Mitä ajattelet ihmisistä, jotka haluavat aina vaan uusia ystäviä?

Pinnalliset egoistit, jotka tarvitsevat suuren yleisön omalle näytelmälleen.

Ekstrovertit.

Kerrotko taustaa. Onko ihmisellä siis vanhoja ystäviä ja pitkiä ystävyyssuhteita jo vai ovatko ystävät enemmänkin kavereita, ei ystäviä? Mikä on paljon?

Itselläni on muutamia tosi hyviä ystäviä, joitakin läheisiä ystäviä jo lapsuuden ajoilta ja muutamia sellaisia ihmisiä, jotka ovat ehdottomasti enemmän kuin kavereita. En periaatteessa "halua" uusi ystäviä tai kavereitakaan, mutta tutustun hyvin helposti, pidän ihmisistä paljon ja minun sydämessä on tilaa kaikille. Tällainen olen ollut ihan pienestä pitäen. Olin alle kouluikäinen, kun löysin ystäviä mm. naapurin mummoista ja olimme ystäviä aina heidän poismenoon asti.

Olen ihmetellyt samaa. Tiedän yhden naisen, jolla oli aina tyttöjen iltoja. Aina eri tyttöjä. Kirjoitti myös uutenavuonna someen, että on saanut uusia ystäviä. Ilmeisesti ne ystävät sitten aina katosivat jonnekin, kun niitä piti hankkia lisää.

Minua ihmetytti myös se, että hänellä ei ollut koskaan miespuolisia ystäviä illanvietoissa ja hän oli aina vain sinkku. Emme ole enää yhteyksissä.

Vierailija kirjoitti:

Pinnalliset egoistit, jotka tarvitsevat suuren yleisön omalle näytelmälleen.

On ystäviä ja "ystäviä". Luultavasti puhut nyt näistä "ystävistä", jotka ovat muiden mielestä enemmänkin vain tuttuja.

Mulla oli lapsuudessa ystävä, jolla oli paljon ystäviä. Itselläni ei, koska en kokenut tarpeelliseksi haalia itselleni suurta joukkoa ihmisiä. Huomasin kuormittuvani jo lapsena liiallisesta ihmismäärästä ympärilläni.

Tämäystäväni, jolla oli paljon ystäviä, oli jollain tavalla paljon pinnallisempi kuin minä ja hänelle oli tärkeää koko ajan pyrkiä menemään elämässä eteenpäin. Uskoisinkin, että usein juuri pinnalliset ja menestystä tavoittelevat ihmiset haluavat suuren ystävä-kaveripiirin, koska tarvitsevat yleisöä saavutuksilleen. Itselläni ei ole koskaan ollut tarvetta tuoda itseäni esille, joten en ole siis myöskään tarvinnut montaa ihmistä ympärilleni todistamaan sitä, että "olen jotain".

Vierailija kirjoitti:

Olen ihmetellyt samaa. Tiedän yhden naisen, jolla oli aina tyttöjen iltoja. Aina eri tyttöjä. Kirjoitti myös uutenavuonna someen, että on saanut uusia ystäviä. Ilmeisesti ne ystävät sitten aina katosivat jonnekin, kun niitä piti hankkia lisää.

Minua ihmetytti myös se, että hänellä ei ollut koskaan miespuolisia ystäviä illanvietoissa ja hän oli aina vain sinkku. Emme ole enää yhteyksissä.

Kuulostaa hyvin yksinäiseltä ihmiseltä, hieman reppanalta, jota ehkä käytetään hyväksi muiden taholta ja joka ei osaa edes muodostaa aitoja ystävyyssuhteita tai sitten hänen eteensä ei ole osunut aitoa ihmistä ystäväksi. Myöskään sinä et ollut hänelle sellainen.

Heille tärkeämpää on määrä, ei laatu.

Itse olen aina panostanut päinvastaiseen.

Ei muiden haluamiset ole itseltäni pois ja minä päätän ihan itse kenen kanssa olen ystävä. Siis niin, että kukaan ei voi pakottaa minua millään tavoin olemaan ystävä, vaan päästän loppujen lopuksi aika harvan läheiseksi. Ystävyyttä ei voi pakottaa tulemaan.

Ihmiset ovat vain erilaisia. Jotkut tarvitsevat paljon ihmisiä ympärilleen, itselläni on muutama ystävä vaikkakin laajat verkostot työelämässä ja harrastuksien kautta. Viihdy kuitenkin erittäin hyvin yksin.

Miksi kyselet ap tällaisia?

Vierailija kirjoitti:

Miksi kyselet ap tällaisia?

Hän varmasti tuntee sellaisen ihmisen. Itse olen ihmetellyt tutustani samaa.

Vierailija kirjoitti:

Miksi kyselet ap tällaisia?

Ihmismieli kiinnostaa minua. Jos sinua ei kiinnosta, voit poistua ketjusta.

Ap

Vierailija kirjoitti:

Pinnalliset egoistit, jotka tarvitsevat suuren yleisön omalle näytelmälleen.

Tämä on karu totuus.

Itse introverttinä haluan olla läsnä kun olen ystävän kanssa. Tunnin kahvit ei ole tätä, niistä vaan stressaantuu ja ahdistuu. Oma sosiaalisempi ystäväni ei oikein ymmärrä tätä.

Ihmetteli miksi ei olla enää tekemisissä, kun minä taas ihmettelen kun hänellä ei ole ikinä aikaa minulle, kun saa kokoajan uusia kavereita.

Ihmiset on erilaisia, eikä se ole väärin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen ihmetellyt samaa. Tiedän yhden naisen, jolla oli aina tyttöjen iltoja. Aina eri tyttöjä. Kirjoitti myös uutenavuonna someen, että on saanut uusia ystäviä. Ilmeisesti ne ystävät sitten aina katosivat jonnekin, kun niitä piti hankkia lisää.

Minua ihmetytti myös se, että hänellä ei ollut koskaan miespuolisia ystäviä illanvietoissa ja hän oli aina vain sinkku. Emme ole enää yhteyksissä.

Kuulostaa hyvin yksinäiseltä ihmiseltä, hieman reppanalta, jota ehkä käytetään hyväksi muiden taholta ja joka ei osaa edes muodostaa aitoja ystävyyssuhteita tai sitten hänen eteensä ei ole osunut aitoa ihmistä ystäväksi. Myöskään sinä et ollut hänelle sellainen.

Yleensä naisilla on edes yksi pitkäaikainen ystävä. Hälytyskellot soivat, jos ihmisellä menee jatkuvasti välit kaikkiin tai ei pysty luomaan yhtään kaveri/ystävyyssuhdetta. Se on luonnollista että välillä tulee välirikkoja tai jokin ihmissuhde ei kestä lastentarhasta vanhuuteen mutta tuossa tapauksessa herää kyllä kysymys mikä on vikana luonteessa tai käyttäytymisessä. Yksi tällainen ihmistyyppi on kuuntelutaidoton itsekeskeinen itsestään puhuja jota kukaan ei jaksa kauaa koska muut ovat olemassa sitä varten että hän saa puhua itsestään. Toinen on sairaalloisesti roikkuva ja huomioita hakeva, pommittaa jatkuvasti viesteilllä vaikka on tutustuttu viikko sitten. Sitten on näitä milloin mistäkin verisesti loukkaantujia, jotka kyllä pystyvät tutustumaan uusiin ihmisiin mutta jotka suuttuvat pikkuasioista ja laittavat välit poikki. Täysin ihmissuhdetaitodon ääriburgeri on joskus ystävätön, ja sitten on myös niitä jotka eivät kaipaa ystäviä.

Aika outoa kuvitetella, että kaikki muut ihmiset vain hyväksikäyttäisivät kerrasta toiseen.

P.S. en minäkään halua tiettyihin tyttöjen illanviettoihin miehiä mukaan. Joskus on kivaa olla vain tyttöjen kesken, voi puhua vapaammin.

Vierailija kirjoitti:

Ihmiset ovat vain erilaisia. Jotkut tarvitsevat paljon ihmisiä ympärilleen, itselläni on muutama ystävä vaikkakin laajat verkostot työelämässä ja harrastuksien kautta. Viihdy kuitenkin erittäin hyvin yksin.

Aloin miettimään omia ystäviäni ja sitä onko joku heistä ns. ylimäärinen. Mieheni on paras ystäväni, on ollut jo lähes 25 vuotta. Hän tietää tarkalleen mikä olen. Toinen ystäväni tuntee minut myös täysin ja hänen kanssaan pystymme juttelemaan vaikka kolme tuntia päivässä helposti. Kolmannen ystäväni kanssa olemme hyvin samanlaisia ja ajattelemme hyvin samalla tavalla. Neljäs ystäväni on ollut ystäväni jo lapsuudesta saakka ja vaikka emme näe kovin usein, niin ystävyys on hyvää. Olen ystävistäni onnellinen ja elämäni olisi hyvin erilaista ilman näitä ihmisiä. Mutta kuten sinäkin, viihdyn erittäin hyvin yksinkin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi kyselet ap tällaisia?

Ihmismieli kiinnostaa minua. Jos sinua ei kiinnosta, voit poistua ketjusta.

Ap

Oletpa vihamielinen. Jos olet kiinnostunut ihmismielestä, niin olet valmis käymään asiallista keskustelua ja pystyt ymmärtämään myös oman mielipiteesi vastaisia kommentteja sekä vastaamaan kysymyksiin ilman lapsellista tiuskimista.

Olisit siis voinut kirjoittaa tähän vaikka, että olet kiinnostunut ihmismielestä ja että olet ihmetellyt erästä ihmistä, joka haalii ympärilleen koko ajan ihmisiä sanoen heitä ystävikseen.

Vierailija kirjoitti:

Itse introverttinä haluan olla läsnä kun olen ystävän kanssa. Tunnin kahvit ei ole tätä, niistä vaan stressaantuu ja ahdistuu. Oma sosiaalisempi ystäväni ei oikein ymmärrä tätä.

Ihmetteli miksi ei olla enää tekemisissä, kun minä taas ihmettelen kun hänellä ei ole ikinä aikaa minulle, kun saa kokoajan uusia kavereita.

Ihmiset on erilaisia, eikä se ole väärin.

Minkälaista ystävyyttä siis tahtoisit? Kyljessä nyhjäämistä ja tuntien kikatteluako? Kuulostat 14 vuotiaalta.

Onko tuo sinun ystävä muuten ainoa ystäväsi?

Vierailija kirjoitti:

Ei muiden haluamiset ole itseltäni pois ja minä päätän ihan itse kenen kanssa olen ystävä. Siis niin, että kukaan ei voi pakottaa minua millään tavoin olemaan ystävä, vaan päästän loppujen lopuksi aika harvan läheiseksi. Ystävyyttä ei voi pakottaa tulemaan.

Sama. En päästä enää juuri ketään lähelleni helposti..