Lukekaa synnytysasiaa ja sieltä Tutti-Tatin tarina!

ONNEKSI kaikki päättyi kuitenkin hyvin!!!



Huhhuh!

anteeks mutta mistä löydän?? Linkki????

Eikö tuosta olisi voinut vaatia korvauksia?

!!!

Kohdunkaulanrepeämä (synnytystarinani)

Laitanpa tämän tähän ihan omaksi aloitukseksikin, kun nyt vihdoin sain synnytyksestäni jotain kirjoitettua. Karmea kokemus. Muistakaa uskoa omia tuntemuksianne!



Odotin toista lastani. Esikoinen syntyi viikolla 42+2 ja oli 4,5kg, synnytys oli normaalihko, tosin ponnistusvaihe pitkä ja eppari iso, mutta muuten ok. Jo kuukausi ennen toisen la:aa tunsin, että tämä vauva oli ISO. Neuvolassa puhuin tuntemuksistani, täti totesi, että hyvän kokoinen on ja hyvin mahtuu syntymään, kun iso esikoinenkin syntyi helposti. Pyysin lähetettä kokoarvioon, mutta ei ollut kuulemma tarvetta. Viikolla 38 olin varma, että vauva on jo isompi kuin esikoinen syntyessään ja aloin pelätä tosissani. Sain vihdoin lähetteen kokoarvioon. Ultraava lääkäri sai (rv 39+1) kokoarvioksi 4,1kg ja päältäpäin tunnustellen saman kokoinen. Vaikea oli kuitenkin kuulemma arvioida, kun oli jo niin alhaalla. Sanoin tietäväni, että vauva on iso ja pyysin käynnistystä. Muistan, että lääkäri naurahti, että kyllä sä 4-kiloisen synnytät helposti, kun 4,5-kiloinenkin tuli. Itkin vastaanotolla, kun mua ei uskottu ja olin peloissani. Tiesin, että synnytys ei vielä hetkeen käynnistyisi itsestään. Itkuni takia lääkäri määräsi pelvimetrian, jonka mukaan isokin vauva mahtuu hyvin syntymään. Mieleni vähän rauhottui, mutta silti vauva tuntui päivä päivältä suuremmalta. Rv 40+1 neuvolassa olin taas niin peloissani ja ilmeisesti th:kin tajusi vauvan olevan iso, joten hän laittoi seuraavaksi päiväksi lähetteen äitiyspolille. Siellä (rv 40+2) kokoarvioksi saatiin ultralla 5,1kg (kilon enemmän kuin 8pv aiemmin). Synnytys päätettiin käynnistää seuraavana aamuna cytotecilla.



Illalla kuitenkin kotona aloin yhtäkkiä oksentaa ja pyörryin. Menimme sairaalaan ja verenpaineeni oli huimissa lukemissa. Minut vietiin synnytyssaliin ja laitettiin oksitosiinitippa käteen. Supistukset alkoivat saman tien rajuina, taukoa oli aluksi puoli minuuttia, 10 min jälkeen seuraava tunti oli oikeastaan yhtä loppumatonta supistusta. Epiduraalia ei voitu laittaa, kun supistelin niin rajusti. Huusin, kirosin, itkin jne. Sitten 1h 7min ekan supistuksen alkamisen jälkeen tunsin, että vauva syntyy. Kätilö sanoi, että saa alkaa rauhalliseti ponnistaa. Minä en ponnistanut, yritin pidätellä, kun kipu oli niin kuvottava. Menetin tajuni. Poikamme syntyi rv 40+2 1h7min kestäneen synnytyksen jälkeen ja oli kooltaan 5790kg ja 56cm, py39. Pojalta murtui solisluu, kaksi kylkiluuta ja keuhkot painautuivat, mutta hän toipui nopeasti ja pääsi pois vto:lta jo 2vrk ikäisenä. Minulta repesi kohdunkaula ja paljon muutakin, kun tuollainen iso vauva syntyi vauhdilla. Menetin n. 4l verta, en tiedä paljonko sain lisää. Hb oli 50 paikkeilla ja kohtutulehduksenkin sain. Minua oli ommeltu leikkurissa 5h ja miestä oli kuulemma omien sanojensa mukaan jo valmisteltu pahimpaan. Repeämä oli vuotanut niin valtavasti, että ommellut lääkäri oli ollut neuvoton. Paikalle oli hälytetty kolme muuta lääkäriä. Muistan hämärästi joitain hetkittäisiä välähdyksiä seuraavilta päiviltä. Tajuihini tulin pysyvästi 4vrk synnytyksen jälkeen. Kotiin pääsin 2 viikkoa synnytyksestä. Rv 39:lla ultrannut lääkäri kävi pyytämässä anteeksi osastolla ollessani. Olin kuulemma ainutkertainen tapaus, eivät olleet kukaan minua hoitanut vastaavaan törmänneet.



Uudelleen ei kehotettu enää tulemaan raskaaksi ja voin vannoa etten sitä aio tehdäkään! Synnytyksestä on nyt 11kk, sterilisaatioon olen menossa. Tämä oli ensimmäinen kerta, kun asiasta kirjoitan ja edelleen puistattaa..

Käytä aivojasi. Selkeät ohjeet on jo annettu.

Sokea olet jos et löyä!

uskaltaako tässä enää itwekkää muksuja tehä... ui ja ai.

En tiedä päättyikö kaikki kuitenkaan " hyvin" , jos kerran äidille jäi pysyvät vammat eikä lisää lapsia ole enää mahdollista hankkia... Rohkeaa kuitenkin kirjoittaa oma tarinansa, jospa sillä estettäisiin tällaista tapahtumasta vastaisuudessa.

Kun siellä KAIKKIEN lasten pitäisi syntyä ihan alakautta oli sitten perätilassa tai kuinka iso...