Haen suunniteltua sektiota. Prosessista tietoa?
Hei!
Olen toisen odotukseni kanssa aivan alussa ja jo ensimmäisen neuvolakäynnin yhteydessä kerroin th:lle tahtovani suunniteltuun sektioon. Ensimmäinen lääkärikäynti terv.keskuksessa on parin pv:n kuluttua ja aion siellä myös mainita sektiosta.
Miten tämä prosessi yleensä etenee?
- Saanko lähetteen kättärille lääkärin puheille vai heti pelkopolille?
- Kuka on se lääkäri, joka minulle suunn. sektion myöntää? Synnytyssairaalani lääkäri?
- Onko näissä pelkopoli-jutuissa käytävä ja montako kertaa?
- Voiko päätöksen saada jo raskauden alkuvaiheessa?
Pelkopolilla kävin jo puoli vuotta ennen tätä raskautta selvittämässä edellisen synnytyksen. Synnytys oli hätäsektio; vauvan ahdinkotilanne ahtaassa lantiossani (2,5 h ponnistusvaihe) ja kätilö pahasti mokasi.
Tuntuu vain niin turhalta juosta jossakin pelkopolilla jauhamassa asiaa, josta olen päätökseni tehnyt jo esikoisen synnyttyä...
Syitä suunniteltuun sektioon monia ja yksilöllisesti koko prosessi etenee, mutta olisin kuitenkin kiinnostunut kuulemaan millaisen " prässin" olette läpikäyneet.
Kiitos paljon etukäteen vastaajille :O)
Kommentit (5)
Oli pakko vastata koska olen juuri itsekin käymässä läpi vastaavaa. Lyhyesti siis mun juttu on tällainen: esikoisen synnytys oli aivan järkky. Muistoina mulla mm vauriot kehossa joita tod näk ei enään koskaan voida korjata. En halua nyt tarkemmin tässä luetella mitä kaikkea mulle kävi ja kuinka siitä tänäkin päivänä vielä kärsin mutta sanotaan vaan että paikat ei parane normaaleiksi ikinä. Puhumattakaan traumasta, synnytyskammosta yms joka mulle jäi. Esikoisen synnyttyä päätin heti että ainoa tapa mulle synnyttää enään on sektio. Olen puinut esikoisen synnytystä viimeiset 2 vuotta pykologinkin kanssa.
Nyt olen uudelleen raskaana ja heti positiivisen testin jälkeen otin yhteyttä neuvolaan josta sain lähetteen pelkopolille. Soitin pelkopolille sitten vähän ajan kuluttua ja vaadin päästä sinne HETI (eikä sitten joskus rv36...). Tätä ennen tapasin jo lääkärin joka on hoitanut mua näiden ekassa synnytyksessä saamani vaurioiden takia ja hän myöntyi heti sektioon joten pelkopolilla ei sitten tarvinnut enää asiaa ¿ajaa läpi¿. Hyvin meni siis mun kannalta mutta vastustustakin erään lääkärin taholta kohtasin.
Sulle haluan siis sanoa että ota ensin yhteys pelkopolille ja vaadi päästä sinne heti. Kerro asiasi tarkasti ja perustele hyvin. Sano että olet päätöksesi tehnyt tarkan harkinnan jälkeen. Pidä pintasi. Pelkopolilla sinua kohtaan ollaan varmasti tosi ihania mutta lääkäreiden kanssa saattaa joskus olla aika nihkeetä, järkyttävääkin jopa. Toivottavasti sulle sattuu joku järkevä lääkäri joka osaa tarkastella juuri sinun tilannettasi. Sulla näyttää olevan kans aika hirveä synnytys takana joten en usko että hirveästi joudut taistelemaan vaan kyllä varmaan sut ihan halutaankin leikata. Voihan se olla että sulle ei alatietä missään tapauksessa edes suositella. Muista pysyä päätöksessäsi ja olla tiukka mutta muista myös aina perustella. Onhan se tyhmää jauhaa asiaa pelkopolilla uudestaan mutta sen se prosessi ehkä vaan vaatii jos sairaalla ei ole mitään tietoja entuudestaan. Mua oli hoidettu samassa sairaalassa näiden vaurioiden takia ja pyysin myös psykologia lähettämään lausuntonsa sinne joten keskustelu ei alkanut ns puhtaalta pöydältä vaan tavallaan lääkäri ja pelkokätilö tiesivät jo mikä on tilanne. Sitten kun olet käynyt pelkopolilla ja kaikissa keskusteluissa mitä nyt haluat niin sektio on pakko myöntää. Ketään ei voi tässä maassa pakottaa johonkin synnytystapaan mitä ei itse halua.
Tässä nyt lyhyesti mutta jos tulee mieleen jotain lisäkysymyksiä niin vastaan mielelläni.
Voimia sulle! Ja tule kertomaan kuinka juttu etenee. Ja ennen kaikkea ihanaa odotusaikaa!!!
Senna + masumeuhkaaja
Minulla ei asiasta myöskään kokemusta, mutta ihan mielenkiinnosta kyselisin tuosta kun kerroit että ahtaan lantiosi takia ei synnytys edistynyt niin onko sinulta otettu nuo lantion kuvat ? Eli jos selvästi ahtaat niin kai sektion saa jo niidenkin takia...
Eli jos on mitat otettu niin millaiset ne oli (jos haluat laittaa...)? Ja minkä kokoinen vauvasi oli?
Tsemppiä!
t. Tuittu
Kuinka ollakkaan, minäkin ajattelin juuri laittaa kyselyn tästä samasta aiheesta...
Itselläni on neljä lasta, joista viimeisin on syntynyt suunnitellulla sektiolla synnytyspelkoni vuoksi.
Neljättä lastani odottaessa ilmoitin heti ensimmäisellä neuvolakäynnillä haluavani sektion. Neuvolatäti kirjasi asian heti papereihini ja sanoi laittavansa lähetteen Jorvin sairaalaan, josta kutsu myöhemmin tulikin.
Ensimmäisen kerran kävin tapaamassa kätilöä muistaakseni raskauden puolivälissä. Silloin kätilö esitteli minulle sairaalan synnytyshuoneita, sekä vaihtoehtosia synnytyspaikkoja mm. vesialtaan ja jotain jakkaroita. Kätilö myös yritti sopia, että jos synnytys annetaan käynnistyä normaalisti, ja annetaan kaikkia mahdollisia kipulääkityksiä tarpeen mukaan. Jos silloin kuitenkin tuntuu, että on pakko saada sektio niin tehdään se sitten.
Pelkotilani oli kuitenkin silloin niin paha, etten pystynyt pahemmin edes kuuntelemaan kätilön puheita. Tärisin jo synnytyshuoneen nähtyäni... Ei ikinä sinne!
No, kätilö laittoi minulle lähetteen jollekkin pelkopuolen psykologille, jonne menin pari kuukautta ennen laskettua aikaa.
Psykologi keskusteli kanssani asiallisesti ja kyseli peloistani. Lopuksi hän sanoi pelastavat sanat: Saat sektion jos niin haluat. Ei tarvitse sitten loppuraskauden aikaa elää pelossa. Päätös kirjattiin papereihini.
Kuukautta ennen laskettua aikaa kävin vielä ultrassa, jossa päätettiin sektiopäivä.
Sektiopäiväksi oli päätetty maanantai. Sunnuntai iltana kuitenkin supistukset alkoivat ja menin yöllä kahden aikaan Jorviin. Ilmoitin vastaanotossa, että minulle on sovittu sektioaika aamuksi, mutta leikkaus pitäisikin tehdä nyt yöllä. Homma hoitui, ja tunnin päästä minulla oli sylissä sektiolla syntynyt tyttövauva :)
Tästä kaikesta on aikaa reilut kahdeksan vuotta.
Nyt haluaisin vielä yhden vauvan, mutta pelko synnytyksestä ahdistaa.
Ei jaksaisi taas käydä läpi sitä pelkoklinikkarumbaa.
Onkohan toisen sektion saaminen yhtä vaikeaa kuin ensimmäisenkin???
" Minulla ei asiasta myöskään kokemusta, mutta ihan mielenkiinnosta kyselisin tuosta kun kerroit että ahtaan lantiosi takia ei synnytys edistynyt niin onko sinulta otettu nuo lantion kuvat ? Eli jos selvästi ahtaat niin kai sektion saa jo niidenkin takia...
Eli jos on mitat otettu niin millaiset ne oli (jos haluat laittaa...)? Ja minkä kokoinen vauvasi oli?"
Moi!
Juu kyllähän nuo lantiokuvat otetaan tämän nykyisen raskauden loppuvaiheessa, koska hätäsektion tehnyt (05/2005) lääkäri sitä myös suositteli tulevia raskauksia varten. Tuo kuvaus tehtäisiin vasta reilusti raskauden loppuvaiheessa ja sinne asti en pysty odottelemaan päätöstä. Yritän päästä kuvauksiin aiemmin, jos mahdollista.
Minä olen kapealanteinen ja melko pienikokoinen ja niinpä oli esikoisemmekin siro; 2 820 g...ja jumiin jäi :O(
viesti ja kompata, koska olen itse ihan samassa tilanteessa. Kuulosti melkein täysin minun kertomaltani, lisäksi oli kaikenlaista komplikaatiota synnytyksen jälkeen ja nyt on raskausviikkoja 8+jotain. Alatiesynnytys ei ole minulle lainkaan vaihtoehto valitettavasti, vaan haluan sektion. Meinasin tehdä ihan samanlaisen aloituksen mutta sitten avasinkin tämän!
Toivottavasti joku kertoo kokemuksistaan. :)
vilkku