Voi Luoja että oli paha työhaastattelu äsken!
En varmasti saa paikkaa:´( Menin alussa niin lukkoon, loppua kohden tosin paransin..
Kommentit (11)
sitä kun jännittää niin ei voi itselleen mitään...
Kauheeta kun ihminen voi mennä niin lukkoon, että pää tuntuu kokonaan tyhjenneen :( Ja oikeasti olen ihan fiksu ihminen..Harmittaa - haluaisin niin paljon saada tuon paikan!
Ap
et mene lukkoon tuollaisessa tilanteessa. Ja jos menet lukkoon, sinusta tuskin on tekemään hakemaasi työtäkään.
Turha siis jälkikäteen itkeä.
Onko sinusta siis sellainen ihminen tyhmä, joka jännittää? Mielenkiintoinen näkemys..
Ap
Se ei vielä kerro mitään ko. ihmisen kyvystä hakemaansa työhön. Itse olen palkannut muutamankin kerran ekassa haastattelussa lukkoon mennen ihmisen, koska olen huomannut, että haastattelutilanne on jännittänyt kovasti. Toinen kierros on jo helpompi yleensä!
Vierailija:
et mene lukkoon tuollaisessa tilanteessa. Ja jos menet lukkoon, sinusta tuskin on tekemään hakemaasi työtäkään.Turha siis jälkikäteen itkeä.
Kyllähän minä sain haastattelun kunnialla kuitenkin suoritettua, loppua kohden parantaen. Alussa vain pari kysymystä meni täysin penkin alle. En siis usko mahdollisuuksiini. Ap
Rekryissä mukana olleena voin kertoa, että monesti paljon huonompi vaikutelma jää ihmisestä, joka ei osaa/älyä jännittää. Liika itseluottamus on yhtä pahasta kuin ei itseluottamusta ollenkaan. Minulle jännittäminen on viesti siitä, että ihminen tosiaan haluaa työn, jota on hakemassa. Jos työn saaminen on yks´hailee, ei myöskään haastattelutilanne jännitä.
Eli ei mielestäni menny niin kun ois pitäny. Mua jännitti alussa hirveesti, en tosin menny lukkoon mutta tuntu etten keksiny mitään järkevää uutta sanottavaa ja toistelin vaan itseäni. On niin veemäinen olo nyt jälkeenpäin varsinkin, miksi sitä pitää olla tämmönen...toisilla tuntuu olevan aina sana hallussa, kuuluispa itsekin heihin... =(
ja viimeisin tyyppi jonka palkkasin mokasi aika täydellisesti alussa, mutta otti tilanteen sitten haltuun. ja kuitenkin oli asian osaava selkästi- hermostuksissaan vain kämmäili.
oli aika yllättynyt kun soitin haastattelujen jälkeen ja tarjosin paikkaa sanoi itsekin tietäneensä että nyt mentiin lukkoon ja metsään.
ja erittäin hyvin on muuten työnsä tehnyt tuo ihminen. tyytyväinen valintaani.
Nyt jo naureskelen, mutta kävin keväällä eräässä työhaastattelussa ja näin jälkeenpäin ajateltuna olisin ollut sinne sopiva, mutta täysin kahjo! Hihittelin hermostuneesti koko sen haastattelun ajan, että hehe, hehe! :D En siis tosiaa saanut sitä paikkaa.. No, ehkä tästäkin oppii jotain. Yritin vaan antaa itsestäni positiivisen ihmisen kuvaa... hehheh ;)
muilla näin?