Lue keskustelun säännöt.
Polttomoottoreiden valmistus ja bensa-autoilu loppuu
12.02.2021 |
Näin käy, mutta koska meitä köyhiäkin on, bensa-autoilla on kysyntää vielä kauan tuonkin jälkeen. https://www.iltalehti.fi/talous/a/f6621ba2-72a0-49b0-bc19-eb1ae0b0d9ed
Kommentit (45235)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yön yli lataus ei vaadi mitään kovin kummoista tehoa.
Eiköhän se riipu ihan siitä mikä on akun varaustaso ennen latausta ja paljonko pitää seuraavana päivänä ajaa.
No jos ottaa sen normin kolmivaihelaturin niin siitä saa 7.2kW tehon joka lataa siis jo aika ison sähköauton akun ihan tyhjästä ihan täyteen 10 tunnissa.
Ja joka parkkiruutuun kadunvarteen 7.2 kW latauspisteet?
Miksipä ei.
Saa olla kyllä jo melkoiset kaapelit ja sulakkeet, että saat edes yhden kadunvarren täyteen 7.2 kW latauspisteitä. Onneksi hulluus ei estä hullujenkaan suunnitelmien suunnittelua.
7.2kW onnistuu jo kahden 16A sulakkeen takaa. Ei kummoinen teho.
Ja joka katupaikkaa ei tietenkään tarvitse sähköistää koska ei autoa joka yö tarvitse ladata.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Suuri öljypalo levitti myrkyllistä savua Vaasassa – rakennuksen keskiosa tuhoutunut korjauskelvottomaksi, syttymissyy yhä epäselvä
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yön yli lataus ei vaadi mitään kovin kummoista tehoa.
Eiköhän se riipu ihan siitä mikä on akun varaustaso ennen latausta ja paljonko pitää seuraavana päivänä ajaa.
No jos ottaa sen normin kolmivaihelaturin niin siitä saa 7.2kW tehon joka lataa siis jo aika ison sähköauton akun ihan tyhjästä ihan täyteen 10 tunnissa.
Ja joka parkkiruutuun kadunvarteen 7.2 kW latauspisteet?
Miksi se pitäisi olla joka ruudussa? Varsinkin kaupungeissa suurin osa ihmistä ajaa melko lyhyitä päivämatkoja joten auto pitää ladata ehkä kerran viikossa.
Meillä on duunissa yksi stadissa ydinkeskustassa asuva sähköautokuski joka latailee vain töissä. Ei ole kokenut ongelmaksi vaikkei kadunvarsilatausta olekaan, kun pari kertaa viikossa työpäivän ajan lataileminen riittää.
'
Ja yksittäistapaus on yleistettävíssä jokaiseen tapaukseen?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lietoon rakennetaan Suomen ensimmäinen vetytankkausasema
Julkaistu: 11.01.2023
Flexensistä irrotettu HydRe Oy valmistelee vetytankkausasemien verkoston rakentamista Suomeen ja Pohjois-Eurooppaan palvelemaan erityisesti raskasta liikennettä. Yhtiö aikoo avata Liedon aseman vuoden 2024 loppupuolella ja yhteensä kahdeksan asemaa vuoden 2025 loppuun mennessä.
.
Startup-yritys HydRe on perustettu vuoden 2022 alussa suomalaisen uusiutuvan energian hankekehittäjän Flexens Oy Ab:n spinout-yrityksenä. Ensimmäisen toimintavuotensa aikana yritys on kehittänyt hankeportfoliota ja haki marraskuussa 2022 Energiaviraston infrastruktuuritukea ensimmäisen aseman rakentamiseksi Avantin logistiikkakeskukseen Lietoon.
.
Energiavirasto myönsi hankkeelle 796 000 euron investointituen joulukuussa 2022. HydRe tähtää tuen myötä aseman investointipäätökseen vuoden 2023 toisella tai kolmannella neljänneksellä. Vuoteen 2030 mennessä yritys pyrkii ottamaan käyttöön jopa 50 asemaa, joista suurimman osan Suomeen.
.
Ilmastohyötyjen lisäksi puhtaan vedyn käyttö liikenteen käyttövoimana kasvattaa energiaomavaraisuutta, koska sillä korvataan fossiilisia tuontipolttoaineita. HydRe toimittaa asemiltaan ainoastaan paikallisesti tuotettua puhdasta vetyä sekä raskaalle kalustolle että kevyemmille kulkuneuvoille.
.
Liedon tankkausaseman vety on kaavailtu hankittavaksi Naantalista Green North Energy Oy:n suunnittelemalta 100 MW:n tehoiselta vihreän vedyn tuotantolaitokselta. Naantalin laitos ollaan ottamassa käyttöön vuonna 2026, joten aluksi vety hankitaan Lietoon muilta Suomen vihreän vedyn tuotantolaitoksilta. HydRe ja Green North Energy ovat vuonna 2022 solmineet aiesopimuksen yhteistyöstä.
.
Vedyn liikennekäyttöä edistetään Euroopassa voimakkaasti. Lokakuussa 2022 Euroopan Parlamentti äänesti kunnianhimoisten sähkö- ja vetyliikennetavoitteiden puolesta: MEPit ehdottavat vetytankkausasemien rakentamista pääteiden varsille enintään 100 kilometrin välein vuoteen 2028 mennessä. Tämä tarkoittaisi jopa 1780 vetytankkausaseman ja 59 000 vetykuorma-auton käyttöönottoa. Lisäksi useissa selvityksissä12 ennakoidaan, että vuonna 2030 Euroopassa on käytössä jopa 100 000 vetykuorma-autoa.
Eka tulee ensi vuonna. Jippii!
Lieto ostaa vetypakettiautoja kaupungin käyttöön.
Vetypakettiautossa 600 kilometrin "range" ja muutaman minuutin tankkausaika on hyvä yhdistelmä vaikkapa kaupungin huoltoajoihin.
Sarvi-Jaakko on hyvä ja ostaa vetypakettiauton, jos se kerran on niin hyvä 😈
Hei sebbo. Polttoainevety on siis bensan hinnoissa. Ei ole paha hinta.
On bensan hinnoissa kun se muutetaan sähköksi polttokennossa. Mikä on sitten hyötysuhde jos se poltetaan polttomoottorissa on ihan eri juttu.
Hyötysuhde on hyvin tiedossa, se on aivan surkea.
Ei ollut kyse hyötysuhteesta missään vaiheessa, vaan siitä mitä vedyllä ajaminen maksaa.
Maksaa tolkuttomasti, koska hyötysuhde on surkea.
Vedyllä ajaminen maksoi noin 11 euroa / 100 kilometriä. Saksan hinnoilla.
Jep. Itsehän ajan sähköllä 2 eur / 100 km. Suomen hinnoilla. Ja siis ihan tänä päivänä, ihan oikeassa elämässä, en missään tulevaisuuden vetyhaavemaailmassa.
Sähköauton pikalataus taitaa olla bensan hinnoissa per 100 kilometriä. Joku oli tehnyt laskelman asiasta, mutta se poistettiin keskustelusta.
Sähköautojen perusjuttu on kotilataus joka on helposti tuon 2 eur / 100 km joka on vain murto-osa bensalla ajamisen hinnasta. Kerrotko kuinka moni lataa sähköautoa pelkästään pikalatureilla?
Ei tarvitse ladata pelkästään pikalatureilla. Olennaista oli se, että sähköauton pikalataus voi maksaa saman verran kuin bensalla ajaminen.
Jos tädillä olisi munat, se olisikin setä. Voihan siis jossitella, mutta useimmat ihmiset miettivät asioita ihan arjen käytännön kautta.
Ei kovin edullista ole sähköauton lataus jos pikalaturilla lataaminen maksaa saman verran kuin bensalla ajaminen.
Ei olekaan. Silloin se sähkö pikalaturilla maksaa luokka 50-70c/kWh. Onneksi sellaiset hinnat ovat hyvin harvinaisia.
Kun sähköautojen määrä lisääntyy riittävästi, 50 - 70 c/kWh tulee olemaan ihan normaalia.
Paljonkos ajattelit sen vedyn tai synteettisen polttoaineen maksavan jos sähkö on noin kallista?
Tuskinpa vedyntuotannossa sähköstä maksetaan samaa hintaa kuin sähköauton pikalatureissa.
Sähkö on markkinahinnoiteltu tuote. Olisi kummallista jos vedyn tuotantoon saadaan jostain sähköä murto-osalla siitä hinnasta kuin mitä kuluttaja siitä maksaa. Ei sellaista tapahdu nytkään joten miksi jatkossakaan?
Sähköauton latauksessa maksetaan suurempaa hintaa mitä on sähkön markkinahinta, koska kyseessä on bisnes. Ei öljynjalostamokaan maksa samaa hintaa sähköstään kuin sähköauton lataaja latauspisteellä.
Tietenkin maksetaan mutta ei mitään monikertaista hintaa. Nykyisinkin pikalaturit maksavat normisti sen 30 senttiä ja hitaamman asiointilatauksen voi saada 20 sentillä kWh.
Eli bensa-auto tulee halvemmaksi.
Tuleeko? Jos nyt maksetaan se 20 senttiä kWh ja auton kulutus on 20 kWh/100km niin ajon hinnaksi tulee huikeat 4 euroa 100 km. Bensa-autolla se tarkoittaa 2l/100 km kulutusta. Tai vastaavasti 30 sentin kWh hinnalla 6 euroa ja 3l/100 km kulutusta.
Ja taas kerran unohdat sähköauton pääomakulut.
Ja sinä sen että noita pikalatauksia on vain pieni osa kaikista latauksista. Esim. itse maksan lataussähköstä kotona 13 senttiä kWh joten satanen maksaa minulle noin 2.5 euroa.
Maksaa paljon enemmän kun otat huomioon sähköauton pääomakulut ja sen, että kun akkutakuu on päättynyt, sähköautoasi ei osta enää kukaan.
MItkä ihmeen pääomakulut jos ostan 50 tonnin polttiksen sijaan 50 tonnin sähköauton?
Ja miksi ajaisiin autoni akkutakuun loppuun kun olen aina vaihtanut auto 3-4 vuoden välein?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yön yli lataus ei vaadi mitään kovin kummoista tehoa.
Eiköhän se riipu ihan siitä mikä on akun varaustaso ennen latausta ja paljonko pitää seuraavana päivänä ajaa.
No jos ottaa sen normin kolmivaihelaturin niin siitä saa 7.2kW tehon joka lataa siis jo aika ison sähköauton akun ihan tyhjästä ihan täyteen 10 tunnissa.
Ja joka parkkiruutuun kadunvarteen 7.2 kW latauspisteet?
Miksipä ei.
Saa olla kyllä jo melkoiset kaapelit ja sulakkeet, että saat edes yhden kadunvarren täyteen 7.2 kW latauspisteitä. Onneksi hulluus ei estä hullujenkaan suunnitelmien suunnittelua.
7.2kW onnistuu jo kahden 16A sulakkeen takaa. Ei kummoinen teho.
Ja joka katupaikkaa ei tietenkään tarvitse sähköistää koska ei autoa joka yö tarvitse ladata.
Ei tarvita mitään 7,2 kW kun jo 2-4 kW riittää vallan hyvin päivittäisiin ajoihin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yön yli lataus ei vaadi mitään kovin kummoista tehoa.
Eiköhän se riipu ihan siitä mikä on akun varaustaso ennen latausta ja paljonko pitää seuraavana päivänä ajaa.
No jos ottaa sen normin kolmivaihelaturin niin siitä saa 7.2kW tehon joka lataa siis jo aika ison sähköauton akun ihan tyhjästä ihan täyteen 10 tunnissa.
Ja joka parkkiruutuun kadunvarteen 7.2 kW latauspisteet?
Miksipä ei.
Saa olla kyllä jo melkoiset kaapelit ja sulakkeet, että saat edes yhden kadunvarren täyteen 7.2 kW latauspisteitä. Onneksi hulluus ei estä hullujenkaan suunnitelmien suunnittelua.
7.2kW onnistuu jo kahden 16A sulakkeen takaa. Ei kummoinen teho.
Voi kuitenkin viedä vanhassa talossa suurimman osan käytettävissä olevasta virrasta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yön yli lataus ei vaadi mitään kovin kummoista tehoa.
Eiköhän se riipu ihan siitä mikä on akun varaustaso ennen latausta ja paljonko pitää seuraavana päivänä ajaa.
No jos ottaa sen normin kolmivaihelaturin niin siitä saa 7.2kW tehon joka lataa siis jo aika ison sähköauton akun ihan tyhjästä ihan täyteen 10 tunnissa.
Ja joka parkkiruutuun kadunvarteen 7.2 kW latauspisteet?
Miksipä ei.
Saa olla kyllä jo melkoiset kaapelit ja sulakkeet, että saat edes yhden kadunvarren täyteen 7.2 kW latauspisteitä. Onneksi hulluus ei estä hullujenkaan suunnitelmien suunnittelua.
7.2kW onnistuu jo kahden 16A sulakkeen takaa. Ei kummoinen teho.
Voi kuitenkin viedä vanhassa talossa suurimman osan käytettävissä olevasta virrasta.
Yritä nyt sinäkin tajuta, että voi ladata myös pienemmällä teholla!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yön yli lataus ei vaadi mitään kovin kummoista tehoa.
Eiköhän se riipu ihan siitä mikä on akun varaustaso ennen latausta ja paljonko pitää seuraavana päivänä ajaa.
No jos ottaa sen normin kolmivaihelaturin niin siitä saa 7.2kW tehon joka lataa siis jo aika ison sähköauton akun ihan tyhjästä ihan täyteen 10 tunnissa.
Ja joka parkkiruutuun kadunvarteen 7.2 kW latauspisteet?
Miksipä ei.
Saa olla kyllä jo melkoiset kaapelit ja sulakkeet, että saat edes yhden kadunvarren täyteen 7.2 kW latauspisteitä. Onneksi hulluus ei estä hullujenkaan suunnitelmien suunnittelua.
Siellä on jo melkoisen kaapelit ja sulakkeet. Runkoverkko kun kulkee katujen alla. Vai kuvittelitko tyhmyyksissäsi että voimalaitokselta on vedetty yksi ohut piuha erikseen joka kortteliin?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yön yli lataus ei vaadi mitään kovin kummoista tehoa.
Eiköhän se riipu ihan siitä mikä on akun varaustaso ennen latausta ja paljonko pitää seuraavana päivänä ajaa.
No jos ottaa sen normin kolmivaihelaturin niin siitä saa 7.2kW tehon joka lataa siis jo aika ison sähköauton akun ihan tyhjästä ihan täyteen 10 tunnissa.
Ja joka parkkiruutuun kadunvarteen 7.2 kW latauspisteet?
Miksipä ei.
Saa olla kyllä jo melkoiset kaapelit ja sulakkeet, että saat edes yhden kadunvarren täyteen 7.2 kW latauspisteitä. Onneksi hulluus ei estä hullujenkaan suunnitelmien suunnittelua.
7.2kW onnistuu jo kahden 16A sulakkeen takaa. Ei kummoinen teho.
Voi kuitenkin viedä vanhassa talossa suurimman osan käytettävissä olevasta virrasta.
Sellaiseen taloon tietenkin laitetaan älykäs kuormanhallinta laturin yhteyteen jolloin laturi ei ota liikaan virtaa esim. silloin kun liesi tai sähkökiuas on samaan aikaan päällä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lietoon rakennetaan Suomen ensimmäinen vetytankkausasema
Julkaistu: 11.01.2023
Flexensistä irrotettu HydRe Oy valmistelee vetytankkausasemien verkoston rakentamista Suomeen ja Pohjois-Eurooppaan palvelemaan erityisesti raskasta liikennettä. Yhtiö aikoo avata Liedon aseman vuoden 2024 loppupuolella ja yhteensä kahdeksan asemaa vuoden 2025 loppuun mennessä.
.
Startup-yritys HydRe on perustettu vuoden 2022 alussa suomalaisen uusiutuvan energian hankekehittäjän Flexens Oy Ab:n spinout-yrityksenä. Ensimmäisen toimintavuotensa aikana yritys on kehittänyt hankeportfoliota ja haki marraskuussa 2022 Energiaviraston infrastruktuuritukea ensimmäisen aseman rakentamiseksi Avantin logistiikkakeskukseen Lietoon.
.
Energiavirasto myönsi hankkeelle 796 000 euron investointituen joulukuussa 2022. HydRe tähtää tuen myötä aseman investointipäätökseen vuoden 2023 toisella tai kolmannella neljänneksellä. Vuoteen 2030 mennessä yritys pyrkii ottamaan käyttöön jopa 50 asemaa, joista suurimman osan Suomeen.
.
Ilmastohyötyjen lisäksi puhtaan vedyn käyttö liikenteen käyttövoimana kasvattaa energiaomavaraisuutta, koska sillä korvataan fossiilisia tuontipolttoaineita. HydRe toimittaa asemiltaan ainoastaan paikallisesti tuotettua puhdasta vetyä sekä raskaalle kalustolle että kevyemmille kulkuneuvoille.
.
Liedon tankkausaseman vety on kaavailtu hankittavaksi Naantalista Green North Energy Oy:n suunnittelemalta 100 MW:n tehoiselta vihreän vedyn tuotantolaitokselta. Naantalin laitos ollaan ottamassa käyttöön vuonna 2026, joten aluksi vety hankitaan Lietoon muilta Suomen vihreän vedyn tuotantolaitoksilta. HydRe ja Green North Energy ovat vuonna 2022 solmineet aiesopimuksen yhteistyöstä.
.
Vedyn liikennekäyttöä edistetään Euroopassa voimakkaasti. Lokakuussa 2022 Euroopan Parlamentti äänesti kunnianhimoisten sähkö- ja vetyliikennetavoitteiden puolesta: MEPit ehdottavat vetytankkausasemien rakentamista pääteiden varsille enintään 100 kilometrin välein vuoteen 2028 mennessä. Tämä tarkoittaisi jopa 1780 vetytankkausaseman ja 59 000 vetykuorma-auton käyttöönottoa. Lisäksi useissa selvityksissä12 ennakoidaan, että vuonna 2030 Euroopassa on käytössä jopa 100 000 vetykuorma-autoa.
Eka tulee ensi vuonna. Jippii!
Lieto ostaa vetypakettiautoja kaupungin käyttöön.
Vetypakettiautossa 600 kilometrin "range" ja muutaman minuutin tankkausaika on hyvä yhdistelmä vaikkapa kaupungin huoltoajoihin.
Sarvi-Jaakko on hyvä ja ostaa vetypakettiauton, jos se kerran on niin hyvä 😈
Hei sebbo. Polttoainevety on siis bensan hinnoissa. Ei ole paha hinta.
On bensan hinnoissa kun se muutetaan sähköksi polttokennossa. Mikä on sitten hyötysuhde jos se poltetaan polttomoottorissa on ihan eri juttu.
Hyötysuhde on hyvin tiedossa, se on aivan surkea.
Ei ollut kyse hyötysuhteesta missään vaiheessa, vaan siitä mitä vedyllä ajaminen maksaa.
Maksaa tolkuttomasti, koska hyötysuhde on surkea.
Vedyllä ajaminen maksoi noin 11 euroa / 100 kilometriä. Saksan hinnoilla.
Jep. Itsehän ajan sähköllä 2 eur / 100 km. Suomen hinnoilla. Ja siis ihan tänä päivänä, ihan oikeassa elämässä, en missään tulevaisuuden vetyhaavemaailmassa.
Sähköauton pikalataus taitaa olla bensan hinnoissa per 100 kilometriä. Joku oli tehnyt laskelman asiasta, mutta se poistettiin keskustelusta.
Sähköautojen perusjuttu on kotilataus joka on helposti tuon 2 eur / 100 km joka on vain murto-osa bensalla ajamisen hinnasta. Kerrotko kuinka moni lataa sähköautoa pelkästään pikalatureilla?
Ei tarvitse ladata pelkästään pikalatureilla. Olennaista oli se, että sähköauton pikalataus voi maksaa saman verran kuin bensalla ajaminen.
Jos tädillä olisi munat, se olisikin setä. Voihan siis jossitella, mutta useimmat ihmiset miettivät asioita ihan arjen käytännön kautta.
Ei kovin edullista ole sähköauton lataus jos pikalaturilla lataaminen maksaa saman verran kuin bensalla ajaminen.
Ei olekaan. Silloin se sähkö pikalaturilla maksaa luokka 50-70c/kWh. Onneksi sellaiset hinnat ovat hyvin harvinaisia.
Kun sähköautojen määrä lisääntyy riittävästi, 50 - 70 c/kWh tulee olemaan ihan normaalia.
Paljonkos ajattelit sen vedyn tai synteettisen polttoaineen maksavan jos sähkö on noin kallista?
Tuskinpa vedyntuotannossa sähköstä maksetaan samaa hintaa kuin sähköauton pikalatureissa.
Sähkö on markkinahinnoiteltu tuote. Olisi kummallista jos vedyn tuotantoon saadaan jostain sähköä murto-osalla siitä hinnasta kuin mitä kuluttaja siitä maksaa. Ei sellaista tapahdu nytkään joten miksi jatkossakaan?
Sähköauton latauksessa maksetaan suurempaa hintaa mitä on sähkön markkinahinta, koska kyseessä on bisnes. Ei öljynjalostamokaan maksa samaa hintaa sähköstään kuin sähköauton lataaja latauspisteellä.
Tietenkin maksetaan mutta ei mitään monikertaista hintaa. Nykyisinkin pikalaturit maksavat normisti sen 30 senttiä ja hitaamman asiointilatauksen voi saada 20 sentillä kWh.
Eli bensa-auto tulee halvemmaksi.
Tuleeko? Jos nyt maksetaan se 20 senttiä kWh ja auton kulutus on 20 kWh/100km niin ajon hinnaksi tulee huikeat 4 euroa 100 km. Bensa-autolla se tarkoittaa 2l/100 km kulutusta. Tai vastaavasti 30 sentin kWh hinnalla 6 euroa ja 3l/100 km kulutusta.
Ja taas kerran unohdat sähköauton pääomakulut.
Ja sinä sen että noita pikalatauksia on vain pieni osa kaikista latauksista. Esim. itse maksan lataussähköstä kotona 13 senttiä kWh joten satanen maksaa minulle noin 2.5 euroa.
Maksaa paljon enemmän kun otat huomioon sähköauton pääomakulut ja sen, että kun akkutakuu on päättynyt, sähköautoasi ei osta enää kukaan.
MItkä ihmeen pääomakulut jos ostan 50 tonnin polttiksen sijaan 50 tonnin sähköauton?
Ja miksi ajaisiin autoni akkutakuun loppuun kun olen aina vaihtanut auto 3-4 vuoden välein?
Kannattaa vertailla saman kokoluokan autoja. Sähköauto maksaa noin 20 000 - 30 000 euroa enemmän kuin vastaavan kokoinen polttomoottoriauto.
Hyvä, että itsekin tiedät sen, että sähköauto kannattaa myydä pois ennen akkutakuun päättymistä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yön yli lataus ei vaadi mitään kovin kummoista tehoa.
Eiköhän se riipu ihan siitä mikä on akun varaustaso ennen latausta ja paljonko pitää seuraavana päivänä ajaa.
No jos ottaa sen normin kolmivaihelaturin niin siitä saa 7.2kW tehon joka lataa siis jo aika ison sähköauton akun ihan tyhjästä ihan täyteen 10 tunnissa.
Ja joka parkkiruutuun kadunvarteen 7.2 kW latauspisteet?
Miksi se pitäisi olla joka ruudussa? Varsinkin kaupungeissa suurin osa ihmistä ajaa melko lyhyitä päivämatkoja joten auto pitää ladata ehkä kerran viikossa.
Meillä on duunissa yksi stadissa ydinkeskustassa asuva sähköautokuski joka latailee vain töissä. Ei ole kokenut ongelmaksi vaikkei kadunvarsilatausta olekaan, kun pari kertaa viikossa työpäivän ajan lataileminen riittää.
'
Ja yksittäistapaus on yleistettävíssä jokaiseen tapaukseen?
Ainakin paremmin kuin jonkun täysin tietämättömän urpon hihasta reväisty fiktio.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itselläni on VW ID.3 58 kWh ja olen ladannut koko talven kotona 4 kW:lla. Välillä kokeilumielessä 2 kW:lla eikä siinäkään olisi mitään ongelmaa, koska 10 tunnissa saa 20 kWh joka vastaa sekin noin 80-100 km ajoa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yön yli lataus ei vaadi mitään kovin kummoista tehoa.
Eiköhän se riipu ihan siitä mikä on akun varaustaso ennen latausta ja paljonko pitää seuraavana päivänä ajaa.
No jos ottaa sen normin kolmivaihelaturin niin siitä saa 7.2kW tehon joka lataa siis jo aika ison sähköauton akun ihan tyhjästä ihan täyteen 10 tunnissa.
Ja joka parkkiruutuun kadunvarteen 7.2 kW latauspisteet?
Miksipä ei.
Saa olla kyllä jo melkoiset kaapelit ja sulakkeet, että saat edes yhden kadunvarren täyteen 7.2 kW latauspisteitä. Onneksi hulluus ei estä hullujenkaan suunnitelmien suunnittelua.
7.2kW onnistuu jo kahden 16A sulakkeen takaa. Ei kummoinen teho.
Voi kuitenkin viedä vanhassa talossa suurimman osan käytettävissä olevasta virrasta.
Sellaiseen taloon tietenkin laitetaan älykäs kuormanhallinta laturin yhteyteen jolloin laturi ei ota liikaan virtaa esim. silloin kun liesi tai sähkökiuas on samaan aikaan päällä.
Tai sitten jätetään sähköauto ostamatta, mikä on se helpoin ja halvin ratkaisu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yön yli lataus ei vaadi mitään kovin kummoista tehoa.
Eiköhän se riipu ihan siitä mikä on akun varaustaso ennen latausta ja paljonko pitää seuraavana päivänä ajaa.
No jos ottaa sen normin kolmivaihelaturin niin siitä saa 7.2kW tehon joka lataa siis jo aika ison sähköauton akun ihan tyhjästä ihan täyteen 10 tunnissa.
Ja joka parkkiruutuun kadunvarteen 7.2 kW latauspisteet?
Miksipä ei.
Saa olla kyllä jo melkoiset kaapelit ja sulakkeet, että saat edes yhden kadunvarren täyteen 7.2 kW latauspisteitä. Onneksi hulluus ei estä hullujenkaan suunnitelmien suunnittelua.
7.2kW onnistuu jo kahden 16A sulakkeen takaa. Ei kummoinen teho.
Voi kuitenkin viedä vanhassa talossa suurimman osan käytettävissä olevasta virrasta.
Sellaiseen taloon tietenkin laitetaan älykäs kuormanhallinta laturin yhteyteen jolloin laturi ei ota liikaan virtaa esim. silloin kun liesi tai sähkökiuas on samaan aikaan päällä.
Tai sitten jätetään sähköauto ostamatta, mikä on se helpoin ja halvin ratkaisu.
Lisäksi voi jättää talon ostamatta ja asua teltassa. Helppoa ja ennen kaikkea halpaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lietoon rakennetaan Suomen ensimmäinen vetytankkausasema
Julkaistu: 11.01.2023
Flexensistä irrotettu HydRe Oy valmistelee vetytankkausasemien verkoston rakentamista Suomeen ja Pohjois-Eurooppaan palvelemaan erityisesti raskasta liikennettä. Yhtiö aikoo avata Liedon aseman vuoden 2024 loppupuolella ja yhteensä kahdeksan asemaa vuoden 2025 loppuun mennessä.
.
Startup-yritys HydRe on perustettu vuoden 2022 alussa suomalaisen uusiutuvan energian hankekehittäjän Flexens Oy Ab:n spinout-yrityksenä. Ensimmäisen toimintavuotensa aikana yritys on kehittänyt hankeportfoliota ja haki marraskuussa 2022 Energiaviraston infrastruktuuritukea ensimmäisen aseman rakentamiseksi Avantin logistiikkakeskukseen Lietoon.
.
Energiavirasto myönsi hankkeelle 796 000 euron investointituen joulukuussa 2022. HydRe tähtää tuen myötä aseman investointipäätökseen vuoden 2023 toisella tai kolmannella neljänneksellä. Vuoteen 2030 mennessä yritys pyrkii ottamaan käyttöön jopa 50 asemaa, joista suurimman osan Suomeen.
.
Ilmastohyötyjen lisäksi puhtaan vedyn käyttö liikenteen käyttövoimana kasvattaa energiaomavaraisuutta, koska sillä korvataan fossiilisia tuontipolttoaineita. HydRe toimittaa asemiltaan ainoastaan paikallisesti tuotettua puhdasta vetyä sekä raskaalle kalustolle että kevyemmille kulkuneuvoille.
.
Liedon tankkausaseman vety on kaavailtu hankittavaksi Naantalista Green North Energy Oy:n suunnittelemalta 100 MW:n tehoiselta vihreän vedyn tuotantolaitokselta. Naantalin laitos ollaan ottamassa käyttöön vuonna 2026, joten aluksi vety hankitaan Lietoon muilta Suomen vihreän vedyn tuotantolaitoksilta. HydRe ja Green North Energy ovat vuonna 2022 solmineet aiesopimuksen yhteistyöstä.
.
Vedyn liikennekäyttöä edistetään Euroopassa voimakkaasti. Lokakuussa 2022 Euroopan Parlamentti äänesti kunnianhimoisten sähkö- ja vetyliikennetavoitteiden puolesta: MEPit ehdottavat vetytankkausasemien rakentamista pääteiden varsille enintään 100 kilometrin välein vuoteen 2028 mennessä. Tämä tarkoittaisi jopa 1780 vetytankkausaseman ja 59 000 vetykuorma-auton käyttöönottoa. Lisäksi useissa selvityksissä12 ennakoidaan, että vuonna 2030 Euroopassa on käytössä jopa 100 000 vetykuorma-autoa.
Eka tulee ensi vuonna. Jippii!
Lieto ostaa vetypakettiautoja kaupungin käyttöön.
Vetypakettiautossa 600 kilometrin "range" ja muutaman minuutin tankkausaika on hyvä yhdistelmä vaikkapa kaupungin huoltoajoihin.
Sarvi-Jaakko on hyvä ja ostaa vetypakettiauton, jos se kerran on niin hyvä 😈
Hei sebbo. Polttoainevety on siis bensan hinnoissa. Ei ole paha hinta.
On bensan hinnoissa kun se muutetaan sähköksi polttokennossa. Mikä on sitten hyötysuhde jos se poltetaan polttomoottorissa on ihan eri juttu.
Hyötysuhde on hyvin tiedossa, se on aivan surkea.
Ei ollut kyse hyötysuhteesta missään vaiheessa, vaan siitä mitä vedyllä ajaminen maksaa.
Maksaa tolkuttomasti, koska hyötysuhde on surkea.
Vedyllä ajaminen maksoi noin 11 euroa / 100 kilometriä. Saksan hinnoilla.
Jep. Itsehän ajan sähköllä 2 eur / 100 km. Suomen hinnoilla. Ja siis ihan tänä päivänä, ihan oikeassa elämässä, en missään tulevaisuuden vetyhaavemaailmassa.
Sähköauton pikalataus taitaa olla bensan hinnoissa per 100 kilometriä. Joku oli tehnyt laskelman asiasta, mutta se poistettiin keskustelusta.
Sähköautojen perusjuttu on kotilataus joka on helposti tuon 2 eur / 100 km joka on vain murto-osa bensalla ajamisen hinnasta. Kerrotko kuinka moni lataa sähköautoa pelkästään pikalatureilla?
Ei tarvitse ladata pelkästään pikalatureilla. Olennaista oli se, että sähköauton pikalataus voi maksaa saman verran kuin bensalla ajaminen.
Jos tädillä olisi munat, se olisikin setä. Voihan siis jossitella, mutta useimmat ihmiset miettivät asioita ihan arjen käytännön kautta.
Ei kovin edullista ole sähköauton lataus jos pikalaturilla lataaminen maksaa saman verran kuin bensalla ajaminen.
Ei olekaan. Silloin se sähkö pikalaturilla maksaa luokka 50-70c/kWh. Onneksi sellaiset hinnat ovat hyvin harvinaisia.
Kun sähköautojen määrä lisääntyy riittävästi, 50 - 70 c/kWh tulee olemaan ihan normaalia.
Paljonkos ajattelit sen vedyn tai synteettisen polttoaineen maksavan jos sähkö on noin kallista?
Tuskinpa vedyntuotannossa sähköstä maksetaan samaa hintaa kuin sähköauton pikalatureissa.
Sähkö on markkinahinnoiteltu tuote. Olisi kummallista jos vedyn tuotantoon saadaan jostain sähköä murto-osalla siitä hinnasta kuin mitä kuluttaja siitä maksaa. Ei sellaista tapahdu nytkään joten miksi jatkossakaan?
Sähköauton latauksessa maksetaan suurempaa hintaa mitä on sähkön markkinahinta, koska kyseessä on bisnes. Ei öljynjalostamokaan maksa samaa hintaa sähköstään kuin sähköauton lataaja latauspisteellä.
Tietenkin maksetaan mutta ei mitään monikertaista hintaa. Nykyisinkin pikalaturit maksavat normisti sen 30 senttiä ja hitaamman asiointilatauksen voi saada 20 sentillä kWh.
Eli bensa-auto tulee halvemmaksi.
Tuleeko? Jos nyt maksetaan se 20 senttiä kWh ja auton kulutus on 20 kWh/100km niin ajon hinnaksi tulee huikeat 4 euroa 100 km. Bensa-autolla se tarkoittaa 2l/100 km kulutusta. Tai vastaavasti 30 sentin kWh hinnalla 6 euroa ja 3l/100 km kulutusta.
Ja taas kerran unohdat sähköauton pääomakulut.
Ja sinä sen että noita pikalatauksia on vain pieni osa kaikista latauksista. Esim. itse maksan lataussähköstä kotona 13 senttiä kWh joten satanen maksaa minulle noin 2.5 euroa.
Maksaa paljon enemmän kun otat huomioon sähköauton pääomakulut ja sen, että kun akkutakuu on päättynyt, sähköautoasi ei osta enää kukaan.
MItkä ihmeen pääomakulut jos ostan 50 tonnin polttiksen sijaan 50 tonnin sähköauton?
Ja miksi ajaisiin autoni akkutakuun loppuun kun olen aina vaihtanut auto 3-4 vuoden välein?
Kannattaa vertailla saman kokoluokan autoja. Sähköauto maksaa noin 20 000 - 30 000 euroa enemmän kuin vastaavan kokoinen polttomoottoriauto.
Hyvä, että itsekin tiedät sen, että sähköauto kannattaa myydä pois ennen akkutakuun päättymistä.
Edellinen polttis-Passattini maksoi noin 45.000 euroa ja aika lailla saman kokoluokan ID4 vähän päälle 50.000 euroa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yön yli lataus ei vaadi mitään kovin kummoista tehoa.
Eiköhän se riipu ihan siitä mikä on akun varaustaso ennen latausta ja paljonko pitää seuraavana päivänä ajaa.
No jos ottaa sen normin kolmivaihelaturin niin siitä saa 7.2kW tehon joka lataa siis jo aika ison sähköauton akun ihan tyhjästä ihan täyteen 10 tunnissa.
Ja joka parkkiruutuun kadunvarteen 7.2 kW latauspisteet?
Miksipä ei.
Saa olla kyllä jo melkoiset kaapelit ja sulakkeet, että saat edes yhden kadunvarren täyteen 7.2 kW latauspisteitä. Onneksi hulluus ei estä hullujenkaan suunnitelmien suunnittelua.
Siellä on jo melkoisen kaapelit ja sulakkeet. Runkoverkko kun kulkee katujen alla. Vai kuvittelitko tyhmyyksissäsi että voimalaitokselta on vedetty yksi ohut piuha erikseen joka kortteliin?
En kuvittele, mutta sinä selvästi kuvittelet että runkoverkosta voidaan ottaa sähköä ulos kuinka paljon tahansa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lietoon rakennetaan Suomen ensimmäinen vetytankkausasema
Julkaistu: 11.01.2023
Flexensistä irrotettu HydRe Oy valmistelee vetytankkausasemien verkoston rakentamista Suomeen ja Pohjois-Eurooppaan palvelemaan erityisesti raskasta liikennettä. Yhtiö aikoo avata Liedon aseman vuoden 2024 loppupuolella ja yhteensä kahdeksan asemaa vuoden 2025 loppuun mennessä.
.
Startup-yritys HydRe on perustettu vuoden 2022 alussa suomalaisen uusiutuvan energian hankekehittäjän Flexens Oy Ab:n spinout-yrityksenä. Ensimmäisen toimintavuotensa aikana yritys on kehittänyt hankeportfoliota ja haki marraskuussa 2022 Energiaviraston infrastruktuuritukea ensimmäisen aseman rakentamiseksi Avantin logistiikkakeskukseen Lietoon.
.
Energiavirasto myönsi hankkeelle 796 000 euron investointituen joulukuussa 2022. HydRe tähtää tuen myötä aseman investointipäätökseen vuoden 2023 toisella tai kolmannella neljänneksellä. Vuoteen 2030 mennessä yritys pyrkii ottamaan käyttöön jopa 50 asemaa, joista suurimman osan Suomeen.
.
Ilmastohyötyjen lisäksi puhtaan vedyn käyttö liikenteen käyttövoimana kasvattaa energiaomavaraisuutta, koska sillä korvataan fossiilisia tuontipolttoaineita. HydRe toimittaa asemiltaan ainoastaan paikallisesti tuotettua puhdasta vetyä sekä raskaalle kalustolle että kevyemmille kulkuneuvoille.
.
Liedon tankkausaseman vety on kaavailtu hankittavaksi Naantalista Green North Energy Oy:n suunnittelemalta 100 MW:n tehoiselta vihreän vedyn tuotantolaitokselta. Naantalin laitos ollaan ottamassa käyttöön vuonna 2026, joten aluksi vety hankitaan Lietoon muilta Suomen vihreän vedyn tuotantolaitoksilta. HydRe ja Green North Energy ovat vuonna 2022 solmineet aiesopimuksen yhteistyöstä.
.
Vedyn liikennekäyttöä edistetään Euroopassa voimakkaasti. Lokakuussa 2022 Euroopan Parlamentti äänesti kunnianhimoisten sähkö- ja vetyliikennetavoitteiden puolesta: MEPit ehdottavat vetytankkausasemien rakentamista pääteiden varsille enintään 100 kilometrin välein vuoteen 2028 mennessä. Tämä tarkoittaisi jopa 1780 vetytankkausaseman ja 59 000 vetykuorma-auton käyttöönottoa. Lisäksi useissa selvityksissä12 ennakoidaan, että vuonna 2030 Euroopassa on käytössä jopa 100 000 vetykuorma-autoa.
Eka tulee ensi vuonna. Jippii!
Lieto ostaa vetypakettiautoja kaupungin käyttöön.
Vetypakettiautossa 600 kilometrin "range" ja muutaman minuutin tankkausaika on hyvä yhdistelmä vaikkapa kaupungin huoltoajoihin.
Sarvi-Jaakko on hyvä ja ostaa vetypakettiauton, jos se kerran on niin hyvä 😈
Hei sebbo. Polttoainevety on siis bensan hinnoissa. Ei ole paha hinta.
On bensan hinnoissa kun se muutetaan sähköksi polttokennossa. Mikä on sitten hyötysuhde jos se poltetaan polttomoottorissa on ihan eri juttu.
Hyötysuhde on hyvin tiedossa, se on aivan surkea.
Ei ollut kyse hyötysuhteesta missään vaiheessa, vaan siitä mitä vedyllä ajaminen maksaa.
Maksaa tolkuttomasti, koska hyötysuhde on surkea.
Vedyllä ajaminen maksoi noin 11 euroa / 100 kilometriä. Saksan hinnoilla.
Jep. Itsehän ajan sähköllä 2 eur / 100 km. Suomen hinnoilla. Ja siis ihan tänä päivänä, ihan oikeassa elämässä, en missään tulevaisuuden vetyhaavemaailmassa.
Sähköauton pikalataus taitaa olla bensan hinnoissa per 100 kilometriä. Joku oli tehnyt laskelman asiasta, mutta se poistettiin keskustelusta.
Sähköautojen perusjuttu on kotilataus joka on helposti tuon 2 eur / 100 km joka on vain murto-osa bensalla ajamisen hinnasta. Kerrotko kuinka moni lataa sähköautoa pelkästään pikalatureilla?
Ei tarvitse ladata pelkästään pikalatureilla. Olennaista oli se, että sähköauton pikalataus voi maksaa saman verran kuin bensalla ajaminen.
Jos tädillä olisi munat, se olisikin setä. Voihan siis jossitella, mutta useimmat ihmiset miettivät asioita ihan arjen käytännön kautta.
Ei kovin edullista ole sähköauton lataus jos pikalaturilla lataaminen maksaa saman verran kuin bensalla ajaminen.
Ei olekaan. Silloin se sähkö pikalaturilla maksaa luokka 50-70c/kWh. Onneksi sellaiset hinnat ovat hyvin harvinaisia.
Kun sähköautojen määrä lisääntyy riittävästi, 50 - 70 c/kWh tulee olemaan ihan normaalia.
Paljonkos ajattelit sen vedyn tai synteettisen polttoaineen maksavan jos sähkö on noin kallista?
Tuskinpa vedyntuotannossa sähköstä maksetaan samaa hintaa kuin sähköauton pikalatureissa.
Sähkö on markkinahinnoiteltu tuote. Olisi kummallista jos vedyn tuotantoon saadaan jostain sähköä murto-osalla siitä hinnasta kuin mitä kuluttaja siitä maksaa. Ei sellaista tapahdu nytkään joten miksi jatkossakaan?
Sähköauton latauksessa maksetaan suurempaa hintaa mitä on sähkön markkinahinta, koska kyseessä on bisnes. Ei öljynjalostamokaan maksa samaa hintaa sähköstään kuin sähköauton lataaja latauspisteellä.
Tietenkin maksetaan mutta ei mitään monikertaista hintaa. Nykyisinkin pikalaturit maksavat normisti sen 30 senttiä ja hitaamman asiointilatauksen voi saada 20 sentillä kWh.
Eli bensa-auto tulee halvemmaksi.
Tuleeko? Jos nyt maksetaan se 20 senttiä kWh ja auton kulutus on 20 kWh/100km niin ajon hinnaksi tulee huikeat 4 euroa 100 km. Bensa-autolla se tarkoittaa 2l/100 km kulutusta. Tai vastaavasti 30 sentin kWh hinnalla 6 euroa ja 3l/100 km kulutusta.
Ja taas kerran unohdat sähköauton pääomakulut.
Ja sinä sen että noita pikalatauksia on vain pieni osa kaikista latauksista. Esim. itse maksan lataussähköstä kotona 13 senttiä kWh joten satanen maksaa minulle noin 2.5 euroa.
Maksaa paljon enemmän kun otat huomioon sähköauton pääomakulut ja sen, että kun akkutakuu on päättynyt, sähköautoasi ei osta enää kukaan.
MItkä ihmeen pääomakulut jos ostan 50 tonnin polttiksen sijaan 50 tonnin sähköauton?
Ja miksi ajaisiin autoni akkutakuun loppuun kun olen aina vaihtanut auto 3-4 vuoden välein?
Kannattaa vertailla saman kokoluokan autoja. Sähköauto maksaa noin 20 000 - 30 000 euroa enemmän kuin vastaavan kokoinen polttomoottoriauto.
Hyvä, että itsekin tiedät sen, että sähköauto kannattaa myydä pois ennen akkutakuun päättymistä.
Edellinen polttis-Passattini maksoi noin 45.000 euroa ja aika lailla saman kokoluokan ID4 vähän päälle 50.000 euroa.
Ajomukavuudessa ID.4 sitten voittaakin jo 6-0.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yön yli lataus ei vaadi mitään kovin kummoista tehoa.
Eiköhän se riipu ihan siitä mikä on akun varaustaso ennen latausta ja paljonko pitää seuraavana päivänä ajaa.
No jos ottaa sen normin kolmivaihelaturin niin siitä saa 7.2kW tehon joka lataa siis jo aika ison sähköauton akun ihan tyhjästä ihan täyteen 10 tunnissa.
Ja joka parkkiruutuun kadunvarteen 7.2 kW latauspisteet?
Miksipä ei.
Saa olla kyllä jo melkoiset kaapelit ja sulakkeet, että saat edes yhden kadunvarren täyteen 7.2 kW latauspisteitä. Onneksi hulluus ei estä hullujenkaan suunnitelmien suunnittelua.
7.2kW onnistuu jo kahden 16A sulakkeen takaa. Ei kummoinen teho.
Voi kuitenkin viedä vanhassa talossa suurimman osan käytettävissä olevasta virrasta.
Sellaiseen taloon tietenkin laitetaan älykäs kuormanhallinta laturin yhteyteen jolloin laturi ei ota liikaan virtaa esim. silloin kun liesi tai sähkökiuas on samaan aikaan päällä.
Tai sitten jätetään sähköauto ostamatta, mikä on se helpoin ja halvin ratkaisu.
Mutta kuten huomaat niin laturin saa myös vanhemman talon sähköihin sopimaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yön yli lataus ei vaadi mitään kovin kummoista tehoa.
Eiköhän se riipu ihan siitä mikä on akun varaustaso ennen latausta ja paljonko pitää seuraavana päivänä ajaa.
No jos ottaa sen normin kolmivaihelaturin niin siitä saa 7.2kW tehon joka lataa siis jo aika ison sähköauton akun ihan tyhjästä ihan täyteen 10 tunnissa.
Ja joka parkkiruutuun kadunvarteen 7.2 kW latauspisteet?
Miksipä ei.
Saa olla kyllä jo melkoiset kaapelit ja sulakkeet, että saat edes yhden kadunvarren täyteen 7.2 kW latauspisteitä. Onneksi hulluus ei estä hullujenkaan suunnitelmien suunnittelua.
Siellä on jo melkoisen kaapelit ja sulakkeet. Runkoverkko kun kulkee katujen alla. Vai kuvittelitko tyhmyyksissäsi että voimalaitokselta on vedetty yksi ohut piuha erikseen joka kortteliin?
En kuvittele, mutta sinä selvästi kuvittelet että runkoverkosta voidaan ottaa sähköä ulos kuinka paljon tahansa.
Ei miten paljon tahansa mutta jos se kadun varren talo voi ottaa omasta sähköstään auton lataukseen tarvittavan virran niin ei se kadunvarsi siinä enää mikään valtava ongelma ole. Varsinkin kun kuormaa voidaan myös hallita fiksusti niin että lataustehoa lasketaan jos muu ympäristön kulutus nousee.
Meillä on duunissa yksi stadissa ydinkeskustassa asuva sähköautokuski joka latailee vain töissä. Ei ole kokenut ongelmaksi vaikkei kadunvarsilatausta olekaan, kun pari kertaa viikossa työpäivän ajan lataileminen riittää.