Miten voi lopettaa oman ulkonäkönsä vatvomisen?
Monta asiaa jää tekemättä vajavaisen ulkonäön takia, en esim. käy uimassa, treffeillä tai välillä edes kaupassa, koska oma ulkonäkö oksettaa. Terapiaan en pääse. Muita vinkkejä? Olisko apua siitä, että tavallaan luovuttais koko asian suhteen, heittäis meikit roskiin, leikkais ruman mutta käytännöllisen hiusmallin ja käyttäis toppahousuja ja kuoma-saappaita?
Kommentit (19)
Hankkii muuta sisältöä elämäänsä. Tää ei ole ilkeydellä sanottu.
Vierailija kirjoitti:
Hankkii muuta sisältöä elämäänsä. Tää ei ole ilkeydellä sanottu.
On muutakin sisältöä, mutta en voi täyttää sillä 24 h vuorokaudessa. Esim. Tänään aamulla, kun heräsin ensimmäinen ajatus oli tyyliin selluliitit ja näitä mietin, kunnes jaksoin nousta sängystä. Loppupäiväksi jäi ällöttävä olo.
Ap
hmm. Mun mielestä taas paras ratkaisu on että panosta itseesi itsesi vuoksi, tee niille asioille jotain mitä voit, esim. muuta elämäntapoja jos se auttaisi kropan tavoitteiden suhtee, tee pikkuhiljaa muutoksia. Kun meikkaat tai laitat hiuksia, laita sillai mistä itse tykkäät. Se ei musta ole reilua heittää pyyhettä kokonaan kehään vain siksi miten muut ajattelee! Minä laittaudun ihan vain itseni tähden.. Se on eriasia jos haluaa olla naturel, ei siinä mitään mutta jos se ei oo sun persoonalle ominaista, niin älä luovu sun tyylistä!<3 Voit oppia rakastamaan itseäsi pikkuhiljaa. Äläkä katsele liikaa esim. muiden naisten kuvia joita on muokattu tuntitolkulla, koska se saa itsekuvan vääristymään..
Noo ulkonäöllä on vaikutusta pääasiassa ennakkoluuloihin ja -asenteisiin. Multa ainakin nousee peukku pystyyn, jos näen jonkun kävelevän kuomat jalassa, koska se kertoo minulle, että henkilö on rohkea oman tiensä kulkija, joka vähät välittää jos joku hänen kuomillensa nauraa.
Salli itsesi olla kaunis, sellaisena kuin olet.
Vierailija kirjoitti:
Salli itsesi olla kaunis, sellaisena kuin olet.
Tää on nyt ihan hölynpölyä. Jotkut ihmiset ei oo millään tavalla kauniita. "Vaikka kuinka uskoisit itseesi, voit silti olla ihan paska."
Toppahousu ei rumenna, nehän ovat yleensä vain lenkillä päällä hetken tai tosi kylmällä säällä. Ehkä voit meikata vähemmän, pitää luonnollisemmat hiukset, hyväksyä itsesi, ei mene muodin mukaan, päästää irti epärealistisista muotilehtien tavoitteista, olla nätti oma itsensä. Ei tarvitse jokaisen ihmisen ulkonäkömakuun sopia, ihmiset ovat jo lähtökohtaisesti eri näköisiä, joku varmasti tykkää. Sisäinen kauneus tärkeää ja luonne.
Mikä on ulkonäössäsi on vikana?
Kysyn tämän alkukysymyksenä, koska haluan auttaa.
P.s. itselläni on samoja ongelmia (ollut pahojakin, mutta olen saanut lievennettyä niitä)
Mulla lähti tämä kun lihoin 35 kg. Silloin oli pakko oikeasti hyväksyä että olen ruma eikä siinä pakkelit tms auta. Ja alkaa elää miettimättä asiaa sen enempää. Elämä läskinä ja rumana on oikein mukavaa kun ei arvaile mitähän muut ajattelee.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Salli itsesi olla kaunis, sellaisena kuin olet.
Tää on nyt ihan hölynpölyä. Jotkut ihmiset ei oo millään tavalla kauniita. "Vaikka kuinka uskoisit itseesi, voit silti olla ihan paska."
Jokainen voi määritellä kauneudelle omat rajansa. Sääli jos sinun rajasi ovat tiukat. Eihän se keneltäkään muulta ole pois kuin itseltäsi.
En oikein ymmärrä. Siis miksi se ulkonäkö estää menemästä esim kauppaan? Kyllä mä käyn uimassa vaikka en tykkää ulkonäöstäni,vältän peilejä ja katsekontakteja siellä. Jos sulla on body dysmorphic disorder niin kokeile ssri-lääkkeitä.
Menepä sinne kauppaan (maskissa ettei sua tunneta) ja katsele ympärillesi. Näetkö yhtään täydellistä ihmistä? Samoin kun menet uimahalliin (rohkeasti! ) katso ja laske montako oikeasti kaunista kroppaa näet.
Selluliittia on kaikilla yli 25-vuotiailla. Katso myös miten he liikkuvat siellä siitä piittaamatta. Muutkin ovat tavallisia, virheitä täynnä. He eivät anna sen häiritä. Kukaan ei katso heitä pitkään ja arvostellen, ei myöskään sinua. Ihmisillä on muuta ajateltavaa kuin sinun ulkonäkösi. Et herätä huomiota.
Minkä ikäinen olet? Nyt kun itse ktson omia kuviani ajassa taaksepäin niin ihan harmittaa kun muka olin niin ruma. Kymmenen vuoden päästä saatat harmitella, miksi murehdit asiaa.
Yritä nähdä hyvät puolesi (onko sinulla kivat hiukset, hyväkuntoiset kynnet, kauniinväriset silmät tmv?). Ehkä et itse huomaa vahvuuksiasi? Veikkaan, että löytäisin ulkonäöstäsi heti monta hyvää asiaa. T. Nelikymppinen
Tässä nyt vastakkainen näkökulma.
Minä koen, että olen näkymätön. En ajattele, että kukaan katsoisi mua. Paras näkymättömyysasu on toppapuku. Nautinkin siitä. Töissä joudun olla esillä ja puhevalmiudessa koko ajan, pysäytellään keskustelemaan. Haluaisin välillä olla sielläkin näkymätön.
Kai tämä on sitä tasapainottelua. Olla yhdellä saralla näkyvä ja toisella näkymätön.
Tosin myös kotiäitinä nautin aina kun pääsin toiseen kaupunkiin käymään ilman että tuttuja näköpiirissä.
Niin siis minulle ongelma on päinvastainen (vaikka en ole kaunis). En milloinkaan vatvo ulkonäköä, kuvittelen että minusta näkyy vain ajatukseni. Enkä itsekään muista miltä muut näyttävät, mulla on todella huono kasvomuisti. Muistan kyllä puheäänen ja mitä keskusteltiin...
Vierailija kirjoitti:
Mikä on ulkonäössäsi on vikana?
Kysyn tämän alkukysymyksenä, koska haluan auttaa.
P.s. itselläni on samoja ongelmia (ollut pahojakin, mutta olen saanut lievennettyä niitä)
Tästä sais pitkän listan aikaan, mutta suurimmat ongelmat on kehon mittasuhteet, ruma takapuoli ja arpinen venynyt iho joka puolella.
Ap
Vierailija kirjoitti:
En oikein ymmärrä. Siis miksi se ulkonäkö estää menemästä esim kauppaan? Kyllä mä käyn uimassa vaikka en tykkää ulkonäöstäni,vältän peilejä ja katsekontakteja siellä. Jos sulla on body dysmorphic disorder niin kokeile ssri-lääkkeitä.
En osaa selittää miksi. Tulee vain sellainen valtava ahdistus ja lukko, jolloin ei voi mennä ulos kodista. Voi olla, että kyse on vaan jostain sisäisestä ongelmasta, jonka projisoin kehooni. Talvella tällaista käy äärimmäisen harvoin, kun päälle voi pukea pipon, pitkän takin ja talvisaappaat. Ja nykyään maskin, joka helpottaa mun oloa.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Menepä sinne kauppaan (maskissa ettei sua tunneta) ja katsele ympärillesi. Näetkö yhtään täydellistä ihmistä? Samoin kun menet uimahalliin (rohkeasti! ) katso ja laske montako oikeasti kaunista kroppaa näet.
Selluliittia on kaikilla yli 25-vuotiailla. Katso myös miten he liikkuvat siellä siitä piittaamatta. Muutkin ovat tavallisia, virheitä täynnä. He eivät anna sen häiritä. Kukaan ei katso heitä pitkään ja arvostellen, ei myöskään sinua. Ihmisillä on muuta ajateltavaa kuin sinun ulkonäkösi. Et herätä huomiota.
Ei tarvitse olla täydellinen vaan normaalin nätti. Sellaisia näen paljon joka kerta, kun poistun kotoa.
Ap
Itseasiassa tuo on helpoin malli. Lakkaa piittaamasta siitä mitä-ne-nyt-ihmisetkin-ajattelee. Siinäpähän ajattelevat. Tosin ei ne mitään ajattele, kaikki vaan ajattelee nykyään omaa p*rsettään ja ulkonäköään.