Yliopisto määrittää elämääni koska minulla oli vaikea nuoruus

Minulla oli äärimmäisen onnellinen lapsuus mutta vaikea nuoruus. Älykkäänä lapsena opin turvallisten aikuisten valvonnassa erittäin uteliaaksi. Tämä johti onnettomaan ja vaikeaan nuoruuteen. Erinäisten kokemusten saattelemana löysin itseni yliopiston portailta, olin lujalla pohjalla. Yliopistossa on mahtavaa koska harmainpakin aamuna voi tapahtua vaikka mitä ja ainakin osa vieruskavereista on neroja, ehkä kaikki ja ainakin se "luokan" nätein tyttö on melko varmasti myös aika älykäs.
Vaikean lapsuuden aiheuttamia traumoja puidaan usein mutta vaikeaa nuoruutta käsitellään harvemmin. Itse olin nuorena niin ehdoton etten olisi sopinut mihinkään instanssin ja siksi solahdin välittömästi yliopiston ilmapiiriin. Olen luonnontieteilijä ja rakastan sumuisia aamuja ja luentosaleja!
Vaikeassa nuoruudessa yliopisto on ainoa tuki joka tukee ja kirvoittaa luovuutta ja rajattomuutta, keksintöjä ja oppineisuutta jossa kapinoivakin näkee merkityksiä ja turvaa luovuudelle, on ikuinen vappu!