Lue keskustelun säännöt.
Polttomoottoreiden valmistus ja bensa-autoilu loppuu
12.02.2021 |
Näin käy, mutta koska meitä köyhiäkin on, bensa-autoilla on kysyntää vielä kauan tuonkin jälkeen. https://www.iltalehti.fi/talous/a/f6621ba2-72a0-49b0-bc19-eb1ae0b0d9ed
Kommentit (45235)
Vierailija kirjoitti:
Sähköauto on räikeä esimerkki tästä maapalloa rasittavasta kertakäyttökulttuurista.
Oikeampi nimitys olisi akkuauto. Onhan se akku joka painaa saman kuin muu auto ja se määrää auton hinnan sekä käyttöiän.
Miten olisi myrkkyakkuauto? Litium-ioniakkun valmistus tuottaa valtavan ympäristöongelman, ja akku on ympäristöongelma käytön jälkeenkin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No millä aikavälillä sähköauto pystyy ”syrjäyttämään” polttomoottoriauton? No karkeasti sanottuna 12 vuotta siitä hetkestä kun oikeasti toimiva sähköauto on markkinoilla. Nythän sellaistakaan ei vielä ole olemassakaan ja sähköautomarkkinoita hallitsevat ”välimallit”, eli hybridit. Sähköauton lataus ei ole sillä nopeudella, millä sen täytyy tulevaisuudessa olla, jotta matka mummolaan ei saa lisätuntia Esson baarissa kiukkuisten lasten kanssa auton ”pikalatauduttua” sillä aikaa. Myös akkujen kapasiteetin tulee kehittyä huomattavasti ja niiden painolastin pienentyä merkittävästi. Toistaiseksi olemme vielä aika kaukana oikeasti toimivasta sähköautosta.
Jos tällainen edes jokseenkin toimiva sähköauto saadaan markkinoille kymmenen vuoden kuluttua, niin sähköautot hallitsevat markkinoita 2043. Eli ei se aivan heti tapahdu.
Aivan turhaa pelotella ihmisiä, että älkää hankkiko dieseliä. Autoa jolla ajaa Helsingistä yhdellä tankkauksella Nuorgamiin. Että ostakaa tuollainen kiva pirkka-hybridi, jolla sähköllä voi käydä lähikaupassa, mikäli on hyvä sää ja pakkasta ei ole liikaa.
Sähköautoilusta ymmärtämättömät kommentoivat aina juuri latausnopeuksia, ja se juuri paljastaa sen ymmärtämättömyyden.
Sähköauto ladataan pääsääntöisesti kotona. Ilman odottelua, ilman valvomista. Jos sitten matka on pidempi kuin auton toimintamatka, silloin pysähdytään pikalaturille. Nykyisillä sähköautoilla ei ole ollenkaan tavatonta että sellaisesta saa virtaa keskimäärin jopa 100 kW teholla eli jo puolessa tunnissa tulisi 50 kWh. Jos auton keskikulutus on vaikkapa 20 kWh / 100 km niin puolessa tunnissa saa peräti 250 km lisää. Jos auton range on vaikkapa 400 km ja puolen tunnin latauksella sen päälle saa 250 km niin aika kaukana pitää jo mummola olla jos tällä ei pärjää. Lasten kanssa tuollaisella matkalla on taukoja pidettävä joka tapauksessa.
Lukuisat suomalaiset ihan oikeasti elävät jo sähköautoarkea, ilman ongelmia. Se homma toimii jo. Kehitystyö toki jatkuu samaan aikaan, ja hyvä niin, mutta oikeasti toimivan sähköautoilun taso on jo saavutettu. Se on jo konkretiaa.
Yllä oleva on vain selittelyä kun on pakko nähdä asioiden valoisia puolia kun ei muutakaan enää voi kun päätös sähköautoon siirtymisestä on tehty.
Toista se on polttiksella, oikeasti toimiva autoilu on sitä että pysähdytään tankkaamaan pariksi minuutiksi 700-1000 km:n välein. Se toimii niin kiireisille kuin kiireettömille, tilanteessa kuin tilanteessa. Ja auto ei sanele mitä kautta ajellaan ja missä pysähdytään.
Lasten kanssa pidetään taukoja ihan jossain muualla kuin latureilla.
Yllä oleva on vain selittelyä, kun muutosvastarinnassa on pakko takertua vanhaan ja taistella uutta vastaan.
Samalla kun sähköautoilija on jo kotona, polttiksella kurvataan sinne tankille, koska onhan se nyt niin helppoa ja nopeaa. Eikä sekään haittaa että se bensa/diesel maksaa kilometriä kohden moninkertaisesti sähköön verrattuna, koska onhan se nyt nyt kuitenkin niin helppoa ja nopeaa.
Lasten kanssa pysähdytään keskellä korpea ja mennään metsään tarpeille, sillä latureita on kiihtyvää tahtia juuri niillä perinteisillä pysähdyspaikoilla kuten huoltoasemilla, kauppakeskuksissa, nähtävyyksien parkkipaikoila jne, ja niihinhän ei voi tietenkään nyt sitten enää mennä.
Ei ole mitään selittelyä tai muutosvastarintaa. Ei minulla ole moottorivenettä tai leipäkonettakaan. Miksi ihmeessä pitäisi vaihtaa polttomoottorin joustavuus sähkömoottorin kankeuteen?
Me molemmat tiedetään että sähköautoilija vasta navigoi laturille siinä vaiheessa kun polttiskuski jo jatkaa matkaa, joten noita läppiä on turha viljellä.
Polttoaineen tai sähkön hinnalla ei ole mitään merkitystä, ainoastaan autoilun kokonaiskustannuksilla. Penny wise, dollar stupid?
Varsinkin reissussa on todella paljon mukavampaa kun voi vaan mennä ja pysähtyä missä huvittaa ilman että auto sanelee yhtään mitään. Tiedät tämän itsekin, et vain halua myöntää :)
Eihän sinun tartte vaihtaa yhtään mihinkään. Parempi vaan että polttisautoja on mahdollisimman pitkään käytössä, niin valtiolla on hyvä verotuskohde. Vasta kun autokanta on oikeasti sähköistynyt, siirtyy käytön verotus sähköautoihin koska sitten se koskettaa jo kaikkia.
Näissä keskuteluissa aina otetaan esille ne reissut ja pitkät matkat, vaikka todellisuudessa autolla ajetaan 99%:sti sitä omaa perusarkea joka tarkoittaa 10-100 km ajoa per päivä. Ja tämä hoituu ihan kotilatauksella, helposti ja vaivattomasti. Jos siellä reissussa sitten pidetään 20-30 min tauko kerran tai pari, niin se on sitten nyt se kaiken vesittävä tekijä. Sama aika tulee käytettyä vuoden mittaan moninkertaisesti sitä polttista tankatessa, se ei vaan tunnu siltä kun se tapahtuu 5 min kerrallaan.
Kai se sähkön tai polttoaineen kustannus on osa kokonaiskustannuksia, vai millaista omintakeista kustannuslaskentaa mahdatkaan harrastaa :D
Tottakai jos sähköauto toisi jotain merkittäviä etuja (esim. säästöä) niin silloin sen odottelun joskus kestäisi. Toki osalle se odottelu ei silloinkaan olisi vaihtoehto. Monessakaan ajoprofiilissa ei kuitenkaan päästä edes plussan puolelle taloudellisesti ja pieni säästö taas ei motivoi tekemään elämästä yhtään entistä hankalampaa.
Ja jos puhutaan kokonaiskustannuksista niin silloin luonnollisesti polttoaineen tai sähkön hinta sisältyy laskelmiin.
Tietenkin jos vertaa upouutta säköautoa ja selkeästi halvempaa käytettyä niin usein kulut jäävät tietenkin kattamatta halvemmaan käyttövoiman säästöillä. Mutta se nyt ei ole reilu vertailu minkään autojen välillä. Vertaamalla samanhintaisia autoja päästään siihen todelliseen säästöön. Jos minä en osta 50 tuhannen polttista vaan sen sijaan 50 tuhannen sähköauton niin säästän kyllä ihan varmasti.
Käytetyillä ajavan kannattaa vaihtaa sähköautoon sitten kun siitä omasta hintaluokasta on saatavilla sopivia autoja.
Ei pidä paikkaansa. Vertaamalla olennaisilta ominaisuuksiltaan samanlaisia autoja, voidaan tehdä relevantteja laskelmia.
Esim. automaattivaihteistolla varustetun uuden perheauton saa polttiksena kaupasta 25-35k€ hintaluokassa kun taas vastaavan kokoluokan sähkövermeestä joutuu maksamaan 60k€. Lisäksi sillä on kantamakin huonompi.
Aika vähissä alkaa kyllä olla automaattivaihteiset perheautot 25 tuhannen hintaluokassa varsinkin jos perheellä pitäisi mahtua tavaroitakin mukaan. Vaikkapa Golf ihan karvalakkina 26 tuhatta ja sekin on siten pystyperä.
Sisätiloiltaan jopa isompi (tavaratilaa lukuunottamatta) sähköauto ID3 taas on hinnat alkaen 36 tuhatta. Eli hintaeroa se kymppitonni.
Alle 50 tuhannen saa jo oikeasti isoja autoja kuten Teslan Model Y (tavaratila yli 700l). Vastaava iso bensa-auto kyllä maksaa sen vähintään 40 tuhatta, esim. Passat Variant.
Nopeasti katsomalla esim. Hyundai i30 (600l), Seat Leon(620l), saa uusia automaattifarkkuja 25k€ ja näissä siis tavaratilaa vähän eri malliin kuin jossain id3:ssa. Varmaan samalla hinnalla löytyy Opelia, Kiaa, jne.
Jos model Y on halvin sähköauto jossa on tuo 600 litraa tavaratilaa mitä noissa on niin kalliiksi tulee sähköautoilu.
Saa juuri ja juuri jos otat sen karvalakkimallin pienimmällä moottorilla ilman mitään hybriditekniikkaa. Ne ovat kuitenkin käytännössä esim. takatiloiltaan ID3:sta pienempiä vaikka tavaratilaa onkin enemmän. Esim. isompien lastenistuinten asentaminen voi olla isomman kuskin taakse ongelmallista.
Perinteisiä farkkuja on onneksi tulossa sähköautoina lähiaikoina useita (mm. Opel Astra ja Peugeot 308) koska niissä on suurempi tavaratila kokoluokkaan nähden kuin muodikkaammissa katumaastureissa joita suurin osa autoista on niin polttispuolella kuin sähköautoissakin.
Pointti on myös edelleen se että se vastaava sähköauto ei ole 35 tuhatta kalliimpi kuten väitit.
Miksi pitäisi maksaa hybriditekniikastakaan? Montakos lastenistuinta olet tämän kokoluokan farkkuihin asennellut? Itselläni ja tuttavapiirissä paljonkin kokemusta - ja pelkästään hyviä. Jos sulla ei ole eksaktia tietoa ko. autojen takatiloista niin älä esitä oletuksia - lastenistuimen saa myös joka tapauksessa laitettua myös apukuskin taakse.
Tottakai tuohon voi tonnin pari laittaa lisävarusteisiin (kameraa, liikennemerkkien tunnistusta etc. jos ei kuulu valmiiksi varusteluun) mutta alta 30k€ saa kyllä kaiken tarpeellisen ja kaikki ei noistakaan ole valmis maksamaan.
Pistä tietoa paljonko on halvin täyssähkö 600 litran tavaratilalla?
Aika monta kun olen suurimman osan elämästäni sen kokoluokan farkuilla ajellut ja pari lastakin löytyy. Kyllä jos kuski ja myös se apukuski ovat vähän pidempiä niin kyllä moni nykyinen lastenistuin on jo aika tiukilla mahtua tämän kokoluokan autoon. Ja monilla saattaa olla kaksi lasta samaan aikaan istuimissa.
Mutta jos hinnasta puhutaan niin et sinä jokaisessa autonvaihdossa sitä hintaeroa joudu maksamaan. Yhden karran kun siirtyy kalliimpaan hintaluokkaan niin ei se seuraava autonvaihto sen jälkeen ole mitenkään enää sen kalliimpi. Itsekin olen autoiluhistoriassani ihan bensa-aikana siirtynyt ensin pikkuautosta keskikokoiseen ja sitten vielä isompaan. Ja joka kerran on pitänyt kaivaa kesrran hieman enemmän kuvetta. Mutta sen jälkeen maksut ovat olleet aika lailla samaa luokkaa kun ennenkin.
Hassua että bensa-autoissa ihmiset siirtyvät ihan sujuvasti isompaan autoon kun tarve tulee mutta sähköautoissa on täysin mahdoton ajatus hypätä vähän kalliimpaan hintaluokkaan.
Pistä tietoa paljonko on halvin täyssähkö 600 litran tavaratilalla?
Jos pitää olla sen viralliset 600 litraa niin halvin lienee Teslan Model Y mutta siinä tilaa onkin sitten 854 litraa eli aivan valtavasti. Halvin Y jää alle 50 tuhannen.
ID4 on kyllä virallisesti vähän sen alle mutta auto on korkea joten käytännössä tilaa on hyvin.
Ok, eli semmoinen vähintään 20 tonttua on eroa uuden polttiksen ja sähköauton välillä kun puhutaan perheautoista ja silloinkin joutuu valitsemaan Teslan.
Ja polttiksella range 1000km, tankkaus pari minuuttia. Helppo valinta.
No sillä saakin sitten jo paljon isomman auton kuin tuo Golf-luokka. Puhutaan jo oikeasti isosta autosta tiloiltaan.
Onko tämä nyt siis hyvä vai huono asia? Takakontti liian pieni ja takapenkillä liikaa tilaa tarpeeseen nähden vai? Perusperhe pärjää oikein hyvin C-segmentin farkulla joita siis saa alta kolmen kympin. Aika vaikea on ilmeisesti sähköautolla kilpailla tuossa kohderyhmässä jos halvin vaihtoehto on joku Model Y.
No onhan se tietenkin hyvä asia. Harvoin tilaa on lapsiperheessäkään liikaa puhutaan sitten takakontista tai takapenkistä.
Mutta on ihan tunnettu asia että keskikokoisten perheautojen luokassa on vielä hyvin tilaa sähköautoissa eivätkä ne ole niissä hinnaltaan niin kilpailukykyisiä kuin heti sitten siinä vähän isommassa luokassa. Mutta tämä tulee kyllä muuttumaan kun markkinoilla on tulossa paljonkin keskikokoisia autoja joista osa jopa epämuodikkaita farmareita.
Enpä usko. Ei se korin muoto laske auton hintaa joka on liian korkea johtuen kalliista akkuteknologiasta. Vähintään sama range niihin keskiluokan farkkuihinkin tarvitaan (eikä edes riitä). Joten miksi ne muka olisivat halvempia autoja kuin nykyiset vastaavilla akuilla tehdyt mallit.
Kyllä auton kokoluokka vaikuttaa aina hintaa. Keskiluokan sähköauto maksaa vähemmän kuin ison luokan sähköauto. Pienempään autoon riittää myös suhteessa vähän pienempi akku koska pienempi koko ja pienempi paino laskee kulutusta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Käytännössä tilanne on tämä:
Keskiluokkaiselle ihmiselle on täysin mahdollista ajaa sähköautolla jos auton pääomakuluihin on laittaa 200-500 euroa kuukaudessa. Jos range riittää omiin tarpeisiin myös talvella, on tämä suomen sähkön hinnoilla selvästi halvempaa kuin polttomoottoriautoilu jopa julkisella latauksella.
Kaikkialla euroopassa näin ei toki ole, Suomessa on halpaa. Mieleniintoista seurata miten autoilusta otettava raha muuttaa muotoaan kun polttoaineista ei enää kerry rahaa. Kilometrikorvauksia lienee tiedossa. Toivottavasti nämä kerätään ensisijaisesti polttomoottoriautoilta aluksi.Itse olen harkinnut sivumennen sanoen aurinkopaneelien hommaamista. Ei siksi että se olisi taloudellisesti voitollista, mutta siksi että ajatus siitä että voi ajaa 8 kuukautta vuodessa aurinkoenergialla on varsin mieluisa :)
200e kuussa tarkoittaa 14400e kuudessa vuodessa. Se ei ole kovin kummoinen sähköauto se, etenkään kun tuossa ei ole edes korkoja laskettu mukaan. Kyllä ne kulut on melko reippaasti suuremmat jos autolla on edes jonkinlainen kantama - mennään sinne 40-50ke hintoihin.
No, talouspuoli sikseen, moni kysyy silti että miksi siihen sähköautoon pitäisi vaihtaa, kun käytännön elämän kannalta sähköauto ei kuitenkaan tuo mitään etuja polttikseen verrattuna, monesti päinvastoin vain ylimääräistä säätöä ja suunnittelua.
Usein sillä keskiluokkaisella ihmisellä on antaa vaihdossa entinen auto käsirahaksi eikä suinkaan rahoita uutta autoa vain 200e kk-erällä.
Lainaamassasi viestissä jo kerrottiin se merkittävin sähköauton etu eli se että ajaminen on polttikseen verrattuna suorastaan naurettavan halpaa. Mutta tietysti jos talouspuolella ei ole mitään väliä niin sittenhän tätä ei osaa etuna nähdä.
Johan se on tässäkin ketjussa moneen otteeseen todettu että järkevällä "kantokyvyllä" (tilat + edes jonkinlainen kantama) varustettua sähköautoa saa hakea sieltä 50k€ hintaluokasta kun polttispuolella uusiakin saa alle 30k€ ja tyypillisesti ostellaan jotain 10-20k€ autoja vähän käytettynä + vielä tietty oikeasti halvat siihen päälle.
Ei se sähköautolla ajaminen niin paljon halvempaa ole että se keskiverto 15tkm vuodessa ajavan kannattaisi pistää rahat kymppitonneja kalliimpaan autoon.
Jos ajaa paljon, niin silloin tilanne on toki erilainen. Mutta keskiverto Suomalainen ei aja niin paljon vuodessa että vaihto sähköautoon olisi taloudellisesti järkevää.
Kannattaa muistaa että se siirtyminen kalliimman luokan autoon tehdään vain kerran. Sen jälkeen sinulla on aina myös kalliimpi auto antaa vaihdossa kun seuraavan kerran ostat auton. Eli sen hintaeron kuittaamiseen on aikaa varsin pitkään. Autoissahan maksetaan käytännössä arvonalenemaa.
Ihmiset siirtyvät isompiin ja kalliimpiin autoihin ihan jatkuvasti, myös polttomoottoriautoissa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Käytännössä tilanne on tämä:
Keskiluokkaiselle ihmiselle on täysin mahdollista ajaa sähköautolla jos auton pääomakuluihin on laittaa 200-500 euroa kuukaudessa. Jos range riittää omiin tarpeisiin myös talvella, on tämä suomen sähkön hinnoilla selvästi halvempaa kuin polttomoottoriautoilu jopa julkisella latauksella.
Kaikkialla euroopassa näin ei toki ole, Suomessa on halpaa. Mieleniintoista seurata miten autoilusta otettava raha muuttaa muotoaan kun polttoaineista ei enää kerry rahaa. Kilometrikorvauksia lienee tiedossa. Toivottavasti nämä kerätään ensisijaisesti polttomoottoriautoilta aluksi.Itse olen harkinnut sivumennen sanoen aurinkopaneelien hommaamista. Ei siksi että se olisi taloudellisesti voitollista, mutta siksi että ajatus siitä että voi ajaa 8 kuukautta vuodessa aurinkoenergialla on varsin mieluisa :)
200e kuussa tarkoittaa 14400e kuudessa vuodessa. Se ei ole kovin kummoinen sähköauto se, etenkään kun tuossa ei ole edes korkoja laskettu mukaan. Kyllä ne kulut on melko reippaasti suuremmat jos autolla on edes jonkinlainen kantama - mennään sinne 40-50ke hintoihin.
No, talouspuoli sikseen, moni kysyy silti että miksi siihen sähköautoon pitäisi vaihtaa, kun käytännön elämän kannalta sähköauto ei kuitenkaan tuo mitään etuja polttikseen verrattuna, monesti päinvastoin vain ylimääräistä säätöä ja suunnittelua.
Usein sillä keskiluokkaisella ihmisellä on antaa vaihdossa entinen auto käsirahaksi eikä suinkaan rahoita uutta autoa vain 200e kk-erällä.
Lainaamassasi viestissä jo kerrottiin se merkittävin sähköauton etu eli se että ajaminen on polttikseen verrattuna suorastaan naurettavan halpaa. Mutta tietysti jos talouspuolella ei ole mitään väliä niin sittenhän tätä ei osaa etuna nähdä.
Johan se on tässäkin ketjussa moneen otteeseen todettu että järkevällä "kantokyvyllä" (tilat + edes jonkinlainen kantama) varustettua sähköautoa saa hakea sieltä 50k€ hintaluokasta kun polttispuolella uusiakin saa alle 30k€ ja tyypillisesti ostellaan jotain 10-20k€ autoja vähän käytettynä + vielä tietty oikeasti halvat siihen päälle.
Ei se sähköautolla ajaminen niin paljon halvempaa ole että se keskiverto 15tkm vuodessa ajavan kannattaisi pistää rahat kymppitonneja kalliimpaan autoon.
Jos ajaa paljon, niin silloin tilanne on toki erilainen. Mutta keskiverto Suomalainen ei aja niin paljon vuodessa että vaihto sähköautoon olisi taloudellisesti järkevää.
On hieman ristiriitaista että 15 tuhatta vuodessa (=41 km päivässä) ajava vaatii että hänen autossaan pitäisi olla 500 km kantama tai sillä ei tee mitään. OIkeasti tuolla käytöllä pärjää oikein hyvin vähän pieniakkuisemmalla autolla jolloin siihen ei tarvitse sijoittaa 50 tuhatta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sähköauto on räikeä esimerkki tästä maapalloa rasittavasta kertakäyttökulttuurista.
Oikeampi nimitys olisi akkuauto. Onhan se akku joka painaa saman kuin muu auto ja se määrää auton hinnan sekä käyttöiän.
Miten olisi myrkkyakkuauto? Litium-ioniakkun valmistus tuottaa valtavan ympäristöongelman, ja akku on ympäristöongelma käytön jälkeenkin.
Oikeampi nimitys olisi kannabisnarkomaani. Onhan se kannabis joka vahingoittaa päätä saman kuin muu muut sairaudet ja se käyttäjän iän
Miten olisi myrkkykannabis? Kannabiksen valmistus tuottaa valtavan psykoosiongelman, ja käyttäjä on ympäristöongelma käytön jälkeenkin
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sähköauto on räikeä esimerkki tästä maapalloa rasittavasta kertakäyttökulttuurista.
Oikeampi nimitys olisi akkuauto. Onhan se akku joka painaa saman kuin muu auto ja se määrää auton hinnan sekä käyttöiän.
Miten olisi myrkkyakkuauto? Litium-ioniakkun valmistus tuottaa valtavan ympäristöongelman, ja akku on ympäristöongelma käytön jälkeenkin.
Miten olisi Teppo jos lopettaisit trollaamisen, kun variksetkin nauravat sinulle? Ja rumpujen paukutus tuottaa valtavan ympäristöongelman, kun luonnonvaraiset eläimet katoavat ja luonto kuihtuu koko melusaastealueelta
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Käytännössä tilanne on tämä:
Keskiluokkaiselle ihmiselle on täysin mahdollista ajaa sähköautolla jos auton pääomakuluihin on laittaa 200-500 euroa kuukaudessa. Jos range riittää omiin tarpeisiin myös talvella, on tämä suomen sähkön hinnoilla selvästi halvempaa kuin polttomoottoriautoilu jopa julkisella latauksella.
Kaikkialla euroopassa näin ei toki ole, Suomessa on halpaa. Mieleniintoista seurata miten autoilusta otettava raha muuttaa muotoaan kun polttoaineista ei enää kerry rahaa. Kilometrikorvauksia lienee tiedossa. Toivottavasti nämä kerätään ensisijaisesti polttomoottoriautoilta aluksi.Itse olen harkinnut sivumennen sanoen aurinkopaneelien hommaamista. Ei siksi että se olisi taloudellisesti voitollista, mutta siksi että ajatus siitä että voi ajaa 8 kuukautta vuodessa aurinkoenergialla on varsin mieluisa :)
200e kuussa tarkoittaa 14400e kuudessa vuodessa. Se ei ole kovin kummoinen sähköauto se, etenkään kun tuossa ei ole edes korkoja laskettu mukaan. Kyllä ne kulut on melko reippaasti suuremmat jos autolla on edes jonkinlainen kantama - mennään sinne 40-50ke hintoihin.
No, talouspuoli sikseen, moni kysyy silti että miksi siihen sähköautoon pitäisi vaihtaa, kun käytännön elämän kannalta sähköauto ei kuitenkaan tuo mitään etuja polttikseen verrattuna, monesti päinvastoin vain ylimääräistä säätöä ja suunnittelua.
Usein sillä keskiluokkaisella ihmisellä on antaa vaihdossa entinen auto käsirahaksi eikä suinkaan rahoita uutta autoa vain 200e kk-erällä.
Lainaamassasi viestissä jo kerrottiin se merkittävin sähköauton etu eli se että ajaminen on polttikseen verrattuna suorastaan naurettavan halpaa. Mutta tietysti jos talouspuolella ei ole mitään väliä niin sittenhän tätä ei osaa etuna nähdä.
Johan se on tässäkin ketjussa moneen otteeseen todettu että järkevällä "kantokyvyllä" (tilat + edes jonkinlainen kantama) varustettua sähköautoa saa hakea sieltä 50k€ hintaluokasta kun polttispuolella uusiakin saa alle 30k€ ja tyypillisesti ostellaan jotain 10-20k€ autoja vähän käytettynä + vielä tietty oikeasti halvat siihen päälle.
Ei se sähköautolla ajaminen niin paljon halvempaa ole että se keskiverto 15tkm vuodessa ajavan kannattaisi pistää rahat kymppitonneja kalliimpaan autoon.
Jos ajaa paljon, niin silloin tilanne on toki erilainen. Mutta keskiverto Suomalainen ei aja niin paljon vuodessa että vaihto sähköautoon olisi taloudellisesti järkevää.
Pienillä kilometreillä upouuden auton ostaminen on muutenkin aika huono valinta. Se auton arvo ei juuri laske ensimmäisinä vuosina enempää ajoit sitten 15 tuhatta tai 25 tuhatta vuodessa. Mutta kilometriä kohden tuleva kustannus on alkaa olla jo aika iso uudella autolla jos kilometrit jäävät kovin pieniksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No millä aikavälillä sähköauto pystyy ”syrjäyttämään” polttomoottoriauton? No karkeasti sanottuna 12 vuotta siitä hetkestä kun oikeasti toimiva sähköauto on markkinoilla. Nythän sellaistakaan ei vielä ole olemassakaan ja sähköautomarkkinoita hallitsevat ”välimallit”, eli hybridit. Sähköauton lataus ei ole sillä nopeudella, millä sen täytyy tulevaisuudessa olla, jotta matka mummolaan ei saa lisätuntia Esson baarissa kiukkuisten lasten kanssa auton ”pikalatauduttua” sillä aikaa. Myös akkujen kapasiteetin tulee kehittyä huomattavasti ja niiden painolastin pienentyä merkittävästi. Toistaiseksi olemme vielä aika kaukana oikeasti toimivasta sähköautosta.
Jos tällainen edes jokseenkin toimiva sähköauto saadaan markkinoille kymmenen vuoden kuluttua, niin sähköautot hallitsevat markkinoita 2043. Eli ei se aivan heti tapahdu.
Aivan turhaa pelotella ihmisiä, että älkää hankkiko dieseliä. Autoa jolla ajaa Helsingistä yhdellä tankkauksella Nuorgamiin. Että ostakaa tuollainen kiva pirkka-hybridi, jolla sähköllä voi käydä lähikaupassa, mikäli on hyvä sää ja pakkasta ei ole liikaa.
Sähköautoilusta ymmärtämättömät kommentoivat aina juuri latausnopeuksia, ja se juuri paljastaa sen ymmärtämättömyyden.
Sähköauto ladataan pääsääntöisesti kotona. Ilman odottelua, ilman valvomista. Jos sitten matka on pidempi kuin auton toimintamatka, silloin pysähdytään pikalaturille. Nykyisillä sähköautoilla ei ole ollenkaan tavatonta että sellaisesta saa virtaa keskimäärin jopa 100 kW teholla eli jo puolessa tunnissa tulisi 50 kWh. Jos auton keskikulutus on vaikkapa 20 kWh / 100 km niin puolessa tunnissa saa peräti 250 km lisää. Jos auton range on vaikkapa 400 km ja puolen tunnin latauksella sen päälle saa 250 km niin aika kaukana pitää jo mummola olla jos tällä ei pärjää. Lasten kanssa tuollaisella matkalla on taukoja pidettävä joka tapauksessa.
Lukuisat suomalaiset ihan oikeasti elävät jo sähköautoarkea, ilman ongelmia. Se homma toimii jo. Kehitystyö toki jatkuu samaan aikaan, ja hyvä niin, mutta oikeasti toimivan sähköautoilun taso on jo saavutettu. Se on jo konkretiaa.
Puolet suomalaisista asuu kerrostalossa. Katujen varsilla ei paljon latailla. Lisäksi metallit eivät tule riittämään liikenteen sähköistämiseen. Kuparista tulee asiantuntijoiden mukaan pula jo ihan lähivuosina.
Ensinnäkin, tilastojen mukaan kolmasosa suomalaisista asuu kerrostaloissa, ei puolet. Toiseksi, on hassu yleistys että yhdessäkään kerrostalossa ei olisi autopaikkoja. Sehän on todellisuutta vain ihan ydinkeskustoissa, ja sielläkin yleensä vain vanhempien taloyhtiöiden kohdalla. Muutoin kerrostaloissa on autoille pysäköintipaikat jotka ovat ihan näppärästi valjastettavissa latauskäyttöön.
Asiantuntijoita on moneen lähtöön, on yhtä lailla näkemyksiä että mineraalivarat kyllä riittävät. Akut kehittyvät, niiden tarvitsemat materiaalit muuttuvat, ja myös akkujen (ja niiden mineraalien) kierrätys tehostuu.
Asukkaat ja asuinkunnat ovat eri asia. Tässä dataa suoraan Tilastokeskuksen sivuilta:
Vakinaisesti asuttu 2021
Yhteensä 2 793 636
Omakoti- ja paritalot 1 058 357
Rivitalot 376 837
Kerrostalot 1 314 159
Muut rakennukset 44 283
Puolet suomalaisista asunnoista on kerrostaloja, tosin näissä asuu enemmän yksinasuvia
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No millä aikavälillä sähköauto pystyy ”syrjäyttämään” polttomoottoriauton? No karkeasti sanottuna 12 vuotta siitä hetkestä kun oikeasti toimiva sähköauto on markkinoilla. Nythän sellaistakaan ei vielä ole olemassakaan ja sähköautomarkkinoita hallitsevat ”välimallit”, eli hybridit. Sähköauton lataus ei ole sillä nopeudella, millä sen täytyy tulevaisuudessa olla, jotta matka mummolaan ei saa lisätuntia Esson baarissa kiukkuisten lasten kanssa auton ”pikalatauduttua” sillä aikaa. Myös akkujen kapasiteetin tulee kehittyä huomattavasti ja niiden painolastin pienentyä merkittävästi. Toistaiseksi olemme vielä aika kaukana oikeasti toimivasta sähköautosta.
Jos tällainen edes jokseenkin toimiva sähköauto saadaan markkinoille kymmenen vuoden kuluttua, niin sähköautot hallitsevat markkinoita 2043. Eli ei se aivan heti tapahdu.
Aivan turhaa pelotella ihmisiä, että älkää hankkiko dieseliä. Autoa jolla ajaa Helsingistä yhdellä tankkauksella Nuorgamiin. Että ostakaa tuollainen kiva pirkka-hybridi, jolla sähköllä voi käydä lähikaupassa, mikäli on hyvä sää ja pakkasta ei ole liikaa.
Sähköautoilusta ymmärtämättömät kommentoivat aina juuri latausnopeuksia, ja se juuri paljastaa sen ymmärtämättömyyden.
Sähköauto ladataan pääsääntöisesti kotona. Ilman odottelua, ilman valvomista. Jos sitten matka on pidempi kuin auton toimintamatka, silloin pysähdytään pikalaturille. Nykyisillä sähköautoilla ei ole ollenkaan tavatonta että sellaisesta saa virtaa keskimäärin jopa 100 kW teholla eli jo puolessa tunnissa tulisi 50 kWh. Jos auton keskikulutus on vaikkapa 20 kWh / 100 km niin puolessa tunnissa saa peräti 250 km lisää. Jos auton range on vaikkapa 400 km ja puolen tunnin latauksella sen päälle saa 250 km niin aika kaukana pitää jo mummola olla jos tällä ei pärjää. Lasten kanssa tuollaisella matkalla on taukoja pidettävä joka tapauksessa.
Lukuisat suomalaiset ihan oikeasti elävät jo sähköautoarkea, ilman ongelmia. Se homma toimii jo. Kehitystyö toki jatkuu samaan aikaan, ja hyvä niin, mutta oikeasti toimivan sähköautoilun taso on jo saavutettu. Se on jo konkretiaa.
Yllä oleva on vain selittelyä kun on pakko nähdä asioiden valoisia puolia kun ei muutakaan enää voi kun päätös sähköautoon siirtymisestä on tehty.
Toista se on polttiksella, oikeasti toimiva autoilu on sitä että pysähdytään tankkaamaan pariksi minuutiksi 700-1000 km:n välein. Se toimii niin kiireisille kuin kiireettömille, tilanteessa kuin tilanteessa. Ja auto ei sanele mitä kautta ajellaan ja missä pysähdytään.
Lasten kanssa pidetään taukoja ihan jossain muualla kuin latureilla.
Yllä oleva on vain selittelyä, kun muutosvastarinnassa on pakko takertua vanhaan ja taistella uutta vastaan.
Samalla kun sähköautoilija on jo kotona, polttiksella kurvataan sinne tankille, koska onhan se nyt niin helppoa ja nopeaa. Eikä sekään haittaa että se bensa/diesel maksaa kilometriä kohden moninkertaisesti sähköön verrattuna, koska onhan se nyt nyt kuitenkin niin helppoa ja nopeaa.
Lasten kanssa pysähdytään keskellä korpea ja mennään metsään tarpeille, sillä latureita on kiihtyvää tahtia juuri niillä perinteisillä pysähdyspaikoilla kuten huoltoasemilla, kauppakeskuksissa, nähtävyyksien parkkipaikoila jne, ja niihinhän ei voi tietenkään nyt sitten enää mennä.
Ymmärräthän sen, että metallit eivät tule riittämään energiantuotannon vihreään siirtymään ja kevyen liikenteen siirtämiseen akkuteknologiaan. Lisäksi Venäjä, joka on merkittävä nikkelin, platinan, kullan ja monien muiden kriittisten metallien lähde, tulee olemaan jäähyllä pitkään ja samalla Kiina on maailman tärkein Kuparin ja monien muiden tarvittavien metallien rikastaja ja myös harvinaisten maametallien lähde. Raaka-aineiden riittävyys on jo sinällänsä ongelma, mutta kun tähän lisätään vielä päälle geopoliittiset haasteet, niin vihreä siirtymä tai kevyen liikenteen akkuteknologialle siirtyminen ei tule toteutumaan. Se on mahdotonta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
https://icsg.org/long-term-availability-of-copper/#:~:text=Are%20We%20G….
Ei oikein vaikuta siltä että kupari olisi mihinkään loppumassa ihan just.
S&P:n analyytikot on eri mieltä. Vähän pitkä (luin kokonaan), mutta yhteenveto ei ole niin mahdoton.
https://cdn.ihsmarkit.com/www/prot/pdf/0722/Future-of-Copper.pdf
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No millä aikavälillä sähköauto pystyy ”syrjäyttämään” polttomoottoriauton? No karkeasti sanottuna 12 vuotta siitä hetkestä kun oikeasti toimiva sähköauto on markkinoilla. Nythän sellaistakaan ei vielä ole olemassakaan ja sähköautomarkkinoita hallitsevat ”välimallit”, eli hybridit. Sähköauton lataus ei ole sillä nopeudella, millä sen täytyy tulevaisuudessa olla, jotta matka mummolaan ei saa lisätuntia Esson baarissa kiukkuisten lasten kanssa auton ”pikalatauduttua” sillä aikaa. Myös akkujen kapasiteetin tulee kehittyä huomattavasti ja niiden painolastin pienentyä merkittävästi. Toistaiseksi olemme vielä aika kaukana oikeasti toimivasta sähköautosta.
Jos tällainen edes jokseenkin toimiva sähköauto saadaan markkinoille kymmenen vuoden kuluttua, niin sähköautot hallitsevat markkinoita 2043. Eli ei se aivan heti tapahdu.
Aivan turhaa pelotella ihmisiä, että älkää hankkiko dieseliä. Autoa jolla ajaa Helsingistä yhdellä tankkauksella Nuorgamiin. Että ostakaa tuollainen kiva pirkka-hybridi, jolla sähköllä voi käydä lähikaupassa, mikäli on hyvä sää ja pakkasta ei ole liikaa.
Sähköautoilusta ymmärtämättömät kommentoivat aina juuri latausnopeuksia, ja se juuri paljastaa sen ymmärtämättömyyden.
Sähköauto ladataan pääsääntöisesti kotona. Ilman odottelua, ilman valvomista. Jos sitten matka on pidempi kuin auton toimintamatka, silloin pysähdytään pikalaturille. Nykyisillä sähköautoilla ei ole ollenkaan tavatonta että sellaisesta saa virtaa keskimäärin jopa 100 kW teholla eli jo puolessa tunnissa tulisi 50 kWh. Jos auton keskikulutus on vaikkapa 20 kWh / 100 km niin puolessa tunnissa saa peräti 250 km lisää. Jos auton range on vaikkapa 400 km ja puolen tunnin latauksella sen päälle saa 250 km niin aika kaukana pitää jo mummola olla jos tällä ei pärjää. Lasten kanssa tuollaisella matkalla on taukoja pidettävä joka tapauksessa.
Lukuisat suomalaiset ihan oikeasti elävät jo sähköautoarkea, ilman ongelmia. Se homma toimii jo. Kehitystyö toki jatkuu samaan aikaan, ja hyvä niin, mutta oikeasti toimivan sähköautoilun taso on jo saavutettu. Se on jo konkretiaa.
Puolet suomalaisista asuu kerrostalossa. Katujen varsilla ei paljon latailla. Lisäksi metallit eivät tule riittämään liikenteen sähköistämiseen. Kuparista tulee asiantuntijoiden mukaan pula jo ihan lähivuosina.
Ensinnäkin, tilastojen mukaan kolmasosa suomalaisista asuu kerrostaloissa, ei puolet. Toiseksi, on hassu yleistys että yhdessäkään kerrostalossa ei olisi autopaikkoja. Sehän on todellisuutta vain ihan ydinkeskustoissa, ja sielläkin yleensä vain vanhempien taloyhtiöiden kohdalla. Muutoin kerrostaloissa on autoille pysäköintipaikat jotka ovat ihan näppärästi valjastettavissa latauskäyttöön.
Asiantuntijoita on moneen lähtöön, on yhtä lailla näkemyksiä että mineraalivarat kyllä riittävät. Akut kehittyvät, niiden tarvitsemat materiaalit muuttuvat, ja myös akkujen (ja niiden mineraalien) kierrätys tehostuu.
Asukkaat ja asuinkunnat ovat eri asia. Tässä dataa suoraan Tilastokeskuksen sivuilta:
Vakinaisesti asuttu 2021
Yhteensä 2 793 636
Omakoti- ja paritalot 1 058 357
Rivitalot 376 837
Kerrostalot 1 314 159
Muut rakennukset 44 283Puolet suomalaisista asunnoista on kerrostaloja, tosin näissä asuu enemmän yksinasuvia
Ja olennaistahan tämän keskustelun kannalta olisi ymmärtää kuinka isolle osalle suomalaisista autoilijoista on sähköön siirtymisessä ongelmana se, että asuu kerrostalossa eikä ole käytössä muuta kuin kadunvarsipaikka. Veikkaan että kyseessä on sen verran pieni vähemmistö että se ei autoilun sähköistymisen kannalta ole mikään showstopper.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Käytännössä tilanne on tämä:
Keskiluokkaiselle ihmiselle on täysin mahdollista ajaa sähköautolla jos auton pääomakuluihin on laittaa 200-500 euroa kuukaudessa. Jos range riittää omiin tarpeisiin myös talvella, on tämä suomen sähkön hinnoilla selvästi halvempaa kuin polttomoottoriautoilu jopa julkisella latauksella.
Kaikkialla euroopassa näin ei toki ole, Suomessa on halpaa. Mieleniintoista seurata miten autoilusta otettava raha muuttaa muotoaan kun polttoaineista ei enää kerry rahaa. Kilometrikorvauksia lienee tiedossa. Toivottavasti nämä kerätään ensisijaisesti polttomoottoriautoilta aluksi.Itse olen harkinnut sivumennen sanoen aurinkopaneelien hommaamista. Ei siksi että se olisi taloudellisesti voitollista, mutta siksi että ajatus siitä että voi ajaa 8 kuukautta vuodessa aurinkoenergialla on varsin mieluisa :)
200e kuussa tarkoittaa 14400e kuudessa vuodessa. Se ei ole kovin kummoinen sähköauto se, etenkään kun tuossa ei ole edes korkoja laskettu mukaan. Kyllä ne kulut on melko reippaasti suuremmat jos autolla on edes jonkinlainen kantama - mennään sinne 40-50ke hintoihin.
No, talouspuoli sikseen, moni kysyy silti että miksi siihen sähköautoon pitäisi vaihtaa, kun käytännön elämän kannalta sähköauto ei kuitenkaan tuo mitään etuja polttikseen verrattuna, monesti päinvastoin vain ylimääräistä säätöä ja suunnittelua.
Usein sillä keskiluokkaisella ihmisellä on antaa vaihdossa entinen auto käsirahaksi eikä suinkaan rahoita uutta autoa vain 200e kk-erällä.
Lainaamassasi viestissä jo kerrottiin se merkittävin sähköauton etu eli se että ajaminen on polttikseen verrattuna suorastaan naurettavan halpaa. Mutta tietysti jos talouspuolella ei ole mitään väliä niin sittenhän tätä ei osaa etuna nähdä.
Johan se on tässäkin ketjussa moneen otteeseen todettu että järkevällä "kantokyvyllä" (tilat + edes jonkinlainen kantama) varustettua sähköautoa saa hakea sieltä 50k€ hintaluokasta kun polttispuolella uusiakin saa alle 30k€ ja tyypillisesti ostellaan jotain 10-20k€ autoja vähän käytettynä + vielä tietty oikeasti halvat siihen päälle.
Ei se sähköautolla ajaminen niin paljon halvempaa ole että se keskiverto 15tkm vuodessa ajavan kannattaisi pistää rahat kymppitonneja kalliimpaan autoon.
Jos ajaa paljon, niin silloin tilanne on toki erilainen. Mutta keskiverto Suomalainen ei aja niin paljon vuodessa että vaihto sähköautoon olisi taloudellisesti järkevää.
On hieman ristiriitaista että 15 tuhatta vuodessa (=41 km päivässä) ajava vaatii että hänen autossaan pitäisi olla 500 km kantama tai sillä ei tee mitään. OIkeasti tuolla käytöllä pärjää oikein hyvin vähän pieniakkuisemmalla autolla jolloin siihen ei tarvitse sijoittaa 50 tuhatta.
Ei 15tkm tarkoita että ajaa päivittäin 41km.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No millä aikavälillä sähköauto pystyy ”syrjäyttämään” polttomoottoriauton? No karkeasti sanottuna 12 vuotta siitä hetkestä kun oikeasti toimiva sähköauto on markkinoilla. Nythän sellaistakaan ei vielä ole olemassakaan ja sähköautomarkkinoita hallitsevat ”välimallit”, eli hybridit. Sähköauton lataus ei ole sillä nopeudella, millä sen täytyy tulevaisuudessa olla, jotta matka mummolaan ei saa lisätuntia Esson baarissa kiukkuisten lasten kanssa auton ”pikalatauduttua” sillä aikaa. Myös akkujen kapasiteetin tulee kehittyä huomattavasti ja niiden painolastin pienentyä merkittävästi. Toistaiseksi olemme vielä aika kaukana oikeasti toimivasta sähköautosta.
Jos tällainen edes jokseenkin toimiva sähköauto saadaan markkinoille kymmenen vuoden kuluttua, niin sähköautot hallitsevat markkinoita 2043. Eli ei se aivan heti tapahdu.
Aivan turhaa pelotella ihmisiä, että älkää hankkiko dieseliä. Autoa jolla ajaa Helsingistä yhdellä tankkauksella Nuorgamiin. Että ostakaa tuollainen kiva pirkka-hybridi, jolla sähköllä voi käydä lähikaupassa, mikäli on hyvä sää ja pakkasta ei ole liikaa.
Sähköautoilusta ymmärtämättömät kommentoivat aina juuri latausnopeuksia, ja se juuri paljastaa sen ymmärtämättömyyden.
Sähköauto ladataan pääsääntöisesti kotona. Ilman odottelua, ilman valvomista. Jos sitten matka on pidempi kuin auton toimintamatka, silloin pysähdytään pikalaturille. Nykyisillä sähköautoilla ei ole ollenkaan tavatonta että sellaisesta saa virtaa keskimäärin jopa 100 kW teholla eli jo puolessa tunnissa tulisi 50 kWh. Jos auton keskikulutus on vaikkapa 20 kWh / 100 km niin puolessa tunnissa saa peräti 250 km lisää. Jos auton range on vaikkapa 400 km ja puolen tunnin latauksella sen päälle saa 250 km niin aika kaukana pitää jo mummola olla jos tällä ei pärjää. Lasten kanssa tuollaisella matkalla on taukoja pidettävä joka tapauksessa.
Lukuisat suomalaiset ihan oikeasti elävät jo sähköautoarkea, ilman ongelmia. Se homma toimii jo. Kehitystyö toki jatkuu samaan aikaan, ja hyvä niin, mutta oikeasti toimivan sähköautoilun taso on jo saavutettu. Se on jo konkretiaa.
Puolet suomalaisista asuu kerrostalossa. Katujen varsilla ei paljon latailla. Lisäksi metallit eivät tule riittämään liikenteen sähköistämiseen. Kuparista tulee asiantuntijoiden mukaan pula jo ihan lähivuosina.
Ensinnäkin, tilastojen mukaan kolmasosa suomalaisista asuu kerrostaloissa, ei puolet. Toiseksi, on hassu yleistys että yhdessäkään kerrostalossa ei olisi autopaikkoja. Sehän on todellisuutta vain ihan ydinkeskustoissa, ja sielläkin yleensä vain vanhempien taloyhtiöiden kohdalla. Muutoin kerrostaloissa on autoille pysäköintipaikat jotka ovat ihan näppärästi valjastettavissa latauskäyttöön.
Asiantuntijoita on moneen lähtöön, on yhtä lailla näkemyksiä että mineraalivarat kyllä riittävät. Akut kehittyvät, niiden tarvitsemat materiaalit muuttuvat, ja myös akkujen (ja niiden mineraalien) kierrätys tehostuu.
Asukkaat ja asuinkunnat ovat eri asia. Tässä dataa suoraan Tilastokeskuksen sivuilta:
Vakinaisesti asuttu 2021
Yhteensä 2 793 636
Omakoti- ja paritalot 1 058 357
Rivitalot 376 837
Kerrostalot 1 314 159
Muut rakennukset 44 283Puolet suomalaisista asunnoista on kerrostaloja, tosin näissä asuu enemmän yksinasuvia
Ja autottomia. Omakotitaloissa asuvilla taas on usein enemmän kuin vain yksi auto.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Käytännössä tilanne on tämä:
Keskiluokkaiselle ihmiselle on täysin mahdollista ajaa sähköautolla jos auton pääomakuluihin on laittaa 200-500 euroa kuukaudessa. Jos range riittää omiin tarpeisiin myös talvella, on tämä suomen sähkön hinnoilla selvästi halvempaa kuin polttomoottoriautoilu jopa julkisella latauksella.
Kaikkialla euroopassa näin ei toki ole, Suomessa on halpaa. Mieleniintoista seurata miten autoilusta otettava raha muuttaa muotoaan kun polttoaineista ei enää kerry rahaa. Kilometrikorvauksia lienee tiedossa. Toivottavasti nämä kerätään ensisijaisesti polttomoottoriautoilta aluksi.Itse olen harkinnut sivumennen sanoen aurinkopaneelien hommaamista. Ei siksi että se olisi taloudellisesti voitollista, mutta siksi että ajatus siitä että voi ajaa 8 kuukautta vuodessa aurinkoenergialla on varsin mieluisa :)
200e kuussa tarkoittaa 14400e kuudessa vuodessa. Se ei ole kovin kummoinen sähköauto se, etenkään kun tuossa ei ole edes korkoja laskettu mukaan. Kyllä ne kulut on melko reippaasti suuremmat jos autolla on edes jonkinlainen kantama - mennään sinne 40-50ke hintoihin.
No, talouspuoli sikseen, moni kysyy silti että miksi siihen sähköautoon pitäisi vaihtaa, kun käytännön elämän kannalta sähköauto ei kuitenkaan tuo mitään etuja polttikseen verrattuna, monesti päinvastoin vain ylimääräistä säätöä ja suunnittelua.
Usein sillä keskiluokkaisella ihmisellä on antaa vaihdossa entinen auto käsirahaksi eikä suinkaan rahoita uutta autoa vain 200e kk-erällä.
Lainaamassasi viestissä jo kerrottiin se merkittävin sähköauton etu eli se että ajaminen on polttikseen verrattuna suorastaan naurettavan halpaa. Mutta tietysti jos talouspuolella ei ole mitään väliä niin sittenhän tätä ei osaa etuna nähdä.
Johan se on tässäkin ketjussa moneen otteeseen todettu että järkevällä "kantokyvyllä" (tilat + edes jonkinlainen kantama) varustettua sähköautoa saa hakea sieltä 50k€ hintaluokasta kun polttispuolella uusiakin saa alle 30k€ ja tyypillisesti ostellaan jotain 10-20k€ autoja vähän käytettynä + vielä tietty oikeasti halvat siihen päälle.
Ei se sähköautolla ajaminen niin paljon halvempaa ole että se keskiverto 15tkm vuodessa ajavan kannattaisi pistää rahat kymppitonneja kalliimpaan autoon.
Jos ajaa paljon, niin silloin tilanne on toki erilainen. Mutta keskiverto Suomalainen ei aja niin paljon vuodessa että vaihto sähköautoon olisi taloudellisesti järkevää.
On hieman ristiriitaista että 15 tuhatta vuodessa (=41 km päivässä) ajava vaatii että hänen autossaan pitäisi olla 500 km kantama tai sillä ei tee mitään. OIkeasti tuolla käytöllä pärjää oikein hyvin vähän pieniakkuisemmalla autolla jolloin siihen ei tarvitse sijoittaa 50 tuhatta.
Ei 15tkm tarkoita että ajaa päivittäin 41km.
Ei mutta harva saa vuoteen vain 15 tuhatta ajamalla kuitenkin jatkuvasti ja säännöllisesti paljon yli 200 km päivämatkoja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No millä aikavälillä sähköauto pystyy ”syrjäyttämään” polttomoottoriauton? No karkeasti sanottuna 12 vuotta siitä hetkestä kun oikeasti toimiva sähköauto on markkinoilla. Nythän sellaistakaan ei vielä ole olemassakaan ja sähköautomarkkinoita hallitsevat ”välimallit”, eli hybridit. Sähköauton lataus ei ole sillä nopeudella, millä sen täytyy tulevaisuudessa olla, jotta matka mummolaan ei saa lisätuntia Esson baarissa kiukkuisten lasten kanssa auton ”pikalatauduttua” sillä aikaa. Myös akkujen kapasiteetin tulee kehittyä huomattavasti ja niiden painolastin pienentyä merkittävästi. Toistaiseksi olemme vielä aika kaukana oikeasti toimivasta sähköautosta.
Jos tällainen edes jokseenkin toimiva sähköauto saadaan markkinoille kymmenen vuoden kuluttua, niin sähköautot hallitsevat markkinoita 2043. Eli ei se aivan heti tapahdu.
Aivan turhaa pelotella ihmisiä, että älkää hankkiko dieseliä. Autoa jolla ajaa Helsingistä yhdellä tankkauksella Nuorgamiin. Että ostakaa tuollainen kiva pirkka-hybridi, jolla sähköllä voi käydä lähikaupassa, mikäli on hyvä sää ja pakkasta ei ole liikaa.
Sähköautoilusta ymmärtämättömät kommentoivat aina juuri latausnopeuksia, ja se juuri paljastaa sen ymmärtämättömyyden.
Sähköauto ladataan pääsääntöisesti kotona. Ilman odottelua, ilman valvomista. Jos sitten matka on pidempi kuin auton toimintamatka, silloin pysähdytään pikalaturille. Nykyisillä sähköautoilla ei ole ollenkaan tavatonta että sellaisesta saa virtaa keskimäärin jopa 100 kW teholla eli jo puolessa tunnissa tulisi 50 kWh. Jos auton keskikulutus on vaikkapa 20 kWh / 100 km niin puolessa tunnissa saa peräti 250 km lisää. Jos auton range on vaikkapa 400 km ja puolen tunnin latauksella sen päälle saa 250 km niin aika kaukana pitää jo mummola olla jos tällä ei pärjää. Lasten kanssa tuollaisella matkalla on taukoja pidettävä joka tapauksessa.
Lukuisat suomalaiset ihan oikeasti elävät jo sähköautoarkea, ilman ongelmia. Se homma toimii jo. Kehitystyö toki jatkuu samaan aikaan, ja hyvä niin, mutta oikeasti toimivan sähköautoilun taso on jo saavutettu. Se on jo konkretiaa.
Yllä oleva on vain selittelyä kun on pakko nähdä asioiden valoisia puolia kun ei muutakaan enää voi kun päätös sähköautoon siirtymisestä on tehty.
Toista se on polttiksella, oikeasti toimiva autoilu on sitä että pysähdytään tankkaamaan pariksi minuutiksi 700-1000 km:n välein. Se toimii niin kiireisille kuin kiireettömille, tilanteessa kuin tilanteessa. Ja auto ei sanele mitä kautta ajellaan ja missä pysähdytään.
Lasten kanssa pidetään taukoja ihan jossain muualla kuin latureilla.
Yllä oleva on vain selittelyä, kun muutosvastarinnassa on pakko takertua vanhaan ja taistella uutta vastaan.
Samalla kun sähköautoilija on jo kotona, polttiksella kurvataan sinne tankille, koska onhan se nyt niin helppoa ja nopeaa. Eikä sekään haittaa että se bensa/diesel maksaa kilometriä kohden moninkertaisesti sähköön verrattuna, koska onhan se nyt nyt kuitenkin niin helppoa ja nopeaa.
Lasten kanssa pysähdytään keskellä korpea ja mennään metsään tarpeille, sillä latureita on kiihtyvää tahtia juuri niillä perinteisillä pysähdyspaikoilla kuten huoltoasemilla, kauppakeskuksissa, nähtävyyksien parkkipaikoila jne, ja niihinhän ei voi tietenkään nyt sitten enää mennä.
Ymmärräthän sen, että metallit eivät tule riittämään energiantuotannon vihreään siirtymään ja kevyen liikenteen siirtämiseen akkuteknologiaan. Lisäksi Venäjä, joka on merkittävä nikkelin, platinan, kullan ja monien muiden kriittisten metallien lähde, tulee olemaan jäähyllä pitkään ja samalla Kiina on maailman tärkein Kuparin ja monien muiden tarvittavien metallien rikastaja ja myös harvinaisten maametallien lähde. Raaka-aineiden riittävyys on jo sinällänsä ongelma, mutta kun tähän lisätään vielä päälle geopoliittiset haasteet, niin vihreä siirtymä tai kevyen liikenteen akkuteknologialle siirtyminen ei tule toteutumaan. Se on mahdotonta.
Jo nyt akkutekniikoissa on siirrytty kovaa vauhtia akkukemioihin jotka vaativat ratkaisevasti vähemmän vaikeimmin saatavia ja kalleimpia metaleja. Ei akkuteollisuus istu kädet taskuissa katsomassa että raaka-aineet loppuvat vaan kyllä siellä tehdään koko ajan laskelmia siitä mikä on mahdollista ja kannattavaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No millä aikavälillä sähköauto pystyy ”syrjäyttämään” polttomoottoriauton? No karkeasti sanottuna 12 vuotta siitä hetkestä kun oikeasti toimiva sähköauto on markkinoilla. Nythän sellaistakaan ei vielä ole olemassakaan ja sähköautomarkkinoita hallitsevat ”välimallit”, eli hybridit. Sähköauton lataus ei ole sillä nopeudella, millä sen täytyy tulevaisuudessa olla, jotta matka mummolaan ei saa lisätuntia Esson baarissa kiukkuisten lasten kanssa auton ”pikalatauduttua” sillä aikaa. Myös akkujen kapasiteetin tulee kehittyä huomattavasti ja niiden painolastin pienentyä merkittävästi. Toistaiseksi olemme vielä aika kaukana oikeasti toimivasta sähköautosta.
Jos tällainen edes jokseenkin toimiva sähköauto saadaan markkinoille kymmenen vuoden kuluttua, niin sähköautot hallitsevat markkinoita 2043. Eli ei se aivan heti tapahdu.
Aivan turhaa pelotella ihmisiä, että älkää hankkiko dieseliä. Autoa jolla ajaa Helsingistä yhdellä tankkauksella Nuorgamiin. Että ostakaa tuollainen kiva pirkka-hybridi, jolla sähköllä voi käydä lähikaupassa, mikäli on hyvä sää ja pakkasta ei ole liikaa.
Sähköautoilusta ymmärtämättömät kommentoivat aina juuri latausnopeuksia, ja se juuri paljastaa sen ymmärtämättömyyden.
Sähköauto ladataan pääsääntöisesti kotona. Ilman odottelua, ilman valvomista. Jos sitten matka on pidempi kuin auton toimintamatka, silloin pysähdytään pikalaturille. Nykyisillä sähköautoilla ei ole ollenkaan tavatonta että sellaisesta saa virtaa keskimäärin jopa 100 kW teholla eli jo puolessa tunnissa tulisi 50 kWh. Jos auton keskikulutus on vaikkapa 20 kWh / 100 km niin puolessa tunnissa saa peräti 250 km lisää. Jos auton range on vaikkapa 400 km ja puolen tunnin latauksella sen päälle saa 250 km niin aika kaukana pitää jo mummola olla jos tällä ei pärjää. Lasten kanssa tuollaisella matkalla on taukoja pidettävä joka tapauksessa.
Lukuisat suomalaiset ihan oikeasti elävät jo sähköautoarkea, ilman ongelmia. Se homma toimii jo. Kehitystyö toki jatkuu samaan aikaan, ja hyvä niin, mutta oikeasti toimivan sähköautoilun taso on jo saavutettu. Se on jo konkretiaa.
Yllä oleva on vain selittelyä kun on pakko nähdä asioiden valoisia puolia kun ei muutakaan enää voi kun päätös sähköautoon siirtymisestä on tehty.
Toista se on polttiksella, oikeasti toimiva autoilu on sitä että pysähdytään tankkaamaan pariksi minuutiksi 700-1000 km:n välein. Se toimii niin kiireisille kuin kiireettömille, tilanteessa kuin tilanteessa. Ja auto ei sanele mitä kautta ajellaan ja missä pysähdytään.
Lasten kanssa pidetään taukoja ihan jossain muualla kuin latureilla.
Yllä oleva on vain selittelyä, kun muutosvastarinnassa on pakko takertua vanhaan ja taistella uutta vastaan.
Samalla kun sähköautoilija on jo kotona, polttiksella kurvataan sinne tankille, koska onhan se nyt niin helppoa ja nopeaa. Eikä sekään haittaa että se bensa/diesel maksaa kilometriä kohden moninkertaisesti sähköön verrattuna, koska onhan se nyt nyt kuitenkin niin helppoa ja nopeaa.
Lasten kanssa pysähdytään keskellä korpea ja mennään metsään tarpeille, sillä latureita on kiihtyvää tahtia juuri niillä perinteisillä pysähdyspaikoilla kuten huoltoasemilla, kauppakeskuksissa, nähtävyyksien parkkipaikoila jne, ja niihinhän ei voi tietenkään nyt sitten enää mennä.
Ymmärräthän sen, että metallit eivät tule riittämään energiantuotannon vihreään siirtymään ja kevyen liikenteen siirtämiseen akkuteknologiaan. Lisäksi Venäjä, joka on merkittävä nikkelin, platinan, kullan ja monien muiden kriittisten metallien lähde, tulee olemaan jäähyllä pitkään ja samalla Kiina on maailman tärkein Kuparin ja monien muiden tarvittavien metallien rikastaja ja myös harvinaisten maametallien lähde. Raaka-aineiden riittävyys on jo sinällänsä ongelma, mutta kun tähän lisätään vielä päälle geopoliittiset haasteet, niin vihreä siirtymä tai kevyen liikenteen akkuteknologialle siirtyminen ei tule toteutumaan. Se on mahdotonta.
Öljy on ollut loppumassa ihan kohta jo 70-luvulta lähtien. Eli tunnetut esiintymät eivät ole sama asia kuin se mitä onnistutaan tulevaisuudessa hyödyntämään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Käytännössä tilanne on tämä:
Keskiluokkaiselle ihmiselle on täysin mahdollista ajaa sähköautolla jos auton pääomakuluihin on laittaa 200-500 euroa kuukaudessa. Jos range riittää omiin tarpeisiin myös talvella, on tämä suomen sähkön hinnoilla selvästi halvempaa kuin polttomoottoriautoilu jopa julkisella latauksella.
Kaikkialla euroopassa näin ei toki ole, Suomessa on halpaa. Mieleniintoista seurata miten autoilusta otettava raha muuttaa muotoaan kun polttoaineista ei enää kerry rahaa. Kilometrikorvauksia lienee tiedossa. Toivottavasti nämä kerätään ensisijaisesti polttomoottoriautoilta aluksi.Itse olen harkinnut sivumennen sanoen aurinkopaneelien hommaamista. Ei siksi että se olisi taloudellisesti voitollista, mutta siksi että ajatus siitä että voi ajaa 8 kuukautta vuodessa aurinkoenergialla on varsin mieluisa :)
200e kuussa tarkoittaa 14400e kuudessa vuodessa. Se ei ole kovin kummoinen sähköauto se, etenkään kun tuossa ei ole edes korkoja laskettu mukaan. Kyllä ne kulut on melko reippaasti suuremmat jos autolla on edes jonkinlainen kantama - mennään sinne 40-50ke hintoihin.
No, talouspuoli sikseen, moni kysyy silti että miksi siihen sähköautoon pitäisi vaihtaa, kun käytännön elämän kannalta sähköauto ei kuitenkaan tuo mitään etuja polttikseen verrattuna, monesti päinvastoin vain ylimääräistä säätöä ja suunnittelua.
Usein sillä keskiluokkaisella ihmisellä on antaa vaihdossa entinen auto käsirahaksi eikä suinkaan rahoita uutta autoa vain 200e kk-erällä.
Lainaamassasi viestissä jo kerrottiin se merkittävin sähköauton etu eli se että ajaminen on polttikseen verrattuna suorastaan naurettavan halpaa. Mutta tietysti jos talouspuolella ei ole mitään väliä niin sittenhän tätä ei osaa etuna nähdä.
Johan se on tässäkin ketjussa moneen otteeseen todettu että järkevällä "kantokyvyllä" (tilat + edes jonkinlainen kantama) varustettua sähköautoa saa hakea sieltä 50k€ hintaluokasta kun polttispuolella uusiakin saa alle 30k€ ja tyypillisesti ostellaan jotain 10-20k€ autoja vähän käytettynä + vielä tietty oikeasti halvat siihen päälle.
Ei se sähköautolla ajaminen niin paljon halvempaa ole että se keskiverto 15tkm vuodessa ajavan kannattaisi pistää rahat kymppitonneja kalliimpaan autoon.
Jos ajaa paljon, niin silloin tilanne on toki erilainen. Mutta keskiverto Suomalainen ei aja niin paljon vuodessa että vaihto sähköautoon olisi taloudellisesti järkevää.
Kannattaa muistaa että se siirtyminen kalliimman luokan autoon tehdään vain kerran. Sen jälkeen sinulla on aina myös kalliimpi auto antaa vaihdossa kun seuraavan kerran ostat auton. Eli sen hintaeron kuittaamiseen on aikaa varsin pitkään. Autoissahan maksetaan käytännössä arvonalenemaa.
Ihmiset siirtyvät isompiin ja kalliimpiin autoihin ihan jatkuvasti, myös polttomoottoriautoissa.
Ei tuo homma toimi samalla tavalla kuin asunnoissa joissa arvo pitää ja jopa nousee. Kalliimpiin autoihin siirrytään jos varallisuustaso sen mahdollistaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Käytännössä tilanne on tämä:
Keskiluokkaiselle ihmiselle on täysin mahdollista ajaa sähköautolla jos auton pääomakuluihin on laittaa 200-500 euroa kuukaudessa. Jos range riittää omiin tarpeisiin myös talvella, on tämä suomen sähkön hinnoilla selvästi halvempaa kuin polttomoottoriautoilu jopa julkisella latauksella.
Kaikkialla euroopassa näin ei toki ole, Suomessa on halpaa. Mieleniintoista seurata miten autoilusta otettava raha muuttaa muotoaan kun polttoaineista ei enää kerry rahaa. Kilometrikorvauksia lienee tiedossa. Toivottavasti nämä kerätään ensisijaisesti polttomoottoriautoilta aluksi.Itse olen harkinnut sivumennen sanoen aurinkopaneelien hommaamista. Ei siksi että se olisi taloudellisesti voitollista, mutta siksi että ajatus siitä että voi ajaa 8 kuukautta vuodessa aurinkoenergialla on varsin mieluisa :)
200e kuussa tarkoittaa 14400e kuudessa vuodessa. Se ei ole kovin kummoinen sähköauto se, etenkään kun tuossa ei ole edes korkoja laskettu mukaan. Kyllä ne kulut on melko reippaasti suuremmat jos autolla on edes jonkinlainen kantama - mennään sinne 40-50ke hintoihin.
No, talouspuoli sikseen, moni kysyy silti että miksi siihen sähköautoon pitäisi vaihtaa, kun käytännön elämän kannalta sähköauto ei kuitenkaan tuo mitään etuja polttikseen verrattuna, monesti päinvastoin vain ylimääräistä säätöä ja suunnittelua.
Usein sillä keskiluokkaisella ihmisellä on antaa vaihdossa entinen auto käsirahaksi eikä suinkaan rahoita uutta autoa vain 200e kk-erällä.
Lainaamassasi viestissä jo kerrottiin se merkittävin sähköauton etu eli se että ajaminen on polttikseen verrattuna suorastaan naurettavan halpaa. Mutta tietysti jos talouspuolella ei ole mitään väliä niin sittenhän tätä ei osaa etuna nähdä.
Johan se on tässäkin ketjussa moneen otteeseen todettu että järkevällä "kantokyvyllä" (tilat + edes jonkinlainen kantama) varustettua sähköautoa saa hakea sieltä 50k€ hintaluokasta kun polttispuolella uusiakin saa alle 30k€ ja tyypillisesti ostellaan jotain 10-20k€ autoja vähän käytettynä + vielä tietty oikeasti halvat siihen päälle.
Ei se sähköautolla ajaminen niin paljon halvempaa ole että se keskiverto 15tkm vuodessa ajavan kannattaisi pistää rahat kymppitonneja kalliimpaan autoon.
Jos ajaa paljon, niin silloin tilanne on toki erilainen. Mutta keskiverto Suomalainen ei aja niin paljon vuodessa että vaihto sähköautoon olisi taloudellisesti järkevää.
On hieman ristiriitaista että 15 tuhatta vuodessa (=41 km päivässä) ajava vaatii että hänen autossaan pitäisi olla 500 km kantama tai sillä ei tee mitään. OIkeasti tuolla käytöllä pärjää oikein hyvin vähän pieniakkuisemmalla autolla jolloin siihen ei tarvitse sijoittaa 50 tuhatta.
Ei 15tkm tarkoita että ajaa päivittäin 41km.
Ei mutta harva saa vuoteen vain 15 tuhatta ajamalla kuitenkin jatkuvasti ja säännöllisesti paljon yli 200 km päivämatkoja.
Sehän riittää että niitä matkoja on esim. talvella muutama.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Käytännössä tilanne on tämä:
Keskiluokkaiselle ihmiselle on täysin mahdollista ajaa sähköautolla jos auton pääomakuluihin on laittaa 200-500 euroa kuukaudessa. Jos range riittää omiin tarpeisiin myös talvella, on tämä suomen sähkön hinnoilla selvästi halvempaa kuin polttomoottoriautoilu jopa julkisella latauksella.
Kaikkialla euroopassa näin ei toki ole, Suomessa on halpaa. Mieleniintoista seurata miten autoilusta otettava raha muuttaa muotoaan kun polttoaineista ei enää kerry rahaa. Kilometrikorvauksia lienee tiedossa. Toivottavasti nämä kerätään ensisijaisesti polttomoottoriautoilta aluksi.Itse olen harkinnut sivumennen sanoen aurinkopaneelien hommaamista. Ei siksi että se olisi taloudellisesti voitollista, mutta siksi että ajatus siitä että voi ajaa 8 kuukautta vuodessa aurinkoenergialla on varsin mieluisa :)
200e kuussa tarkoittaa 14400e kuudessa vuodessa. Se ei ole kovin kummoinen sähköauto se, etenkään kun tuossa ei ole edes korkoja laskettu mukaan. Kyllä ne kulut on melko reippaasti suuremmat jos autolla on edes jonkinlainen kantama - mennään sinne 40-50ke hintoihin.
No, talouspuoli sikseen, moni kysyy silti että miksi siihen sähköautoon pitäisi vaihtaa, kun käytännön elämän kannalta sähköauto ei kuitenkaan tuo mitään etuja polttikseen verrattuna, monesti päinvastoin vain ylimääräistä säätöä ja suunnittelua.
Usein sillä keskiluokkaisella ihmisellä on antaa vaihdossa entinen auto käsirahaksi eikä suinkaan rahoita uutta autoa vain 200e kk-erällä.
Lainaamassasi viestissä jo kerrottiin se merkittävin sähköauton etu eli se että ajaminen on polttikseen verrattuna suorastaan naurettavan halpaa. Mutta tietysti jos talouspuolella ei ole mitään väliä niin sittenhän tätä ei osaa etuna nähdä.
Johan se on tässäkin ketjussa moneen otteeseen todettu että järkevällä "kantokyvyllä" (tilat + edes jonkinlainen kantama) varustettua sähköautoa saa hakea sieltä 50k€ hintaluokasta kun polttispuolella uusiakin saa alle 30k€ ja tyypillisesti ostellaan jotain 10-20k€ autoja vähän käytettynä + vielä tietty oikeasti halvat siihen päälle.
Ei se sähköautolla ajaminen niin paljon halvempaa ole että se keskiverto 15tkm vuodessa ajavan kannattaisi pistää rahat kymppitonneja kalliimpaan autoon.
Jos ajaa paljon, niin silloin tilanne on toki erilainen. Mutta keskiverto Suomalainen ei aja niin paljon vuodessa että vaihto sähköautoon olisi taloudellisesti järkevää.
Kannattaa muistaa että se siirtyminen kalliimman luokan autoon tehdään vain kerran. Sen jälkeen sinulla on aina myös kalliimpi auto antaa vaihdossa kun seuraavan kerran ostat auton. Eli sen hintaeron kuittaamiseen on aikaa varsin pitkään. Autoissahan maksetaan käytännössä arvonalenemaa.
Ihmiset siirtyvät isompiin ja kalliimpiin autoihin ihan jatkuvasti, myös polttomoottoriautoissa.
Ei tuo homma toimi samalla tavalla kuin asunnoissa joissa arvo pitää ja jopa nousee. Kalliimpiin autoihin siirrytään jos varallisuustaso sen mahdollistaa.
Ihmisten tulotaso usein paranee iän myötä. Harva ajaa parikymppisen samanlaisella autolla kuin viisikymppisenä.
Mitähän nyt höpiset, sähkö-sebbo? Teppo on ollut naimisissa yli 20 vuotta ja kolme täysi-ikäistä lastakin on.