Aina sanotaan että itse matka on tärkeämpi kuin päämäärä. Eli onko sama matkustaako Pariisiin vai kälviälle.

Riippuu matkaseurasta ja kulkuvälineestä.

Jos lentää Pariisiin ja astuu koneesta räntää satavaan Pariisin, ottaa etnisen huijaavan taksin ja matkustaa keskustaan, väistelee etnisiä kellokauppiaita, jonottaa huijareiden ja taskuvarkaiden keskellä pääsyä jonnekin turistirysään, kahlaa kaduilla koiranpaskassa ja kuselta haisevilla jalkakäytävillä, joutuu metrossa katujengin ryöstämäksi ja pahoinpidellyksi ja muistaa sairaalan ensiavussa, että jäi sitten matkavakuutus ottamatta siinä lähtökiireessä, alkaa matka Kälviälle vaikuttamaan varteenotettavalle vaihtoehdolle.

Matkailuautoon releet ja vermeet, auton nokka kohti Kälviää, matkaa voi tehdä viikon, välillä pysähdellen uimaan puhtaissa järvissä, ottaa aurinkoa roskattomilla uimarannoilla, pysähdellä yöksi niemennokkaan ihailemaan auringonlaskua, nauttia muutama lasillinen viiniä ja perille päästyään todeta, etteipä tämä Kälviä anna enempää kuin ryöstetyksi tuleminen Pariisissakaan, jonka jälkeen voi todeta, lähdetäänkö jatkamaan matkaa, eikä edes suunnitella minne, sen kun mennään ja nautitaan matkanteosta