Muuttiko koronavuosi elämän arvoja, elämäntapaa, harrastuksia tai elämää pysyvästi??

Keväällä vielä odotin paluuta pandemiaa edeltävään elämääni. Kun syksyllä tartuntaluvut alkoivat taas nousta, luovutin sen odottelun suhteen. Nyt olen tehnyt elämässäni muutoksia, joista en aio luopua sen jälkeenkään, kun pandemiasta on päästy. Tulen jatkamaan etätyössä eläkeikään asti. Olen laittanut kotiani sellaiseksi, että täällä viihtyy entistä paremmin. Jatkossa tulen kutsumaan läheisiäni ja ystäviäni meille syömään tai ihan vain kahville sen sijaan, että mentäisiin ravintoloihin tai kahviloihin. Olen alkanut nauttia ulkoilusta ja hankkinut myös kotiini kuntopyörän yms. Ei siis enää kuntosaleja. Olen käynyt yhden kaverin kanssa pari kertaa avannossa uimassa. En tarvitse enää uimahalleja, koska uin mieluummin luonnonvesissä. Investoin myös myös viihde-elektroniikkaan ja enää ei tarvitse käydä leffassakaan, kun voi katsella mukavasti omalla sohvalla elokuvia. En ole koskaan ollut kiinnostunut puutarhanhoidosta, mutta ny ton jo chilin siemenet jylvetty. Keväällä alan laittaa pientä rivitalon pihaani. 

Olen todennut, että koti ja  ihmissuhteet ovat paljon tärkeämpiä kuin meneminen ja kuluttaminen. 

En tarvitse kapakoita, en elokuvateattereita, en teattereita, en kuntosaleja, en hilavitkuttimia, enkä kalliita releitä, eikä tarvitse väkisin vierailla jossakin, eikä ottaa niitä vieraita vastaan.

Ei tarvitse mennä heilumaan festareille ja kusemaan baja majoihin, eikä kuuntelemaan maallistuneiden leipäpappien sateenkaarisaarnoja.

10 000 euroa rikkaampana odotan koronapandemian jatkuvan vielä muutaman vuoden ja rikastun muutaman kybätonnin lisää :-)

Meillä köyhillä ja pienituloisilla on ollut korona jo vuosikymmeniä joten ei muuttanut mitään. Yhä teen aivan samoja asioita kuin ennenkin. Eli en paljon yhtään mitään.

Ei ole muuttanut mitään isompia asioita.

Tällä hetkellä ajatuksissa, että toisaalta arvostan jatkossa enemmän matkustamista, kun taas matkustamaan pääsee. Samoin aion ottaa ilon irti museoista ja tapahtumista, mutta noissa käyntimäärä tuskin ihan hirveän nousee paljoa aikaisemmasta.

Arvoihin on ehkä vaikuttanut siten, että arvostan omaa perhettä entistä enemmän. Se on kuitenkin se tärkein nyt ja jatkossa. Ehkä jätän ne muut ei niin tärkeät ihmissuhteet vähemmälle.  

Rahaa on säästynyt yllättävän paljon. Niin paljon, että hirvittää mihin kaikkeen turhuuteen sitä on tiedostamatta syytänyt vuosikausia.

Kotia ja elämää on konmaritettu.

Vierailija kirjoitti:

Keväällä vielä odotin paluuta pandemiaa edeltävään elämääni. Kun syksyllä tartuntaluvut alkoivat taas nousta, luovutin sen odottelun suhteen. Nyt olen tehnyt elämässäni muutoksia, joista en aio luopua sen jälkeenkään, kun pandemiasta on päästy. Tulen jatkamaan etätyössä eläkeikään asti. Olen laittanut kotiani sellaiseksi, että täällä viihtyy entistä paremmin. Jatkossa tulen kutsumaan läheisiäni ja ystäviäni meille syömään tai ihan vain kahville sen sijaan, että mentäisiin ravintoloihin tai kahviloihin. Olen alkanut nauttia ulkoilusta ja hankkinut myös kotiini kuntopyörän yms. Ei siis enää kuntosaleja. Olen käynyt yhden kaverin kanssa pari kertaa avannossa uimassa. En tarvitse enää uimahalleja, koska uin mieluummin luonnonvesissä. Investoin myös myös viihde-elektroniikkaan ja enää ei tarvitse käydä leffassakaan, kun voi katsella mukavasti omalla sohvalla elokuvia. En ole koskaan ollut kiinnostunut puutarhanhoidosta, mutta ny ton jo chilin siemenet jylvetty. Keväällä alan laittaa pientä rivitalon pihaani. 

Olen todennut, että koti ja  ihmissuhteet ovat paljon tärkeämpiä kuin meneminen ja kuluttaminen. 

Ihailtavaa, hienoja oivalluksia ja muutoksia.