Jos rehellisiä ollaan, niin eikö jokainen kuitenkin ole seksissä kiinnostunut ensisijaisesti omasta tyydytyksestään?

Vierailija kirjoitti:

Sinkkuaikana ja satunnaisten seksikumppanien kanssa opin aika nopeasti keskittymään pelkästään oman nautinnon ja tyydytyksen saamiseen. Jos molemmat sai nautintoa ja tyydytystä, yhden yön juttu saattoi jatkua useammankin kerran.

Minä taas miehenä pyrin sinkkuaikoina aina tyydyttämään naisen ja keskittymään naisen nautintoon juuri sillä ajatuksella, että juttu jatkuisi useammankin kerran. No aina se ei onnistunut, kun ekaa kertaa touhuttiin niin ei tiennyt mistä toinen tykkää, mutta naisen nautinto minulla oli aina mielessä. Ja itsekäs motiivini oli se että saisi toisenkin kerran. Eli monesti se oman edun tavoittelu johtaa myös kumppanin nautintoon.

Vanha tunkkainen sanonta - jos haluu saada, on pakko antaa. Kumpi siis ensin? Miehenä antamisen ilo ja toisen nautinto takaa myös itselle parhaan lopputuloksen. Jos taukoa seksistä on kestänyt, niin silloin on syytä ilmoittaa naisellakin, että seuraavan hetken saatan olla hieman hätäinen... jopa itsekeskeinen, mutta sitä seuraavan omistan sinulle.

Kyllä lähtee!

Itseä ei oikeastaan kiinnosta oma tyydytys tai laukeaminen. Se on niin nähty juttu ja tylsää. Mutta mitä voimakkaamman reaktion saan aikaan partnerissa sen kiinnostavampaa. Mistä ikinä nainen sitten nauttiikaan.

Tänäkin aamuna antoi mies minulle, ja itse jäi ilman, kun niin kipeä. Ja ihan itse tarjosi..

Hyvä kirjoitus yllä!

Minä olen se, kenelle kysymys oli osoitettu. Mieheni luki ylläolevan kirjoituksen, ja kun kysyin mitä vastaan, hän sanoi että hän ihan samoin kokee kuin tuo edellinen kirjoittaja. Näin itsekkin asian ajattelin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Juuri äsken sain minä ja mies saa sitten myöhemmin, ja minä lisää. Meillä ihan normimeinikiä.

Mutta miksi näin tapahtuu? Onko syynä se, että mies ei jaksa laueta yhtä usein ja säästelee myöhemmälle? 

En ole tuo jolta kysyit, mutta voin yrittää vastata omasta puolestani, vaikka asia saattaa olla hankala selittää. En laukea seksissä läheskään joka kerta (omasta valinnastani) ja ehkä puolet kerroista emme edes harrasta yhdyntää vaan ainoastaan annan vaimolle suuseksiä. Toisinaan harrastamme yhdyntää, mutta keskeytän ennen kuin tulen. Vaimo saa orgasmin käytännössä joka kerralla, yleensä suuseksillä tai joskus sormettamalla. Yhdynnässä hän ei ole kanssani saanut koskaan orgasmia.

Minulle kysymys on ennen kaikkea seksin mentaalisesta puolesta. Olen seksissä alistuva ja vaikka vaimo ei ole mitenkään alistava tai dominoiva, niin tällä tavalla voin kokea että alistun vaimolleni, kun ainoastaan tyydytän hänet ja jään itse ilman. Vaimo tuskin näkee asiaa samalla tavalla, että hän jotenkin alistaisi minua, mutta sillä ei ole merkitystä. Voin itse ajatella asian näin, kun se minua kiihottaa. Vaimoa ei alistaminen tai dominointi kiinnosta, mutta tällainen sopii hänelle.

Myös fyysinen olotila seksin jälkeen on ihan erilainen. Kun ei laukea, jää ns. panetus päälle ja on sellainen tukalan ihana, energinen olo. Vähän samanlainen olo kuin on ennen seksiä kiihottuneessa tilassa. Tuntuu ikään kuin seksi jatkuisi aina vaan, vaikka fyysinen osuus seksistä loppui. Vaimo kiihottaa koko ajan ja ihan normaalista arkisista puuhista tulee jollain tavalla eroottisia. Jos vaimo vaikka pyytää tyhjentämään tiskikoneen, niin ajatukseni on että tottahan toki minä oman seksipommini pyynnöstä tiskikoneen tyhjennän, kylläpä hän onkin kuuma.

Olen käytännössä koko ajan valmiina seksiin, kun taas orgasmista tulee sellainen lässähtänyt olo, jonka jälkeen kestää päivä tai kaksi ennen kuin seksi alkaa taas kiinnostaa. Meillä onkin nyt useammin seksiä kuin silloin, kun seksi päättyi aina orgasmiini. Ja ehkä vielä yhtenä tekijänä tässä tyylissä on se, että kun orgasmin vihdoin saa, niin se on todella räjähtävä ja voimakkuudeltaan moninkertainen, kun on ensin joitakin päiviä latautunut.

Hyvä kirjoitus yllä!

Minä olen se, kenelle kysymys oli osoitettu. Mieheni luki ylläolevan kirjoituksen, ja kun kysyin mitä vastaan, hän sanoi että hän ihan samoin kokee kuin tuo edellinen kirjoittaja. Näin itsekkin asian ajattelin.

( tämä tuli ensin väärään paikkaan,joten liitin sen nyt tähän)

Uskoisin että jos parisuhteessa nainen nauttiin seksistä, niin molemmat on tyytyväisiä seksielämään. Ja vastaavasti jos nainen ei nauti seksistä, niin kumpikaan ei ole tyytyväinen seksielämään. Näin se vain tuntuisi menevän, että naisen nautinto on avain onneen. Kun nainen saa mitä haluaa ja tarvitsee, niin hän kyllä antaa myös miehelle mitä mies tarvitsee. Jos taas miehen asenne on se, että vain oma nautinto on tärkeää, niin eipä kyllä mieskään kummoista seksiä saa, jos saa ollenkaan.

Vierailija kirjoitti:

Uskoisin että jos parisuhteessa nainen nauttiin seksistä, niin molemmat on tyytyväisiä seksielämään. Ja vastaavasti jos nainen ei nauti seksistä, niin kumpikaan ei ole tyytyväinen seksielämään. Näin se vain tuntuisi menevän, että naisen nautinto on avain onneen. Kun nainen saa mitä haluaa ja tarvitsee, niin hän kyllä antaa myös miehelle mitä mies tarvitsee. Jos taas miehen asenne on se, että vain oma nautinto on tärkeää, niin eipä kyllä mieskään kummoista seksiä saa, jos saa ollenkaan.

Omalla kokemuksella en tätä allekirjoittaisi. Tai no sen osan, että paree pitää nainen tyydytettynä. Mutta jälkimmäisestä olisin eri mieltä, että tekee miehelle mitään vaikka seksiä koko ajan lisää haluaisi. Tai sitten naiset haluavat, että mies ”vaatii” ja sanoo mitä pitää tehdä itselleen.

Mutta alkuperäiseen kysymykseen palatakseni. Syy voi olla, että olen melko empaattinen demiseksuaali ja minulle suurin osa omasta nautinnosta tulee toisen reaktioiden ja nautinnon kautta. Oli se sitten lukuisat orgasmit tai piiskaaminen ja alistaminen. Nykyisen vaimon kanssa vasta alkanut oman kehon tuntemukset kiinnostamaan jossain määrin.