Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Puolitoista vuotiaan käytös
24.02.2021 |
Minulla ei ole muuta kokemusta lapsista, kuin omat lapseni. Eli useisiin tilanteisiin törmään vasta kun ne ovat itsellä käsillä. Vauvojen käytöksestä, tarpeista ja kehityksestä on paljon tietoa saatavilla helposti, mutta kun olen nyt yrittänyt etsiä tietoa taaperon käytöksestä törmään jatkuvasti ajatteluun että taapero on 2-3 vuotias ja tämä ikä jää vähälle selitykselle. Lapseni ovat kohta puolitoista vuotiaat kaksoset. He eivät puhu muuta kuin omaa plääplää-kieltään (eivät juurikaan tunnu puhuvan sitä toisilleen vaan enemmänkin yleisesti tai itsekseen). Ymmärtävät ainakin jonkin verran puhetta (sanon vie pallo isille, niin vievät pallon isille). Kaikki mielenilmaukset osoitettaan huutamalla ja itkemällä. Mielenilmauksia on päivässä todella paljon ihan kaikkeen liittyen: syöminen, pukeminen, leikkiminen jne. voi aiheuttaa arvaamatta ison raivon. Ja tämä on se mihin en ratkaisua löydä, onko tarkoitus vaan antaa huutaa? Itkiessään molemmat yrittävät kiivetä syliini tai istuvat lattialla kädet ojossa, että ottaisin heidät syliin. Sylissä usein rauhoittuvat, mutteivat halua että lasken heitä alas, vaan jos lähestytään lattiaa alkaa riehuminen uudestaan. Toinen kaksosista riehuu itsensä ihan kirkuvan punaiseksi ja ei meinaa saada henkeä, jos annan vain huutaa. En kuitenkaan voi toista paapoa kun kiukuttaa ja toisen antaa huutaa kunnes rauhoittuu. Toinen usein jonkun ajan kirkumisen jälkeen rauhoittuu itsekseen, muttei aina.
Mitä tän ikäisen lapsen kanssa tulisi tehdä? Helpottaako tilanne kun opitaan puhumaan?
Kommentit (27)
En ole koskaan käyttänyt Facebookia, mutta ehkä pitää tutustua. Odotusaikana kävimme monikkoseuran valmennuksessa, jolloin myös tutustuin nettisivuihin. Jäi vaikutelma ettei niitä juuri päivitetä/pidetä yllä, niin en ole sieltä tukea tullut etsineeksi, pitää yrittää uudelleen uusin silmin vilkaista niitäkin, kiitos.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Entä te joilla yksi puolitoista vuotias, onko jatkuvaa huutoa? Otatteko aina syliin? Pilaanko lapseni jos saavat aina huutamalla haluamansa?
Ap
Anna huutaa, jos ei itsekseen rauhoitu niin sitten rauhoitellaan, joka inahdukseen ei tarvitse reagoida.
1,5-vuotias katsotaan vielä vauvaksi.
Sinuna unohtaisin kuitenkin oppaat; niistä on todennäköisesti vain haittaa, sillä tiede ei ole sillä saralla kovin edistynyt. Ehkä oppaista onkin jo ollut haittaa.
Luota vain omaan sydämeesi!
Oletko huolissasi vauvojen kognitiivisista kyvyistä, motoriikasta, mielenlaadusta - miltä he tuntuvat? Nautitko heistä joka päivä, edes osan ajasta?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Entä te joilla yksi puolitoista vuotias, onko jatkuvaa huutoa? Otatteko aina syliin? Pilaanko lapseni jos saavat aina huutamalla haluamansa?
Ap
Lasta ei voi KOSKAAN pilata ottamalla hänet syliin. Se on perustarve. Syliin ottamatta jättämisellä voi kyllä pilata.
Pyri vain pitämään heidät tyytyväisinä, mitä ikinä se vaatiikin; he ymmärtävät kyllä eron siinä, jos et pysty täyttämään heidän toivettaan - tai jos et vain halua. (Jälkimmäinen on vauvalle traumaattista.)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Aloitukdedi viimeiseen lauseeseen: kyllä helpottaa kun lapsi oppii sanoittamaan ajatuksiaan tullen ymmärretyksi
Mitä enemmän annat ymmärtää, ettet reagoi heidän tarpeisiinsa vaikka voisit, sitä levottomampia ja takertuvampia heistä tulee. Onneksi he ovat vasta vauvoja, ja saat heidät vielä tyytyväisemmäksi. Kaksosten kanssa tarvitaan varmaan paljon käsivoimia! Miten olisi tupla-kantoliina??
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jotkut laoset rauhoittuu tuttuun tuutulauluun, esim tuiki tuiki tähtönen on toiminut lapsillemme.
Jotkut rauhoittuu kun kiukun ns. unohtaa huomatessa jotain yllättävää ja kiinnostavaa, esim. Youtubesta lastenohjelman
He rupeavat sitten yhtäkkiä puhumaan paljon, kun kokevat sen ilokseen.
Omani rupesi puhumaan ehkä yli 2-vuotiaana. Tuossa iässä saattoi sanoa jotain ihmeen yhdyssanoja, esim. "kaukosäädin", "kuumailmapallo" ja "jääkaappi" mutta tavalliset sanat ei muistaakseni kiinnostanu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
^siis 1,5-vuotiaana lausui joskus vain yhdyssanoja
Vierailija kirjoitti:
Jotkut laoset rauhoittuu tuttuun tuutulauluun, esim tuiki tuiki tähtönen on toiminut lapsillemme.
Jotkut rauhoittuu kun kiukun ns. unohtaa huomatessa jotain yllättävää ja kiinnostavaa, esim. Youtubesta lastenohjelman
Ehkä noin pienelle ei kannata opettaa YouTube n käyttöä
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ehkä auttaisi, jos ottaisit arjen tilanteissa enemmän ohjat käsiisi, "pilke silmäkulmassa" ja lempeästi.
Sillä annas kun arvaat, olet ikään kuin "imenyt" lasten reaktioita, ja heitä on turhauttanut se, ettei kukaan oikein ymmärrä normaalia ilamisua, vaan kaikesta pitää tuntea vahvasti, ennen kuin menee jakeluun?
Vierailija kirjoitti:
Entä te joilla yksi puolitoista vuotias, onko jatkuvaa huutoa? Otatteko aina syliin? Pilaanko lapseni jos saavat aina huutamalla haluamansa?
Ap
Puolitoistavuotias on yhdyssana! Puolistoista vuotta kirjoitetaan erikseen.
On äärettömän hankala lukea tekstiäsi, koska se on täynnä kummallisia kirjoitusvirheitä. Kaksosten äitinä olen sitä mieltä, että jotain teillä on vinksallaan. Tuossa iässä osataan jo kommunikoida vähän enemmän kuin plääplää, vaikka sanoja ei osattaisi tuottaa. Lapset eivät huuda jatkuvasti ja ilmaise oloaan itkulla, joten entä jos opettelisit suhtautumaan heihin kuin ihmisiin eikä kuin pakettiin. En keksi yhtäkään syytä sille, miksi lapsen pitäisi antaa huutaa itsensä tikahduksiin vain siksi, että äiti ei nyt vaan viitsi auttaa lasta, vaan olettaa, että kun en reagoi, niin se lopettaa.
Puhu lapsillesi, puhu koko ajan ja odota vastausta. Plääpään lisäksi iik ja oohooh on jo pieni lisä sanavarastoon.
"ilamisua", paras kirjoitusvirheeni tähän asti... :D
Se on vähän ongelmana joskus, että puuttuu herkkyys reagoida, olla aktiivinen osapuoli - jota aikuisen kuuluisi olla, kun vauva sitä pyytää. Ap, lisää reagointiherkkyyttäsi eli muutu REIPPAAMMAKSI (sana, jonka ehkä vain aikuinen voi ymmärtää).
Tarkoitus on lohduttaa, jos (pieni) lapsi on surullinen tai itkevä.
Jos lapsi yrittää ottaa jotakin kiellettyä, voit sanoa että ei saa ottaa esinettä. Jos lapsi rupeaa itkemään, häntä voi lohduttaa. Esinettä ei tarvitse antaa. Hetken päästä voi vaikka kiinnittää huomion johonkin lapsen omaan leluun tai muuhun tekemiseen.
Vierailija kirjoitti:
Entä te joilla yksi puolitoista vuotias, onko jatkuvaa huutoa? Otatteko aina syliin? Pilaanko lapseni jos saavat aina huutamalla haluamansa?
Ap
Et toki pilaa, lapsilla on tietysti kausia jolloin esim haluavat olla enemmän sylissä. Riippuu niin lapsen persoonastakin, toinen ei uskalla lähteä äidin jalan vierestä ja toinen taas tutkii koko ajan innokkaasti ympäristöään. Olisi tietysti hienoa, jos saisit apua kaksostesi hoidossa niin , että voisit antaa huomiotasi vaikka yhdelle kerrallaan.
Minkä verran tykkäävät esim katsella kirjoja ja kuunnella musiikkia, kaikenlaisista loruistahan tuon ikäiset usein tykkäävät. Tee lapsillesi teltta esim pöydän alle, se on ainakin omille lapsilleni ollut aina yhtä hauska kokemus.
Alue: Aihe vapaa
Monikkoperheiden järjestöstä vois löytyä apua, myös Facebookissa on vertaistuki toimintaa. Kaksoset vaatii enemmän kuin sisarukset yleensä. Itku on normaalia, mutta kahden kanssa ei kädet riitä pitämään jatkuvasti sylissä, itse tyytyisin vaikka silittämään kumpaakin jos tunkee yhtä aikaa syliin, kannattaa kysellä noista ryhmistä miten ihmiset ovat saaneet kaksois arjen toimimaan.