voi olla paras numero luokassa, jossa muut saavat 5-6 numeroita. Kokemusta on tästä! Sitten on ryhmiä, joissa 8 on huonoin numero, kun muut saavat 9-20. Kokemusta tästäkin samalta vuosikurssilta.

Ei luokassa tapahtuvaa arviointia tehdä gaussin käyrän mukaan. Kasi on kasi vaikka kaikki muut olisivat saaneet hylätyn. Ei se oppilaan osaaminen nouse, jos muut menestyvät heikosti.

En tarkoitakaan sitä vaan 8 osoittaa oikeasti hyvää osaamista ja jopa huippua, kun muut eivöät osaa lähestulkoon mitään. Kyse on yläkoulusta, jossa on runsaasti erilaisia painotusluokkia, joihin oppilaat hakeutuvat kiinnostuksen ja vanhempien sosiaalisen ja koulutuksellisen valveutuneisuuden mukaan. On ns. rupuluokkia, joissa ei ole mitään painotusta ja oppilasaines heikompaa ja painotusluokkia, jossa pitää olla tietty numero esim.matenmatiikasta jo kutosella. Tämä sisäinen tasokurssijärjestelmä voi hyvin Suomessa ja siitä ei puhuta.

Vierailija kirjoitti:

Jos opettajan vaatimukset ovat kohdallaan, kasi on jo oikeaa osaamista eli hyvä. Seiskan saanut osaa perusasiat, kutosen saanut osaa jotain. Jos saa vitosen peruskoulun kokeesta, voi vapaasti lähteä siitä, että ei osaa yhtään mitään. Kaikki vain pitää yrittää survoa läpi.

Arvosana 8 on nykyään ihan määritelty opsiin ikävä kyllä. Ei ole enää opettajan vaatimuksista kyse.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Esimerkiksi englantia nykypäivän lapset osaavat selkeästi vanhempiaan paremmin.

Totta. Mutta välillä hämmästyttää, että esim. nuorehkon lääkärin englanti on huonompaa, kuin suomalaisen  rallikuskin.

Ei ole huonompaa, sanavarasto vain erilainen.

Ja rallikuskit matkustavat paljon ja asuvat ulkomailla.

Lääkäri hallitsee oman alansa termistöä ja sanastoa.  Lääkärit tekevät kaikki lisenssiaate työt ja gardut englanniksi.  Käyttävät englantilaisia tietokantona jatkuvasti.

Mutta koska eivät päivittäin puhu kieltä, niin tottahan se puhuessa on jäykkää.

Seli, seli...

Olen ollut paikalla tulkkaamassa ja en voi käsittää, kuinka on päästy edes lukion englannista läpi, saatikka yliopiston.

Eihän englantia tarvitse lukiossa opiskella ollenkaan.