N. 50-v mies ja lasten teko - hyvät ja huonot puolet?

Jos rakastat sun miestä, niin kyllä, mutta ellet rakasta, niin ei:)

Minä en suostunut. Olin 36 kun 50v puolisoni rupesi asiasta puhumaan. Harkitsin vuoden. Nyt 39, mies 53 eikä kaduta yhtään että sanoin ei. Elämä on paljon mukavampaa näin ja miehestäni tuli juuri isoisä... Olis vaan outoa jos meilläkin olisi vauva.

Kiitän kommenteista, lisää soisin tulevan. Lisään taustatiedoksi, että mies on pitänyt itsestään hyvin huolta aina, urheilee paljon ja käynyt aina myös töissä, sivutoiminen yrittäjä.

Aika sekundaa alkaa tuon ikäisen miehen siittiöt olla. Itse en huolisi.

Laske huviksesi kuinka vanha mies on kun saat lapsesi kasvatettua murrosiän ohi  täysi-ikäiseksi.

Siis 50 +  vähintään 9 kk (jos tärppää heti) + 18.

Omaishoitajan palkkio ei ole kovin suuri

On kyllä sääli jos ei kannata hankkia, harvassa on ollut miehet joille sytyn.

Liian vanha.

Itse en noin viisikymppisenä miehenä enää ikikuunaan lähtisi siihen pikkulapsirumbaan, en osaa kuvitella niin vetävää muikkelia että tästä joustaisin. En toisaalta kaipaakaan itseäni vuosikymmeniä nuorempia kumppaneita.

Meillä saatu 2 lasta miehen ollessa 46 ja 51. Tulin raskaaksi molemmilla kerroilla heti ja lapset täysin terveitä. Se että hedelmällisyys alenee tai riskit lisääntyy, ei tarkoita etteikö edelleen olisi paljon suurempi todennäköisyys saada terveitä lapsia. Mielestäni näitä ikäriskejä demonisoidaan liikaa. Sanoisitko diabeetikolle että älä lisäänny kun riskejä siinäkin on? Tai ylipainoiselle?

Nyt lapset teinejä ja mies ihan voimissaan. En koe että lapset olisi kärsineet vanhasta isästä. Itse olen miestäni yli 15v nuorempi.

Ehkä tietyt asiat voi määrätä suunnan ja päädyn toiseen mieheen, jos sellainen jostain joskus tulee eteen. Toivotaan niin..

Vierailija kirjoitti:

Laske huviksesi kuinka vanha mies on kun saat lapsesi kasvatettua murrosiän ohi  täysi-ikäiseksi.

Siis 50 +  vähintään 9 kk (jos tärppää heti) + 18.

Omaishoitajan palkkio ei ole kovin suuri

Ei urheilijoita tai muuten timmejä tarvitse kuule omaishoitaa ennen kuin 90 korvilla.

Kirjoitan tätä lapsen näkökulmasta. Kun olin teini, isälleni ilmaantui joitain sydänvaivoja. Nukkumaan mennessäni pelkäsin, onko isäni enää aamulla elossa. Vasta muutto kotoa pois rauhoitti mieleni. En tietenkään kertonut vanhemmilleni tästä.

Vanhojen vanhempien lapsena jäin muutenkin paitsi monesta sellaisesta asiasta, joita nuoremmat vanhemmat vielä jaksoivat.

No onhan 50 parempi kuin 70.

t.Aaro

Mies saattaa kuolla koska vaan se täytyy tiedostaa. Jos ei haittaa niin mikä ettei.

Vierailija kirjoitti:

Mies saattaa kuolla koska vaan se täytyy tiedostaa. Jos ei haittaa niin mikä ettei.

Kuka vaan saattaa kuolla koska vaan.

Onhan sitä 30-vuotiaillakin yllättäviä sydänkuolemia ym. nuorena. Stressaavat kuollakseen elatusvastuustaan. 50-vuotias ei minun mielestä ole niin vanha, että yhtäkkiä vain kuolla kupsahtaisi, etenkin jos pitää itsestä huolta.

Vierailija kirjoitti:

Itse en noin viisikymppisenä miehenä enää ikikuunaan lähtisi siihen pikkulapsirumbaan, en osaa kuvitella niin vetävää muikkelia että tästä joustaisin. En toisaalta kaipaakaan itseäni vuosikymmeniä nuorempia kumppaneita.

Vuosikymmeniä ? 10-15 vuotta ikäeroa..

Tuossa olet oikeassa että on sekin mahdollisuus, ettei jaksa sitä rumbaa enää kun on sen kertaalleen kokenut entisessä suhteessaan.

Vierailija kirjoitti:

Onhan sitä 30-vuotiaillakin yllättäviä sydänkuolemia ym. nuorena. Stressaavat kuollakseen elatusvastuustaan. 50-vuotias ei minun mielestä ole niin vanha, että yhtäkkiä vain kuolla kupsahtaisi, etenkin jos pitää itsestä huolta.

Tilastotietoja varmaan löytyy jostain jos osaa hakea. On se riski 50 v + ihan toista luokkaa kuin 30 v.