Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Vahingosta alkaneet rakkaustarinat
19.02.2021 |
Olisi kiva kuulla, onko sinulla ketään tuttua tai onko itsellesi käynyt niin, että jostain vahingosta, vahingossa tehdystä asiasta onkin alkanut hetken tai jopa loppuelämän rakkaustarina?
Tuli vaan mieleen näistä kahdesta jutusta, jossa ensimmäisessä mies oli vahingossa tykännyt naisen tinderkuvaa, vaikka tarkoitus oli vain zoomata kuvaa isommaksi ja siitä alkoi sitten loppuelämän yhteinen rakkaustarina.
https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/7ca49854-51dc-4dd2-b2d6-52a7e114fce7
Ja toisessa nainen oli soittanut vahingossa väärälle henkilölle, ja sekin oli johtanut yhteenmuuttoon heti ensitreffeillä ja avioliittoon.
https://www.is.fi/menaiset/ihmiset-ja-suhteet/art-2000007809356.html
Olisi kiva kuulla lisää tällaisia vahingosta alkaneita rakkaustarinoita. 🥰
Kommentit (10)
Vierailija kirjoitti:
just siitä vahingosta monet avioliitot saavat alkunsa mutta se on kyllä väärä peruste ja päätyy usein eroon hyvinkin nopeasti
Suuri osa avioliitoista ainakin vielä sodan jälkeen olivat "vahinkoja", mutta eivät avioerot olleet tuohon aikaan yleisiä. Itsellänikin liitto perustui "vahinkoon", mutta kestänyt yli 40 vuotta :). Tinderistä ja muista some-jutuista ei tietysti ollut vielä tietoakaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Taisi tämäkin olla vahinko, sillä olin varattu kun kohdattiin.
Yksi katse ja ystävällinen lause sai mut suistumaan ja hyvä niin.
5 vuotta takana joista 4 naimisissa.
Ilman tätä en välttämättä olisi elossa.
Mulle kävi vähän samanlainen tinder kömmähdys. Sormi lipesi naisen kuvan kohdalla ja se kuva lähti ylöspäin eli tinder tulkitsi sen supertykkäyksenä. Meille tulikin match ja vaikka en ollut alun perin niin kiinnostunut niin laitoin kuitenkin viestin ja kun keskustelu kulki hyvin niin tavattiin kasvokkain.
Lopulta tapailtiin 3kk enkä koskaan kertonut hänelle, että kaikki johtui vain sormen vahinkoliikkeestä.
Ehkä minäkin löydän itselleni vielä kumppanin vahingon kautta kun ei tämä tietoinen kumppanin etsiminenkään ole edesauttanut hänen löytämistään....
Mietin vain tuosta väärään numeroon soitetutusta jutusta, että eikö silloin ollut jo kännykät melko yleisiä?
Kun nainen kertoi, että kun tuli Riihimäelle niin soitti kolikkopuhelimesta miehelle kun tämä ei ollut vastassa. Miten ei muka ollut ottanut puhelinta mukaansa noin epävarmaan reissuun.
Mies kuitenkin vastasi matkapuhelimeen. Hänellä oli matkapuhelin kuitenkin. Tosin sitäkin ihmettelin, että ensin miehen puhelimeen ei saanut yhteyttä tai ei vastannut tms.
Kovin hätäisesti mies oli lähtenyt ajamaan pois asemalta. Ja minä ainakin olisin pitänyt puhelimen koko ajan silmissäni kyseisessä tilanteessa. Ja vastannut ihan heti.
Ei voi mitään, mutta minulle tuli mieleen, että mies lähti vasta sitten kotoa ajamaan sinne asemalle, kun tämä nainen soitti, että missä olet.
Nainen ei ollut ilmeisesti missään töissä kun pystyi heti jäämään sinne miehen luo. Hiukan ihmettelin naisen rahatilantta ettei ollut rahaa junalippuun. Ja mies osti sitten junalipun.
Miksei mies voinut lähteä sinne naisen paikkakunnalle kun hänellä oli auto ilmeisesti?
Kun eivät olleet vielä yhtään kertaa nähneetkään. Olisivat ensin tavanneet synkkaako, en naisena olisi muuten lähtenyt mihinkään junareissuun.
Olen hiukan kyyninen näihin pikaisiin juttuihin, mutta joillekin vissiin toimii.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ehkä minäkin löydän itselleni vielä kumppanin vahingon kautta kun ei tämä tietoinen kumppanin etsiminenkään ole edesauttanut hänen löytämistään....
Kiitos nauruista ja onnea vahingon etsintään.
Mulle soitteli pitkään yksi mies "väärään numeroon". Ensimmäisen kerran hän soitti, kun oli tavannut juuri tyttöystävänsä, jolle luuli soittavansa kun soitti minulle. Seuraavan kerran hän soitti puolisen vuotta myöhemmin, ja ilmeisesti oli rakkaudessa ryppyjä. Luuli tosin soittavansa tyttöystävälleen ja ehti minulle vuodattaa pitkän anteeksipyynnön. No, kolmannen kerran kun hän soitti, olivat ilmeisesti jo eronneet tai eroamassa ja yritti vähän minua iskeä puhelimessa.
En koskaan lähtenyt juttuun, mutta siitä olisi voinut tulla hauska tarina! Outoa tuossa jutussa oli se, että tämä tyttöystävä asui samalla paikkakunnalla hyvin lähellä minua ja miehen jutuista päätellen olimme hyvin samankaltaisia lemmikkiä myöten. Etunimikin oli sama.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ehkä minäkin löydän itselleni vielä kumppanin vahingon kautta kun ei tämä tietoinen kumppanin etsiminenkään ole edesauttanut hänen löytämistään....
Kiitos nauruista ja onnea vahingon etsintään.
Kiitos! - Sait kommentillasi minunkin kasvoille hymyn aikaan. Oikeastaan ny alkoi itseänikin naurattamaan...
Alue: Aihe vapaa
just siitä vahingosta monet avioliitot saavat alkunsa mutta se on kyllä väärä peruste ja päätyy usein eroon hyvinkin nopeasti