Lue keskustelun säännöt.
Polttomoottoreiden valmistus ja bensa-autoilu loppuu
12.02.2021 |
Näin käy, mutta koska meitä köyhiäkin on, bensa-autoilla on kysyntää vielä kauan tuonkin jälkeen. https://www.iltalehti.fi/talous/a/f6621ba2-72a0-49b0-bc19-eb1ae0b0d9ed
Kommentit (45235)
Vierailija kirjoitti:
Henkilöautojen ensirekisteröinnit 4/2023 yht. 7303 kpl:
Täyssähkö 2347 kpl
Ei-ladattava bensahybridi 1791 kpl
Ladattava bensa-hybridi 1642 kpl
Bensiini 1030 kpl
Diesel 322 kpl
Ei-ladattava dieselhybridi 104 kpl
Kaasu 34 kpl
Ladattava diesel-hybridi 31 kpl
Etanoli 2 kpl
Vety 0 kpl
Ladattavien (täyssähköt ja hybridit) osuus 55%.
Liikenteen sähköistyminen jatkaa siis vahvaa kasvuaan!
Niin kauan kunnes järki palaa taas autoiluun. Ei kovin monta vuotta siis enää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Bensiinin ja dieselin hinnat uhkaavat räjähtää tammikuussa 2024 – korotus jopa yli 50 senttiä litralta
"Jakeluvelvoitteeksi kutsuttu päätös on jo hyväksytty eduskunnassa, mutta mahdollista on, että laki revitään vielä hallitusneuvotteluissa auki.
Eli monien eri tuotteiden hinnat tulevat nousemaan kun kuljetusyrittäjät siirtävät polttoaineen hinnankorotuksen kuljetusten hintaan.
Niin. Toisaalta se myös avaa mahdollisuuksia mm. sähköisen tavaraliikenteen kehittämiseen.
Eli 20 000 kilon akkuja taysperävaunurekkoihin, joissa range on 400 kilometriä kesällä? Onneksi et ole siitä asiasta päättämässä. EU on siirtymässä raskaassa kalustossa vetyyn, joka on paras polttoaine dieselin jälkeen raskaassa kalustossa.
Saa nähdä mihin siirrytään. Vaikea keksiä syytä miksi joku jakeluliikenteestä tilinsä tekevä firma haluaisi maksaa kolminkertaisen hinnan / kilometri vedyllä ajelusta jos sähkölläkin pärjäisi. Massaperusteinen täyttöaste muutenkin on ongelma vain harvoin, useimmiten tulee tilavuus vastaan ensin ja tuo hatusta vetäisemäsi 20 tonniakaan ei olisi kovinkaan suuri ongelma. Ei täällä painorajat pauku juuri muilla kuin tukkirekoilla ja maansiirtoautoilla. Muu tavaraliikenne ajaa jatkuvasti vajaakuormalla sinun kriteeriesi mukaan.
Kuinka paljon sähkörekan akku painaa ja mikä on range? Kauanko kestää lataus kun akku on ajettu tyhjäksi?
Minkä sähkörekan?
Sellaisen rekan jolla voin kuljettaa vaikkapa 12 000 kilon CNC-sorvin Lappiin Helsingistä mahdollisimman nopeasti, ja tulla mahdollisimman nopeasti takaisin.
Jakeluliikenteestä päädyttiinkin sitten yhtäkkkiä maan päästä päähän ajamiseen. Sellaista se on kun idiootin kanssa keskustelee.
Sinä toit jakeluliikenteen mukaan keskusteluun, mutta itse olen koko ajan tarkoittanut raskasta rekkaliikennettä, jolle siis Suomessakin tehdään vetyasemia polttoaineen tarpeen takia.
Eli minkälaisella sähkörekalla voin kuljettaa vaikkapa 12 000 kilon CNC-sorvin Lappiin Helsingistä mahdollisimman nopeasti, ja tulla mahdollisimman nopeasti takaisin?
Jakeluliikennekin on sitä raskasta liikennettä, höhlä. Siksi varmaan jälleen kerran aloit raiskaamaan lainauksia kuten tapanasi on ja nyt rakentelet olkiukkoja.
'
Eli minkälaisella sähkörekalla voin kuljettaa vaikkapa 12 000 kilon CNC-sorvin Lappiin Helsingistä mahdollisimman nopeasti, ja tulla mahdollisimman nopeasti takaisin?
Yritä edes kerran vastata kysymyksiin joita sinulle esitetään kun itsekin kysyt koko ajan jotain.
Eikö oma lääke oikein maistukaan?
Entä minkälaisella sähkörekalla voin kuljettaa vaikkapa 12 000 kilon CNC-sorvin Lappiin Helsingistä mahdollisimman nopeasti, ja tulla mahdollisimman nopeasti takaisin?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Bensiinin ja dieselin hinnat uhkaavat räjähtää tammikuussa 2024 – korotus jopa yli 50 senttiä litralta
"Jakeluvelvoitteeksi kutsuttu päätös on jo hyväksytty eduskunnassa, mutta mahdollista on, että laki revitään vielä hallitusneuvotteluissa auki.
Eli monien eri tuotteiden hinnat tulevat nousemaan kun kuljetusyrittäjät siirtävät polttoaineen hinnankorotuksen kuljetusten hintaan.
Niin. Toisaalta se myös avaa mahdollisuuksia mm. sähköisen tavaraliikenteen kehittämiseen.
Eli 20 000 kilon akkuja taysperävaunurekkoihin, joissa range on 400 kilometriä kesällä? Onneksi et ole siitä asiasta päättämässä. EU on siirtymässä raskaassa kalustossa vetyyn, joka on paras polttoaine dieselin jälkeen raskaassa kalustossa.
Saa nähdä mihin siirrytään. Vaikea keksiä syytä miksi joku jakeluliikenteestä tilinsä tekevä firma haluaisi maksaa kolminkertaisen hinnan / kilometri vedyllä ajelusta jos sähkölläkin pärjäisi. Massaperusteinen täyttöaste muutenkin on ongelma vain harvoin, useimmiten tulee tilavuus vastaan ensin ja tuo hatusta vetäisemäsi 20 tonniakaan ei olisi kovinkaan suuri ongelma. Ei täällä painorajat pauku juuri muilla kuin tukkirekoilla ja maansiirtoautoilla. Muu tavaraliikenne ajaa jatkuvasti vajaakuormalla sinun kriteeriesi mukaan.
Kuinka paljon sähkörekan akku painaa ja mikä on range? Kauanko kestää lataus kun akku on ajettu tyhjäksi?
Minkä sähkörekan?
Sellaisen rekan jolla voin kuljettaa vaikkapa 12 000 kilon CNC-sorvin Lappiin Helsingistä mahdollisimman nopeasti, ja tulla mahdollisimman nopeasti takaisin.
Jakeluliikenteestä päädyttiinkin sitten yhtäkkkiä maan päästä päähän ajamiseen. Sellaista se on kun idiootin kanssa keskustelee.
Sinä toit jakeluliikenteen mukaan keskusteluun, mutta itse olen koko ajan tarkoittanut raskasta rekkaliikennettä, jolle siis Suomessakin tehdään vetyasemia polttoaineen tarpeen takia.
Eli minkälaisella sähkörekalla voin kuljettaa vaikkapa 12 000 kilon CNC-sorvin Lappiin Helsingistä mahdollisimman nopeasti, ja tulla mahdollisimman nopeasti takaisin?
Jakeluliikennekin on sitä raskasta liikennettä, höhlä. Siksi varmaan jälleen kerran aloit raiskaamaan lainauksia kuten tapanasi on ja nyt rakentelet olkiukkoja.
'
Eli minkälaisella sähkörekalla voin kuljettaa vaikkapa 12 000 kilon CNC-sorvin Lappiin Helsingistä mahdollisimman nopeasti, ja tulla mahdollisimman nopeasti takaisin?
Yritä edes kerran vastata kysymyksiin joita sinulle esitetään kun itsekin kysyt koko ajan jotain.
Tuollahan sulle jo naurettiin etukäteen että kun joku väittää että suuri osa raskaasta liikenteestä (joka ihan aikuisten oikeasti on enimmäkseen melko lyhyitä siivuja) olisi sähköistettävissä niin sinä alat jankkaamaan siitä että pitäisi vetää tukkirekkaa Hangosta Nuorgamiin. Miltä tuntuu olla noin ennalta-arvattavan tyhmä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Bensiinin ja dieselin hinnat uhkaavat räjähtää tammikuussa 2024 – korotus jopa yli 50 senttiä litralta
"Jakeluvelvoitteeksi kutsuttu päätös on jo hyväksytty eduskunnassa, mutta mahdollista on, että laki revitään vielä hallitusneuvotteluissa auki.
Eli monien eri tuotteiden hinnat tulevat nousemaan kun kuljetusyrittäjät siirtävät polttoaineen hinnankorotuksen kuljetusten hintaan.
Niin. Toisaalta se myös avaa mahdollisuuksia mm. sähköisen tavaraliikenteen kehittämiseen.
Eli 20 000 kilon akkuja taysperävaunurekkoihin, joissa range on 400 kilometriä kesällä? Onneksi et ole siitä asiasta päättämässä. EU on siirtymässä raskaassa kalustossa vetyyn, joka on paras polttoaine dieselin jälkeen raskaassa kalustossa.
Saa nähdä mihin siirrytään. Vaikea keksiä syytä miksi joku jakeluliikenteestä tilinsä tekevä firma haluaisi maksaa kolminkertaisen hinnan / kilometri vedyllä ajelusta jos sähkölläkin pärjäisi. Massaperusteinen täyttöaste muutenkin on ongelma vain harvoin, useimmiten tulee tilavuus vastaan ensin ja tuo hatusta vetäisemäsi 20 tonniakaan ei olisi kovinkaan suuri ongelma. Ei täällä painorajat pauku juuri muilla kuin tukkirekoilla ja maansiirtoautoilla. Muu tavaraliikenne ajaa jatkuvasti vajaakuormalla sinun kriteeriesi mukaan.
Kuinka paljon sähkörekan akku painaa ja mikä on range? Kauanko kestää lataus kun akku on ajettu tyhjäksi?
Minkä sähkörekan?
Sellaisen rekan jolla voin kuljettaa vaikkapa 12 000 kilon CNC-sorvin Lappiin Helsingistä mahdollisimman nopeasti, ja tulla mahdollisimman nopeasti takaisin.
Jakeluliikenteestä päädyttiinkin sitten yhtäkkkiä maan päästä päähän ajamiseen. Sellaista se on kun idiootin kanssa keskustelee.
Sinä toit jakeluliikenteen mukaan keskusteluun, mutta itse olen koko ajan tarkoittanut raskasta rekkaliikennettä, jolle siis Suomessakin tehdään vetyasemia polttoaineen tarpeen takia.
Eli minkälaisella sähkörekalla voin kuljettaa vaikkapa 12 000 kilon CNC-sorvin Lappiin Helsingistä mahdollisimman nopeasti, ja tulla mahdollisimman nopeasti takaisin?
Kunka suuri osa Suomen raskaanliikenteen kapasiteetista on sidottuna CNC-sorvien kuskaamiseen Helsingistä Lappiin?
Se ei liity millään tavalla kysyttyyn asiaan. Onko sellaisia sähkörekkoja joilla kyseisen kuljetuksen voi hoitaa yhtä kätevästi kuin dieselrekalla? Kyllä vai ei?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Bensiinin ja dieselin hinnat uhkaavat räjähtää tammikuussa 2024 – korotus jopa yli 50 senttiä litralta
"Jakeluvelvoitteeksi kutsuttu päätös on jo hyväksytty eduskunnassa, mutta mahdollista on, että laki revitään vielä hallitusneuvotteluissa auki.
Eli monien eri tuotteiden hinnat tulevat nousemaan kun kuljetusyrittäjät siirtävät polttoaineen hinnankorotuksen kuljetusten hintaan.
Niin. Toisaalta se myös avaa mahdollisuuksia mm. sähköisen tavaraliikenteen kehittämiseen.
Eli 20 000 kilon akkuja taysperävaunurekkoihin, joissa range on 400 kilometriä kesällä? Onneksi et ole siitä asiasta päättämässä. EU on siirtymässä raskaassa kalustossa vetyyn, joka on paras polttoaine dieselin jälkeen raskaassa kalustossa.
Saa nähdä mihin siirrytään. Vaikea keksiä syytä miksi joku jakeluliikenteestä tilinsä tekevä firma haluaisi maksaa kolminkertaisen hinnan / kilometri vedyllä ajelusta jos sähkölläkin pärjäisi. Massaperusteinen täyttöaste muutenkin on ongelma vain harvoin, useimmiten tulee tilavuus vastaan ensin ja tuo hatusta vetäisemäsi 20 tonniakaan ei olisi kovinkaan suuri ongelma. Ei täällä painorajat pauku juuri muilla kuin tukkirekoilla ja maansiirtoautoilla. Muu tavaraliikenne ajaa jatkuvasti vajaakuormalla sinun kriteeriesi mukaan.
Kuinka paljon sähkörekan akku painaa ja mikä on range? Kauanko kestää lataus kun akku on ajettu tyhjäksi?
Minkä sähkörekan?
Sellaisen rekan jolla voin kuljettaa vaikkapa 12 000 kilon CNC-sorvin Lappiin Helsingistä mahdollisimman nopeasti, ja tulla mahdollisimman nopeasti takaisin.
Jakeluliikenteestä päädyttiinkin sitten yhtäkkkiä maan päästä päähän ajamiseen. Sellaista se on kun idiootin kanssa keskustelee.
Sinä toit jakeluliikenteen mukaan keskusteluun, mutta itse olen koko ajan tarkoittanut raskasta rekkaliikennettä, jolle siis Suomessakin tehdään vetyasemia polttoaineen tarpeen takia.
Eli minkälaisella sähkörekalla voin kuljettaa vaikkapa 12 000 kilon CNC-sorvin Lappiin Helsingistä mahdollisimman nopeasti, ja tulla mahdollisimman nopeasti takaisin?
Jakeluliikennekin on sitä raskasta liikennettä, höhlä. Siksi varmaan jälleen kerran aloit raiskaamaan lainauksia kuten tapanasi on ja nyt rakentelet olkiukkoja.
'
Eli minkälaisella sähkörekalla voin kuljettaa vaikkapa 12 000 kilon CNC-sorvin Lappiin Helsingistä mahdollisimman nopeasti, ja tulla mahdollisimman nopeasti takaisin?
Yritä edes kerran vastata kysymyksiin joita sinulle esitetään kun itsekin kysyt koko ajan jotain.
Tuollahan sulle jo naurettiin etukäteen että kun joku väittää että suuri osa raskaasta liikenteestä (joka ihan aikuisten oikeasti on enimmäkseen melko lyhyitä siivuja) olisi sähköistettävissä niin sinä alat jankkaamaan siitä että pitäisi vetää tukkirekkaa Hangosta Nuorgamiin.
EU-alueellakin on paljon rekkaliikennettä joka päivittäin ylittää valtakuntien rajoja ja autoa ajetaan täysi työpäivä ja jopa useita päiviä, että päästään perille ja sitten tullaan vielä takaisinkin.
Saatko ajettua samat ajot sähkörekallasi yhtä helposti? Ja ladattua ne jossain?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Bensiinin ja dieselin hinnat uhkaavat räjähtää tammikuussa 2024 – korotus jopa yli 50 senttiä litralta
"Jakeluvelvoitteeksi kutsuttu päätös on jo hyväksytty eduskunnassa, mutta mahdollista on, että laki revitään vielä hallitusneuvotteluissa auki.
Eli monien eri tuotteiden hinnat tulevat nousemaan kun kuljetusyrittäjät siirtävät polttoaineen hinnankorotuksen kuljetusten hintaan.
Niin. Toisaalta se myös avaa mahdollisuuksia mm. sähköisen tavaraliikenteen kehittämiseen.
Eli 20 000 kilon akkuja taysperävaunurekkoihin, joissa range on 400 kilometriä kesällä? Onneksi et ole siitä asiasta päättämässä. EU on siirtymässä raskaassa kalustossa vetyyn, joka on paras polttoaine dieselin jälkeen raskaassa kalustossa.
Saa nähdä mihin siirrytään. Vaikea keksiä syytä miksi joku jakeluliikenteestä tilinsä tekevä firma haluaisi maksaa kolminkertaisen hinnan / kilometri vedyllä ajelusta jos sähkölläkin pärjäisi. Massaperusteinen täyttöaste muutenkin on ongelma vain harvoin, useimmiten tulee tilavuus vastaan ensin ja tuo hatusta vetäisemäsi 20 tonniakaan ei olisi kovinkaan suuri ongelma. Ei täällä painorajat pauku juuri muilla kuin tukkirekoilla ja maansiirtoautoilla. Muu tavaraliikenne ajaa jatkuvasti vajaakuormalla sinun kriteeriesi mukaan.
Kuinka paljon sähkörekan akku painaa ja mikä on range? Kauanko kestää lataus kun akku on ajettu tyhjäksi?
Minkä sähkörekan?
Sellaisen rekan jolla voin kuljettaa vaikkapa 12 000 kilon CNC-sorvin Lappiin Helsingistä mahdollisimman nopeasti, ja tulla mahdollisimman nopeasti takaisin.
Jakeluliikenteestä päädyttiinkin sitten yhtäkkkiä maan päästä päähän ajamiseen. Sellaista se on kun idiootin kanssa keskustelee.
Sinä toit jakeluliikenteen mukaan keskusteluun, mutta itse olen koko ajan tarkoittanut raskasta rekkaliikennettä, jolle siis Suomessakin tehdään vetyasemia polttoaineen tarpeen takia.
Eli minkälaisella sähkörekalla voin kuljettaa vaikkapa 12 000 kilon CNC-sorvin Lappiin Helsingistä mahdollisimman nopeasti, ja tulla mahdollisimman nopeasti takaisin?
Kunka suuri osa Suomen raskaanliikenteen kapasiteetista on sidottuna CNC-sorvien kuskaamiseen Helsingistä Lappiin?
Se ei liity millään tavalla kysyttyyn asiaan. Onko sellaisia sähkörekkoja joilla kyseisen kuljetuksen voi hoitaa yhtä kätevästi kuin dieselrekalla? Kyllä vai ei?
Kyseähän oli siitä että suuri osa raskaasta liikenteestä on jo nyt kustannustehokkaasti sähköistettävissä eikä dieselin hinnan mahdollinen nousu ainakaan sitä hidasta. Sinä aloit sitten jankkaamaan Nuorgamin akuutista CNC-sorvipulasta kun et muutakaan vastausta keksinyt.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minkä ihmeen takia kadunvarsipaikoille pitäisi saada latausmahdollisuus? Joko se asukas hyödyntää julkisia latureita suht pienellä vaivalla, tai sitten muuttaa asuinpaikkaa.
Jos sähköautojen yleistymistä kaupungeissa pitää nopeuttaa, kadunvarsipysäköinnissä pitää saada myös lataukset toimimaan, sillä muuten ihmiset ajavat polttomoottoriautoilla kuten nytkin. Kukaan ei osta kallista sähköautoa jos ainoa latausmahdollisuus on julkiset laturit. Se tekisi elämästä vain hankalampaa. Asuinpaikankin muuttaminen on aika typerää pelkän sähköauton takia jos työpaikka on kaupungissa.
Tunnen kyllä parikin stadissa kantakaupungissa asuvaa joiden auto on kadunvarressa parkissa. Kadunvarsipysäköinnin suurin ongelma ei heidän mielestään suinkaan ole latausmahdollisuuden puute vaan se että autoja kolhitaan vähän väliä. Lataavat työpaikoillaan, ei siinä sen kummempaa. Kesällä riittää kerta-pari viikossa, talvella pari-kolme.
Eli kadunvarsipaikat onnistuu sähköautoilijoiden osalta silloin kun on vakiduunissa jossa latausmahdollisuus.
Fiksua. Koko sähköautoilu tuntuu perustuvan siihen että se onnistuu kun kaikki muut asiat laitetaan tiettyyn ruotuun.
Polttis on sillä lailla kiva että se onnistuu ihan miten vain, missä vain ja se pelkästään helpottaa arkea, oli se arki sitten minkälainen tahansa.
Nurinkurista. Ei kaikkea muuta elämää "laiteta ruotuun" sähköauton takia vaan sähköauto hankitaan vasta sitten kun se istuu omiin tarpeisiin. Kadunvarsipysäköijissä niitä joiden tarpeisiin sähköauto istuu on varmasti tällä hetkellä suhteellisesti vähemmän kuin vaikkapa pientaloalueella asuvissa. Infran ja tekniikan parantuessa osuus kasvaa. Näin se aina uuden tekniikan kanssa menee.
Eikä tuo poikkea juuri mitenkään siitä miten polttomoottoriautot aikanaan yleistyivät. Eivät ne sopineet vuosikymmeniin läheskään kaikkien tai edes suurimman osan tarpeisiin. Ei meillä ollut autoille kelvollista tieverkkoakaan olemassa vaan sen eteen tehtiin hurjan paljon töitä ensin 20-30 luvulla (lähinnä suurinpien kaupunkien ympäristöt ja kantatieverkon aloittaminen) mutta varsinkin 50-60-luvuilla. Isäni kotitilalle pohjoisessa esimerkiksi tuli tieyhteys vasta 60-luvun puolivälissä, sitä ennen kylälle soudettiin kahden järven yli noin 7km, välissä oli muutaman sadan metrin kannsas josta vene ja tavarat kiskottiin yli. Traktoriakaan tilalle ei hankittu koskaan, koska se ei ollut missään vaiheessa kannattavaa niin kauan kun tilalla mitään viljeltiin. Polttoainetta sentään olisi kyllä kyläkauppaan voinut tilata jo ainakin 50-luvulla.
Ensimmäiset polttomoottorit pörisivät harvojen ja valittujen kartanoiden pihassa joskus 1900-luvun alkuvuosina, ensimmäiset moottoriaurat tulivat pelloille ehkä 1920-luvun tienoilla, mutta hevosten määrä kääntyi laskuun vasta 50-luvulla ja traktoreita ja autoja alkoi olla enemmän vasta 60-luvulla. Ja tuolloinkin muutos alkoi kaupungeista, ihan kuten nytkin.
Erittäin hyvä kirjoitus! Sehän on juuri näin, aina kaikki teknologiset harppaukset on omaksuttu asteittain käyttöön. Nyt sähköautojen kohdalla jotkut ovat harhautuneet kuvittelemaan että kaikki pitää tapahtua tässä ja nyt, ja siksi paniikinomaisesti pyrkivät osoittamaan sähköautoilun vääräksi harppaukseksi.
Johan se osoittautui vääräksi harppaukseksi jo yli sata vuotta sitten : )
Kännykkäkin osoittautui vääräksi harppaukseksi sata vuotta sitten. Muuan suomalainen visionääri patentoi sisällissodan aikoihin taittuvan, taskuun mahtuvan puhelimen, mutta tekniikka ei ollut vielä "ihan" valmis joten aloitettiin hommaa Motorolan johdolla 70-luvulla uudestaan. Sellaista sattuu kun tekniikka kehittyy. Mikä oli pointtisi?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minkä ihmeen takia kadunvarsipaikoille pitäisi saada latausmahdollisuus? Joko se asukas hyödyntää julkisia latureita suht pienellä vaivalla, tai sitten muuttaa asuinpaikkaa.
Jos sähköautojen yleistymistä kaupungeissa pitää nopeuttaa, kadunvarsipysäköinnissä pitää saada myös lataukset toimimaan, sillä muuten ihmiset ajavat polttomoottoriautoilla kuten nytkin. Kukaan ei osta kallista sähköautoa jos ainoa latausmahdollisuus on julkiset laturit. Se tekisi elämästä vain hankalampaa. Asuinpaikankin muuttaminen on aika typerää pelkän sähköauton takia jos työpaikka on kaupungissa.
Tunnen kyllä parikin stadissa kantakaupungissa asuvaa joiden auto on kadunvarressa parkissa. Kadunvarsipysäköinnin suurin ongelma ei heidän mielestään suinkaan ole latausmahdollisuuden puute vaan se että autoja kolhitaan vähän väliä. Lataavat työpaikoillaan, ei siinä sen kummempaa. Kesällä riittää kerta-pari viikossa, talvella pari-kolme.
Eli kadunvarsipaikat onnistuu sähköautoilijoiden osalta silloin kun on vakiduunissa jossa latausmahdollisuus.
Fiksua. Koko sähköautoilu tuntuu perustuvan siihen että se onnistuu kun kaikki muut asiat laitetaan tiettyyn ruotuun.
Polttis on sillä lailla kiva että se onnistuu ihan miten vain, missä vain ja se pelkästään helpottaa arkea, oli se arki sitten minkälainen tahansa.
Nurinkurista. Ei kaikkea muuta elämää "laiteta ruotuun" sähköauton takia vaan sähköauto hankitaan vasta sitten kun se istuu omiin tarpeisiin. Kadunvarsipysäköijissä niitä joiden tarpeisiin sähköauto istuu on varmasti tällä hetkellä suhteellisesti vähemmän kuin vaikkapa pientaloalueella asuvissa. Infran ja tekniikan parantuessa osuus kasvaa. Näin se aina uuden tekniikan kanssa menee.
Eikä tuo poikkea juuri mitenkään siitä miten polttomoottoriautot aikanaan yleistyivät. Eivät ne sopineet vuosikymmeniin läheskään kaikkien tai edes suurimman osan tarpeisiin. Ei meillä ollut autoille kelvollista tieverkkoakaan olemassa vaan sen eteen tehtiin hurjan paljon töitä ensin 20-30 luvulla (lähinnä suurinpien kaupunkien ympäristöt ja kantatieverkon aloittaminen) mutta varsinkin 50-60-luvuilla. Isäni kotitilalle pohjoisessa esimerkiksi tuli tieyhteys vasta 60-luvun puolivälissä, sitä ennen kylälle soudettiin kahden järven yli noin 7km, välissä oli muutaman sadan metrin kannsas josta vene ja tavarat kiskottiin yli. Traktoriakaan tilalle ei hankittu koskaan, koska se ei ollut missään vaiheessa kannattavaa niin kauan kun tilalla mitään viljeltiin. Polttoainetta sentään olisi kyllä kyläkauppaan voinut tilata jo ainakin 50-luvulla.
Ensimmäiset polttomoottorit pörisivät harvojen ja valittujen kartanoiden pihassa joskus 1900-luvun alkuvuosina, ensimmäiset moottoriaurat tulivat pelloille ehkä 1920-luvun tienoilla, mutta hevosten määrä kääntyi laskuun vasta 50-luvulla ja traktoreita ja autoja alkoi olla enemmän vasta 60-luvulla. Ja tuolloinkin muutos alkoi kaupungeista, ihan kuten nytkin.
Erittäin hyvä kirjoitus! Sehän on juuri näin, aina kaikki teknologiset harppaukset on omaksuttu asteittain käyttöön. Nyt sähköautojen kohdalla jotkut ovat harhautuneet kuvittelemaan että kaikki pitää tapahtua tässä ja nyt, ja siksi paniikinomaisesti pyrkivät osoittamaan sähköautoilun vääräksi harppaukseksi.
Johan se osoittautui vääräksi harppaukseksi jo yli sata vuotta sitten : )
Kännykkäkin osoittautui vääräksi harppaukseksi sata vuotta sitten. Muuan suomalainen visionääri patentoi sisällissodan aikoihin taittuvan, taskuun mahtuvan puhelimen, mutta tekniikka ei ollut vielä "ihan" valmis joten aloitettiin hommaa Motorolan johdolla 70-luvulla uudestaan. Sellaista sattuu kun tekniikka kehittyy. Mikä oli pointtisi?
Mitä uutta sähköauto tuo autoiluun? Huonomman kantaman, hitaamman tankkauksen, järkyttävän sekamelskan lataamisessa. Kännykkä sentään oli jotain uutta ja ihmeellistä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei suurimmalla osalla suomalaisia ole varaa ostaa sähköautoja, ihan sama maksaako se 30 tai 40tuhatta. Me emme ole enää mikään hyvinvointivaltio koska verotus syö kaiken mitä saamme!
Onneksi näiden muutaman tonnin käytetyillä ajelevien ei tarvitse pohtia sähköauton ostamista vielä pitkään aikaan.
Eikä koskaan tule olemaan sähköautojen halpaluokkaa kuten polttomoottoriautoilla on, koska sellaisen sähköauton ns. range on muutama kymmenen kilometriä ilman 20 000 euron akkuremonttia.
Höpöhöpö.
Sähköauton akut voivat hyytyä jo 8 - 12 vuodessa, ja ajomatka laskee väkisinkin ihan koko ajan, vuosi vuodelta, ja jossain vaiheessa se on muutaman kymmenen kilometriä talvella ilman lämmitystä. Paljonko maksaisit sellaisesta sähköautosta?
Vai väitätkö, että sähköauton akku kestää ikuisesti?
Montako vuotta menee että vaikka Teslan akulla ajaa enää muutaman kymmenen kilometriä talvella ilmanlämmitystä? Lähde?
siellä niitä on romuliikkeissä tesloja joista on akut loppu.
kysy purkaamoista.
Että käsienheilutteluksi jäi taas? Olipa yllätys.
Paljon on Tesloja romuttamoissa jo nykyään. Monenlaista osaa saa, mutta toimivia akkuja ei myy yksikään. Kaikki kun on loppu siinä vaiheessa kun Tesla romuttamoon päätyy.
Lähde?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Bensiinin ja dieselin hinnat uhkaavat räjähtää tammikuussa 2024 – korotus jopa yli 50 senttiä litralta
"Jakeluvelvoitteeksi kutsuttu päätös on jo hyväksytty eduskunnassa, mutta mahdollista on, että laki revitään vielä hallitusneuvotteluissa auki.
Eli monien eri tuotteiden hinnat tulevat nousemaan kun kuljetusyrittäjät siirtävät polttoaineen hinnankorotuksen kuljetusten hintaan.
Niin. Toisaalta se myös avaa mahdollisuuksia mm. sähköisen tavaraliikenteen kehittämiseen.
Eli 20 000 kilon akkuja taysperävaunurekkoihin, joissa range on 400 kilometriä kesällä? Onneksi et ole siitä asiasta päättämässä. EU on siirtymässä raskaassa kalustossa vetyyn, joka on paras polttoaine dieselin jälkeen raskaassa kalustossa.
Saa nähdä mihin siirrytään. Vaikea keksiä syytä miksi joku jakeluliikenteestä tilinsä tekevä firma haluaisi maksaa kolminkertaisen hinnan / kilometri vedyllä ajelusta jos sähkölläkin pärjäisi. Massaperusteinen täyttöaste muutenkin on ongelma vain harvoin, useimmiten tulee tilavuus vastaan ensin ja tuo hatusta vetäisemäsi 20 tonniakaan ei olisi kovinkaan suuri ongelma. Ei täällä painorajat pauku juuri muilla kuin tukkirekoilla ja maansiirtoautoilla. Muu tavaraliikenne ajaa jatkuvasti vajaakuormalla sinun kriteeriesi mukaan.
Kuinka paljon sähkörekan akku painaa ja mikä on range? Kauanko kestää lataus kun akku on ajettu tyhjäksi?
Minkä sähkörekan?
Sellaisen rekan jolla voin kuljettaa vaikkapa 12 000 kilon CNC-sorvin Lappiin Helsingistä mahdollisimman nopeasti, ja tulla mahdollisimman nopeasti takaisin.
Jakeluliikenteestä päädyttiinkin sitten yhtäkkkiä maan päästä päähän ajamiseen. Sellaista se on kun idiootin kanssa keskustelee.
Sinä toit jakeluliikenteen mukaan keskusteluun, mutta itse olen koko ajan tarkoittanut raskasta rekkaliikennettä, jolle siis Suomessakin tehdään vetyasemia polttoaineen tarpeen takia.
Eli minkälaisella sähkörekalla voin kuljettaa vaikkapa 12 000 kilon CNC-sorvin Lappiin Helsingistä mahdollisimman nopeasti, ja tulla mahdollisimman nopeasti takaisin?
Kunka suuri osa Suomen raskaanliikenteen kapasiteetista on sidottuna CNC-sorvien kuskaamiseen Helsingistä Lappiin?
Se ei liity millään tavalla kysyttyyn asiaan. Onko sellaisia sähkörekkoja joilla kyseisen kuljetuksen voi hoitaa yhtä kätevästi kuin dieselrekalla? Kyllä vai ei?
Kyseähän oli siitä että suuri osa raskaasta liikenteestä on jo nyt kustannustehokkaasti sähköistettävissä eikä dieselin hinnan mahdollinen nousu ainakaan sitä hidasta. Sinä aloit sitten jankkaamaan Nuorgamin akuutista CNC-sorvipulasta kun et muutakaan vastausta keksinyt.
ja sinä et siis kyennyt esittelemään yhtäkään sähkörekkaa jolla kyseinen kuorma olisi ollut yhtä helppo kuljettaa kuin dieselrekalla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Bensiinin ja dieselin hinnat uhkaavat räjähtää tammikuussa 2024 – korotus jopa yli 50 senttiä litralta
"Jakeluvelvoitteeksi kutsuttu päätös on jo hyväksytty eduskunnassa, mutta mahdollista on, että laki revitään vielä hallitusneuvotteluissa auki.
Eli monien eri tuotteiden hinnat tulevat nousemaan kun kuljetusyrittäjät siirtävät polttoaineen hinnankorotuksen kuljetusten hintaan.
Niin. Toisaalta se myös avaa mahdollisuuksia mm. sähköisen tavaraliikenteen kehittämiseen.
Eli 20 000 kilon akkuja taysperävaunurekkoihin, joissa range on 400 kilometriä kesällä? Onneksi et ole siitä asiasta päättämässä. EU on siirtymässä raskaassa kalustossa vetyyn, joka on paras polttoaine dieselin jälkeen raskaassa kalustossa.
Saa nähdä mihin siirrytään. Vaikea keksiä syytä miksi joku jakeluliikenteestä tilinsä tekevä firma haluaisi maksaa kolminkertaisen hinnan / kilometri vedyllä ajelusta jos sähkölläkin pärjäisi. Massaperusteinen täyttöaste muutenkin on ongelma vain harvoin, useimmiten tulee tilavuus vastaan ensin ja tuo hatusta vetäisemäsi 20 tonniakaan ei olisi kovinkaan suuri ongelma. Ei täällä painorajat pauku juuri muilla kuin tukkirekoilla ja maansiirtoautoilla. Muu tavaraliikenne ajaa jatkuvasti vajaakuormalla sinun kriteeriesi mukaan.
Kuinka paljon sähkörekan akku painaa ja mikä on range? Kauanko kestää lataus kun akku on ajettu tyhjäksi?
Minkä sähkörekan?
Sellaisen rekan jolla voin kuljettaa vaikkapa 12 000 kilon CNC-sorvin Lappiin Helsingistä mahdollisimman nopeasti, ja tulla mahdollisimman nopeasti takaisin.
Jakeluliikenteestä päädyttiinkin sitten yhtäkkkiä maan päästä päähän ajamiseen. Sellaista se on kun idiootin kanssa keskustelee.
Sinä toit jakeluliikenteen mukaan keskusteluun, mutta itse olen koko ajan tarkoittanut raskasta rekkaliikennettä, jolle siis Suomessakin tehdään vetyasemia polttoaineen tarpeen takia.
Eli minkälaisella sähkörekalla voin kuljettaa vaikkapa 12 000 kilon CNC-sorvin Lappiin Helsingistä mahdollisimman nopeasti, ja tulla mahdollisimman nopeasti takaisin?
Kunka suuri osa Suomen raskaanliikenteen kapasiteetista on sidottuna CNC-sorvien kuskaamiseen Helsingistä Lappiin?
Se ei liity millään tavalla kysyttyyn asiaan. Onko sellaisia sähkörekkoja joilla kyseisen kuljetuksen voi hoitaa yhtä kätevästi kuin dieselrekalla? Kyllä vai ei?
Kyseähän oli siitä että suuri osa raskaasta liikenteestä on jo nyt kustannustehokkaasti sähköistettävissä eikä dieselin hinnan mahdollinen nousu ainakaan sitä hidasta. Sinä aloit sitten jankkaamaan Nuorgamin akuutista CNC-sorvipulasta kun et muutakaan vastausta keksinyt.
ja sinä et siis kyennyt esittelemään yhtäkään sähkörekkaa jolla kyseinen kuorma olisi ollut yhtä helppo kuljettaa kuin dieselrekalla.
Ei tietenkään. Eihän mitkään sähkölelut ole oikeaa työkalustoa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Bensiinin ja dieselin hinnat uhkaavat räjähtää tammikuussa 2024 – korotus jopa yli 50 senttiä litralta
"Jakeluvelvoitteeksi kutsuttu päätös on jo hyväksytty eduskunnassa, mutta mahdollista on, että laki revitään vielä hallitusneuvotteluissa auki.
Eli monien eri tuotteiden hinnat tulevat nousemaan kun kuljetusyrittäjät siirtävät polttoaineen hinnankorotuksen kuljetusten hintaan.
Niin. Toisaalta se myös avaa mahdollisuuksia mm. sähköisen tavaraliikenteen kehittämiseen.
Eli 20 000 kilon akkuja taysperävaunurekkoihin, joissa range on 400 kilometriä kesällä? Onneksi et ole siitä asiasta päättämässä. EU on siirtymässä raskaassa kalustossa vetyyn, joka on paras polttoaine dieselin jälkeen raskaassa kalustossa.
Saa nähdä mihin siirrytään. Vaikea keksiä syytä miksi joku jakeluliikenteestä tilinsä tekevä firma haluaisi maksaa kolminkertaisen hinnan / kilometri vedyllä ajelusta jos sähkölläkin pärjäisi. Massaperusteinen täyttöaste muutenkin on ongelma vain harvoin, useimmiten tulee tilavuus vastaan ensin ja tuo hatusta vetäisemäsi 20 tonniakaan ei olisi kovinkaan suuri ongelma. Ei täällä painorajat pauku juuri muilla kuin tukkirekoilla ja maansiirtoautoilla. Muu tavaraliikenne ajaa jatkuvasti vajaakuormalla sinun kriteeriesi mukaan.
Kuinka paljon sähkörekan akku painaa ja mikä on range? Kauanko kestää lataus kun akku on ajettu tyhjäksi?
Minkä sähkörekan?
Sellaisen rekan jolla voin kuljettaa vaikkapa 12 000 kilon CNC-sorvin Lappiin Helsingistä mahdollisimman nopeasti, ja tulla mahdollisimman nopeasti takaisin.
Jakeluliikenteestä päädyttiinkin sitten yhtäkkkiä maan päästä päähän ajamiseen. Sellaista se on kun idiootin kanssa keskustelee.
Sinä toit jakeluliikenteen mukaan keskusteluun, mutta itse olen koko ajan tarkoittanut raskasta rekkaliikennettä, jolle siis Suomessakin tehdään vetyasemia polttoaineen tarpeen takia.
Eli minkälaisella sähkörekalla voin kuljettaa vaikkapa 12 000 kilon CNC-sorvin Lappiin Helsingistä mahdollisimman nopeasti, ja tulla mahdollisimman nopeasti takaisin?
Kunka suuri osa Suomen raskaanliikenteen kapasiteetista on sidottuna CNC-sorvien kuskaamiseen Helsingistä Lappiin?
Se ei liity millään tavalla kysyttyyn asiaan. Onko sellaisia sähkörekkoja joilla kyseisen kuljetuksen voi hoitaa yhtä kätevästi kuin dieselrekalla? Kyllä vai ei?
Kyseähän oli siitä että suuri osa raskaasta liikenteestä on jo nyt kustannustehokkaasti sähköistettävissä eikä dieselin hinnan mahdollinen nousu ainakaan sitä hidasta. Sinä aloit sitten jankkaamaan Nuorgamin akuutista CNC-sorvipulasta kun et muutakaan vastausta keksinyt.
ja sinä et siis kyennyt esittelemään yhtäkään sähkörekkaa jolla kyseinen kuorma olisi ollut yhtä helppo kuljettaa kuin dieselrekalla.
Ei tietenkään. Eihän mitkään sähkölelut ole oikeaa työkalustoa.
Olen samaa mieltä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minkä ihmeen takia kadunvarsipaikoille pitäisi saada latausmahdollisuus? Joko se asukas hyödyntää julkisia latureita suht pienellä vaivalla, tai sitten muuttaa asuinpaikkaa.
Jos sähköautojen yleistymistä kaupungeissa pitää nopeuttaa, kadunvarsipysäköinnissä pitää saada myös lataukset toimimaan, sillä muuten ihmiset ajavat polttomoottoriautoilla kuten nytkin. Kukaan ei osta kallista sähköautoa jos ainoa latausmahdollisuus on julkiset laturit. Se tekisi elämästä vain hankalampaa. Asuinpaikankin muuttaminen on aika typerää pelkän sähköauton takia jos työpaikka on kaupungissa.
Tunnen kyllä parikin stadissa kantakaupungissa asuvaa joiden auto on kadunvarressa parkissa. Kadunvarsipysäköinnin suurin ongelma ei heidän mielestään suinkaan ole latausmahdollisuuden puute vaan se että autoja kolhitaan vähän väliä. Lataavat työpaikoillaan, ei siinä sen kummempaa. Kesällä riittää kerta-pari viikossa, talvella pari-kolme.
Eli kadunvarsipaikat onnistuu sähköautoilijoiden osalta silloin kun on vakiduunissa jossa latausmahdollisuus.
Fiksua. Koko sähköautoilu tuntuu perustuvan siihen että se onnistuu kun kaikki muut asiat laitetaan tiettyyn ruotuun.
Polttis on sillä lailla kiva että se onnistuu ihan miten vain, missä vain ja se pelkästään helpottaa arkea, oli se arki sitten minkälainen tahansa.
Nurinkurista. Ei kaikkea muuta elämää "laiteta ruotuun" sähköauton takia vaan sähköauto hankitaan vasta sitten kun se istuu omiin tarpeisiin. Kadunvarsipysäköijissä niitä joiden tarpeisiin sähköauto istuu on varmasti tällä hetkellä suhteellisesti vähemmän kuin vaikkapa pientaloalueella asuvissa. Infran ja tekniikan parantuessa osuus kasvaa. Näin se aina uuden tekniikan kanssa menee.
Eikä tuo poikkea juuri mitenkään siitä miten polttomoottoriautot aikanaan yleistyivät. Eivät ne sopineet vuosikymmeniin läheskään kaikkien tai edes suurimman osan tarpeisiin. Ei meillä ollut autoille kelvollista tieverkkoakaan olemassa vaan sen eteen tehtiin hurjan paljon töitä ensin 20-30 luvulla (lähinnä suurinpien kaupunkien ympäristöt ja kantatieverkon aloittaminen) mutta varsinkin 50-60-luvuilla. Isäni kotitilalle pohjoisessa esimerkiksi tuli tieyhteys vasta 60-luvun puolivälissä, sitä ennen kylälle soudettiin kahden järven yli noin 7km, välissä oli muutaman sadan metrin kannsas josta vene ja tavarat kiskottiin yli. Traktoriakaan tilalle ei hankittu koskaan, koska se ei ollut missään vaiheessa kannattavaa niin kauan kun tilalla mitään viljeltiin. Polttoainetta sentään olisi kyllä kyläkauppaan voinut tilata jo ainakin 50-luvulla.
Ensimmäiset polttomoottorit pörisivät harvojen ja valittujen kartanoiden pihassa joskus 1900-luvun alkuvuosina, ensimmäiset moottoriaurat tulivat pelloille ehkä 1920-luvun tienoilla, mutta hevosten määrä kääntyi laskuun vasta 50-luvulla ja traktoreita ja autoja alkoi olla enemmän vasta 60-luvulla. Ja tuolloinkin muutos alkoi kaupungeista, ihan kuten nytkin.
Erittäin hyvä kirjoitus! Sehän on juuri näin, aina kaikki teknologiset harppaukset on omaksuttu asteittain käyttöön. Nyt sähköautojen kohdalla jotkut ovat harhautuneet kuvittelemaan että kaikki pitää tapahtua tässä ja nyt, ja siksi paniikinomaisesti pyrkivät osoittamaan sähköautoilun vääräksi harppaukseksi.
Johan se osoittautui vääräksi harppaukseksi jo yli sata vuotta sitten : )
Kännykkäkin osoittautui vääräksi harppaukseksi sata vuotta sitten. Muuan suomalainen visionääri patentoi sisällissodan aikoihin taittuvan, taskuun mahtuvan puhelimen, mutta tekniikka ei ollut vielä "ihan" valmis joten aloitettiin hommaa Motorolan johdolla 70-luvulla uudestaan. Sellaista sattuu kun tekniikka kehittyy. Mikä oli pointtisi?
Se, ettei sähköautosta tule koskaan polttomoottoriauton korvaavaa saati syrjäyttävää ratkaisua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Nää sähköautoilijathan on täysin pihalla.
Niin ollaankin, ihailemassa uusia hienoja autojamme, joilla lähdemme ajamaan naurettavan halpoja kilometrejä :)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Henkilöautojen ensirekisteröinnit 4/2023 yht. 7303 kpl:
Täyssähkö 2347 kpl
Ei-ladattava bensahybridi 1791 kpl
Ladattava bensa-hybridi 1642 kpl
Bensiini 1030 kpl
Diesel 322 kpl
Ei-ladattava dieselhybridi 104 kpl
Kaasu 34 kpl
Ladattava diesel-hybridi 31 kpl
Etanoli 2 kpl
Vety 0 kpl
Ladattavien (täyssähköt ja hybridit) osuus 55%.
Liikenteen sähköistyminen jatkaa siis vahvaa kasvuaan!
Niin kauan kunnes järki palaa taas autoiluun. Ei kovin monta vuotta siis enää.
Kauttan maaiman sivu on ollut muutosten vastustajia. Mikä toisaalta on hyvä, se on pakottanut muutosten tekijät entistäkin parempiin ratkaisuihin ja se on lopulta vain varmistanut muutosten lopullisuuden.
Liikenteen tulevaisuus on sähköinen vaikka takapulpeteissa koitetaankin vängätä vastaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Bensiinin ja dieselin hinnat uhkaavat räjähtää tammikuussa 2024 – korotus jopa yli 50 senttiä litralta
"Jakeluvelvoitteeksi kutsuttu päätös on jo hyväksytty eduskunnassa, mutta mahdollista on, että laki revitään vielä hallitusneuvotteluissa auki.
Eli monien eri tuotteiden hinnat tulevat nousemaan kun kuljetusyrittäjät siirtävät polttoaineen hinnankorotuksen kuljetusten hintaan.
Niin. Toisaalta se myös avaa mahdollisuuksia mm. sähköisen tavaraliikenteen kehittämiseen.
Eli 20 000 kilon akkuja taysperävaunurekkoihin, joissa range on 400 kilometriä kesällä? Onneksi et ole siitä asiasta päättämässä. EU on siirtymässä raskaassa kalustossa vetyyn, joka on paras polttoaine dieselin jälkeen raskaassa kalustossa.
Saa nähdä mihin siirrytään. Vaikea keksiä syytä miksi joku jakeluliikenteestä tilinsä tekevä firma haluaisi maksaa kolminkertaisen hinnan / kilometri vedyllä ajelusta jos sähkölläkin pärjäisi. Massaperusteinen täyttöaste muutenkin on ongelma vain harvoin, useimmiten tulee tilavuus vastaan ensin ja tuo hatusta vetäisemäsi 20 tonniakaan ei olisi kovinkaan suuri ongelma. Ei täällä painorajat pauku juuri muilla kuin tukkirekoilla ja maansiirtoautoilla. Muu tavaraliikenne ajaa jatkuvasti vajaakuormalla sinun kriteeriesi mukaan.
Kuinka paljon sähkörekan akku painaa ja mikä on range? Kauanko kestää lataus kun akku on ajettu tyhjäksi?
Minkä sähkörekan?
Sellaisen rekan jolla voin kuljettaa vaikkapa 12 000 kilon CNC-sorvin Lappiin Helsingistä mahdollisimman nopeasti, ja tulla mahdollisimman nopeasti takaisin.
Jakeluliikenteestä päädyttiinkin sitten yhtäkkkiä maan päästä päähän ajamiseen. Sellaista se on kun idiootin kanssa keskustelee.
Sinä toit jakeluliikenteen mukaan keskusteluun, mutta itse olen koko ajan tarkoittanut raskasta rekkaliikennettä, jolle siis Suomessakin tehdään vetyasemia polttoaineen tarpeen takia.
Eli minkälaisella sähkörekalla voin kuljettaa vaikkapa 12 000 kilon CNC-sorvin Lappiin Helsingistä mahdollisimman nopeasti, ja tulla mahdollisimman nopeasti takaisin?
Kunka suuri osa Suomen raskaanliikenteen kapasiteetista on sidottuna CNC-sorvien kuskaamiseen Helsingistä Lappiin?
Se ei liity millään tavalla kysyttyyn asiaan. Onko sellaisia sähkörekkoja joilla kyseisen kuljetuksen voi hoitaa yhtä kätevästi kuin dieselrekalla? Kyllä vai ei?
Käsittääkseni sellaisia ei vielä ole mutta mitä sitten? Koska ei ole niin moisia reittejä ei vielä sähköistetä. Niin yksinkarteista se on.
Ensin sähköistetään ne liikenteen alat jotka ovat helpoiten sähköistettävissä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minkä ihmeen takia kadunvarsipaikoille pitäisi saada latausmahdollisuus? Joko se asukas hyödyntää julkisia latureita suht pienellä vaivalla, tai sitten muuttaa asuinpaikkaa.
Jos sähköautojen yleistymistä kaupungeissa pitää nopeuttaa, kadunvarsipysäköinnissä pitää saada myös lataukset toimimaan, sillä muuten ihmiset ajavat polttomoottoriautoilla kuten nytkin. Kukaan ei osta kallista sähköautoa jos ainoa latausmahdollisuus on julkiset laturit. Se tekisi elämästä vain hankalampaa. Asuinpaikankin muuttaminen on aika typerää pelkän sähköauton takia jos työpaikka on kaupungissa.
Tunnen kyllä parikin stadissa kantakaupungissa asuvaa joiden auto on kadunvarressa parkissa. Kadunvarsipysäköinnin suurin ongelma ei heidän mielestään suinkaan ole latausmahdollisuuden puute vaan se että autoja kolhitaan vähän väliä. Lataavat työpaikoillaan, ei siinä sen kummempaa. Kesällä riittää kerta-pari viikossa, talvella pari-kolme.
Eli kadunvarsipaikat onnistuu sähköautoilijoiden osalta silloin kun on vakiduunissa jossa latausmahdollisuus.
Fiksua. Koko sähköautoilu tuntuu perustuvan siihen että se onnistuu kun kaikki muut asiat laitetaan tiettyyn ruotuun.
Polttis on sillä lailla kiva että se onnistuu ihan miten vain, missä vain ja se pelkästään helpottaa arkea, oli se arki sitten minkälainen tahansa.
Nurinkurista. Ei kaikkea muuta elämää "laiteta ruotuun" sähköauton takia vaan sähköauto hankitaan vasta sitten kun se istuu omiin tarpeisiin. Kadunvarsipysäköijissä niitä joiden tarpeisiin sähköauto istuu on varmasti tällä hetkellä suhteellisesti vähemmän kuin vaikkapa pientaloalueella asuvissa. Infran ja tekniikan parantuessa osuus kasvaa. Näin se aina uuden tekniikan kanssa menee.
Eikä tuo poikkea juuri mitenkään siitä miten polttomoottoriautot aikanaan yleistyivät. Eivät ne sopineet vuosikymmeniin läheskään kaikkien tai edes suurimman osan tarpeisiin. Ei meillä ollut autoille kelvollista tieverkkoakaan olemassa vaan sen eteen tehtiin hurjan paljon töitä ensin 20-30 luvulla (lähinnä suurinpien kaupunkien ympäristöt ja kantatieverkon aloittaminen) mutta varsinkin 50-60-luvuilla. Isäni kotitilalle pohjoisessa esimerkiksi tuli tieyhteys vasta 60-luvun puolivälissä, sitä ennen kylälle soudettiin kahden järven yli noin 7km, välissä oli muutaman sadan metrin kannsas josta vene ja tavarat kiskottiin yli. Traktoriakaan tilalle ei hankittu koskaan, koska se ei ollut missään vaiheessa kannattavaa niin kauan kun tilalla mitään viljeltiin. Polttoainetta sentään olisi kyllä kyläkauppaan voinut tilata jo ainakin 50-luvulla.
Ensimmäiset polttomoottorit pörisivät harvojen ja valittujen kartanoiden pihassa joskus 1900-luvun alkuvuosina, ensimmäiset moottoriaurat tulivat pelloille ehkä 1920-luvun tienoilla, mutta hevosten määrä kääntyi laskuun vasta 50-luvulla ja traktoreita ja autoja alkoi olla enemmän vasta 60-luvulla. Ja tuolloinkin muutos alkoi kaupungeista, ihan kuten nytkin.
Erittäin hyvä kirjoitus! Sehän on juuri näin, aina kaikki teknologiset harppaukset on omaksuttu asteittain käyttöön. Nyt sähköautojen kohdalla jotkut ovat harhautuneet kuvittelemaan että kaikki pitää tapahtua tässä ja nyt, ja siksi paniikinomaisesti pyrkivät osoittamaan sähköautoilun vääräksi harppaukseksi.
Johan se osoittautui vääräksi harppaukseksi jo yli sata vuotta sitten : )
Kännykkäkin osoittautui vääräksi harppaukseksi sata vuotta sitten. Muuan suomalainen visionääri patentoi sisällissodan aikoihin taittuvan, taskuun mahtuvan puhelimen, mutta tekniikka ei ollut vielä "ihan" valmis joten aloitettiin hommaa Motorolan johdolla 70-luvulla uudestaan. Sellaista sattuu kun tekniikka kehittyy. Mikä oli pointtisi?
Mitä uutta sähköauto tuo autoiluun? Huonomman kantaman, hitaamman tankkauksen, järkyttävän sekamelskan lataamisessa. Kännykkä sentään oli jotain uutta ja ihmeellistä.
Päästöttämyyttä, hiljaisuutta, miellyttävää ajokokemusta, pienempiä huoltokuluja, edullisia ajokilometrejä. Huippulaitteita :)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minkä ihmeen takia kadunvarsipaikoille pitäisi saada latausmahdollisuus? Joko se asukas hyödyntää julkisia latureita suht pienellä vaivalla, tai sitten muuttaa asuinpaikkaa.
Jos sähköautojen yleistymistä kaupungeissa pitää nopeuttaa, kadunvarsipysäköinnissä pitää saada myös lataukset toimimaan, sillä muuten ihmiset ajavat polttomoottoriautoilla kuten nytkin. Kukaan ei osta kallista sähköautoa jos ainoa latausmahdollisuus on julkiset laturit. Se tekisi elämästä vain hankalampaa. Asuinpaikankin muuttaminen on aika typerää pelkän sähköauton takia jos työpaikka on kaupungissa.
Tunnen kyllä parikin stadissa kantakaupungissa asuvaa joiden auto on kadunvarressa parkissa. Kadunvarsipysäköinnin suurin ongelma ei heidän mielestään suinkaan ole latausmahdollisuuden puute vaan se että autoja kolhitaan vähän väliä. Lataavat työpaikoillaan, ei siinä sen kummempaa. Kesällä riittää kerta-pari viikossa, talvella pari-kolme.
Eli kadunvarsipaikat onnistuu sähköautoilijoiden osalta silloin kun on vakiduunissa jossa latausmahdollisuus.
Fiksua. Koko sähköautoilu tuntuu perustuvan siihen että se onnistuu kun kaikki muut asiat laitetaan tiettyyn ruotuun.
Polttis on sillä lailla kiva että se onnistuu ihan miten vain, missä vain ja se pelkästään helpottaa arkea, oli se arki sitten minkälainen tahansa.
Nurinkurista. Ei kaikkea muuta elämää "laiteta ruotuun" sähköauton takia vaan sähköauto hankitaan vasta sitten kun se istuu omiin tarpeisiin. Kadunvarsipysäköijissä niitä joiden tarpeisiin sähköauto istuu on varmasti tällä hetkellä suhteellisesti vähemmän kuin vaikkapa pientaloalueella asuvissa. Infran ja tekniikan parantuessa osuus kasvaa. Näin se aina uuden tekniikan kanssa menee.
Eikä tuo poikkea juuri mitenkään siitä miten polttomoottoriautot aikanaan yleistyivät. Eivät ne sopineet vuosikymmeniin läheskään kaikkien tai edes suurimman osan tarpeisiin. Ei meillä ollut autoille kelvollista tieverkkoakaan olemassa vaan sen eteen tehtiin hurjan paljon töitä ensin 20-30 luvulla (lähinnä suurinpien kaupunkien ympäristöt ja kantatieverkon aloittaminen) mutta varsinkin 50-60-luvuilla. Isäni kotitilalle pohjoisessa esimerkiksi tuli tieyhteys vasta 60-luvun puolivälissä, sitä ennen kylälle soudettiin kahden järven yli noin 7km, välissä oli muutaman sadan metrin kannsas josta vene ja tavarat kiskottiin yli. Traktoriakaan tilalle ei hankittu koskaan, koska se ei ollut missään vaiheessa kannattavaa niin kauan kun tilalla mitään viljeltiin. Polttoainetta sentään olisi kyllä kyläkauppaan voinut tilata jo ainakin 50-luvulla.
Ensimmäiset polttomoottorit pörisivät harvojen ja valittujen kartanoiden pihassa joskus 1900-luvun alkuvuosina, ensimmäiset moottoriaurat tulivat pelloille ehkä 1920-luvun tienoilla, mutta hevosten määrä kääntyi laskuun vasta 50-luvulla ja traktoreita ja autoja alkoi olla enemmän vasta 60-luvulla. Ja tuolloinkin muutos alkoi kaupungeista, ihan kuten nytkin.
Erittäin hyvä kirjoitus! Sehän on juuri näin, aina kaikki teknologiset harppaukset on omaksuttu asteittain käyttöön. Nyt sähköautojen kohdalla jotkut ovat harhautuneet kuvittelemaan että kaikki pitää tapahtua tässä ja nyt, ja siksi paniikinomaisesti pyrkivät osoittamaan sähköautoilun vääräksi harppaukseksi.
Johan se osoittautui vääräksi harppaukseksi jo yli sata vuotta sitten : )
Kännykkäkin osoittautui vääräksi harppaukseksi sata vuotta sitten. Muuan suomalainen visionääri patentoi sisällissodan aikoihin taittuvan, taskuun mahtuvan puhelimen, mutta tekniikka ei ollut vielä "ihan" valmis joten aloitettiin hommaa Motorolan johdolla 70-luvulla uudestaan. Sellaista sattuu kun tekniikka kehittyy. Mikä oli pointtisi?
Se, ettei sähköautosta tule koskaan polttomoottoriauton korvaavaa saati syrjäyttävää ratkaisua.
Ja perusteesi on se että koska se ei vielä pysty korvaamaan ihan jokaista polttomoottoriautoa niin se koskaan tule pystymäänkään?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Bensiinin ja dieselin hinnat uhkaavat räjähtää tammikuussa 2024 – korotus jopa yli 50 senttiä litralta
"Jakeluvelvoitteeksi kutsuttu päätös on jo hyväksytty eduskunnassa, mutta mahdollista on, että laki revitään vielä hallitusneuvotteluissa auki.
Eli monien eri tuotteiden hinnat tulevat nousemaan kun kuljetusyrittäjät siirtävät polttoaineen hinnankorotuksen kuljetusten hintaan.
Niin. Toisaalta se myös avaa mahdollisuuksia mm. sähköisen tavaraliikenteen kehittämiseen.
Eli 20 000 kilon akkuja taysperävaunurekkoihin, joissa range on 400 kilometriä kesällä? Onneksi et ole siitä asiasta päättämässä. EU on siirtymässä raskaassa kalustossa vetyyn, joka on paras polttoaine dieselin jälkeen raskaassa kalustossa.
Saa nähdä mihin siirrytään. Vaikea keksiä syytä miksi joku jakeluliikenteestä tilinsä tekevä firma haluaisi maksaa kolminkertaisen hinnan / kilometri vedyllä ajelusta jos sähkölläkin pärjäisi. Massaperusteinen täyttöaste muutenkin on ongelma vain harvoin, useimmiten tulee tilavuus vastaan ensin ja tuo hatusta vetäisemäsi 20 tonniakaan ei olisi kovinkaan suuri ongelma. Ei täällä painorajat pauku juuri muilla kuin tukkirekoilla ja maansiirtoautoilla. Muu tavaraliikenne ajaa jatkuvasti vajaakuormalla sinun kriteeriesi mukaan.
Kuinka paljon sähkörekan akku painaa ja mikä on range? Kauanko kestää lataus kun akku on ajettu tyhjäksi?
Minkä sähkörekan?
Sellaisen rekan jolla voin kuljettaa vaikkapa 12 000 kilon CNC-sorvin Lappiin Helsingistä mahdollisimman nopeasti, ja tulla mahdollisimman nopeasti takaisin.
Jakeluliikenteestä päädyttiinkin sitten yhtäkkkiä maan päästä päähän ajamiseen. Sellaista se on kun idiootin kanssa keskustelee.
Sinä toit jakeluliikenteen mukaan keskusteluun, mutta itse olen koko ajan tarkoittanut raskasta rekkaliikennettä, jolle siis Suomessakin tehdään vetyasemia polttoaineen tarpeen takia.
Eli minkälaisella sähkörekalla voin kuljettaa vaikkapa 12 000 kilon CNC-sorvin Lappiin Helsingistä mahdollisimman nopeasti, ja tulla mahdollisimman nopeasti takaisin?
Kunka suuri osa Suomen raskaanliikenteen kapasiteetista on sidottuna CNC-sorvien kuskaamiseen Helsingistä Lappiin?
Se ei liity millään tavalla kysyttyyn asiaan. Onko sellaisia sähkörekkoja joilla kyseisen kuljetuksen voi hoitaa yhtä kätevästi kuin dieselrekalla? Kyllä vai ei?
Kyseähän oli siitä että suuri osa raskaasta liikenteestä on jo nyt kustannustehokkaasti sähköistettävissä eikä dieselin hinnan mahdollinen nousu ainakaan sitä hidasta. Sinä aloit sitten jankkaamaan Nuorgamin akuutista CNC-sorvipulasta kun et muutakaan vastausta keksinyt.
ja sinä et siis kyennyt esittelemään yhtäkään sähkörekkaa jolla kyseinen kuorma olisi ollut yhtä helppo kuljettaa kuin dieselrekalla.
Ei tietenkään. Eihän mitkään sähkölelut ole oikeaa työkalustoa.
No sähköllä vedetään satojen metrien pituisia tavarajunia, liikutellaan sukellusveneitä, käytetään kaivoskoneita ja ajellaan trukkeja. Mutta työtähän nuo eivät tokikaan ole?
Nää sähköautoilijathan on täysin pihalla.