Lue keskustelun säännöt.
Pystytkö myöntämään, mitä lastenhoidossa tekisit nyt toisin?
08.08.2006 |
Asioita, joiden oikeutuksesta tai hyvyydestä oli aikoinasi täysin vakuuttunut?
Totta puhuen, minä olisin pidempään kotona lapsen kanssa. Esikoinen meni vähän päälle 1-vuotiaana hoitoon, kun sain hyvän työtarjouksen. Näin jälkeenpäin ajateltuna, ehkä minun olisi kuitenkin pitänyt jäädä vielä ainakin vuodeksi kotiin. Ei valinta olisi helppo nytkään, ja tästä työstä on ollut minulle erittäin paljon hyötyä. Mutta jos nyt punnitsisin näitä asioita vaa' assa, jäisin silti kotiin. En osannut silloin arvioida ihan täysin sitä, millaista arki tulee olemaan molemmat vanhemmat töissä ja lapsi hoidossa.
Kommentit (6)
progandapalstoja, joilta tulee sellainen kuva, että lapset menee ihan pilalle jos eivät väh kolmevuotiaaksi ole kotona, saa alusta saakka itse tehtyä ruokaa jne. jne.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Nyt jos tekisin uudestaan niin stressaisin vähemmän, suosiolla lopettaisin imetykset kun alkaa mennä pieleen, enkä olisi hampaat irvessä jatkanut, vaikka koko touhu oli tuskaa niin minulle kuin vauvallekin. Meilläkin imetys sujui yhden kanssa moitteettomasti, yhden kanssa joten kuten puolivuotiaaksi ja kahden kanssa oli todella hankalaa. Jos nyt aloittaisi alusta, niin yksi olisi jäänyt pullovauvaksi, yhtä olisin imettänyt pari kuukautta, yhdelle olisin alkanut nelikuukautisena antaa lisämaitoa ja kiinteitä ja yksi olisi mennyt niin kuin meni.
En myöskään olisi jäänyt niin pitkiksi ajoiksi kotiin hoitamaan lapsia. Se osoittautui ammatilliseksi itsemurhaksi ja jouduin vaihtamaan alaa paljon epätyydyttävämpään työhön. Silloin sitä ajatteli niin, että lapsi on kerran vain pieni, eikä tajunnut, että lapsuus ei lopu kolmevuotiaana tai edes kouluikään ja rahantarve vain korostuu, mitä vanhemmaksi lapset kasvavat. Nyt inhottaa, kun joutuu kieltämään lapsilta juuri ne eniten halutut harrastukset, eikä pysty muutenkaan tarjoamaan kaikkea sitä kivaa, mitä muilla lapsilla, kun talouden suhteen edelleen paikkaillaan kotihoidon ja minun uudelleen kouluttautumiseni ja huonommin palkatun työn aiheuttamia vaurioita.
Rytmien ja aikataulujen suhteen olisin myös paljon löysempi. Ei niistä mitään mainittavaa hyötyä ollut, mutta itseni niillä kyllä stressasin. Sen sijaan vielä enemmän kiinnittäisin huomiota lasten käytöstapoihin. Reipasta tervehtimistä ym. oli aika kurjaa tankata kouluikäiselle, kun se olisi ollut helppo opettaa jo pikkulapsena.
veisin perhepäivähoitajalle siinä vaiheessa.
Onneksi pääsin siitä eroon jo aika aika alkuvaiheessa.
Heti en tajunnut, että lapsista kasvaa ihmisiä, vaikka niitä ei hoitaisi 3-vuotiaaksi kotona tai imettäisi kauan. Imetin ja hoidin kotona. Nyt jos saisin lapsen tähän perheeseen, laittaisin hoitoon n. 2-vuotiaana ihan hyvällä omalla tunnolla.
En tekisi ruokia itse. lenkkeilisin 1,5-vuotiaan kanssa. Silloin " isoa" piti ulkoiluttaa, ei makuuttaa rattaissa ;)
Kun ei ole enää tilanne päällä. Kyllä luulen että kaikki tekee tilanteen mukaan parhaiten miten pystyy.
Jotenkin ainakin minä luulöin, että ennemmin katuisi töihinmenoa lasten ollessa pieniä ja imettämättömyyttä kuin kotona oloa ja imetystä.