Suutarin lapsella ei ole kenkiä - mistä asiasta voit todeta näin omassa elämässäsi?
Kommentit (14)
Perheessäni kukaan ei omista osakkeita, vaikka olen ollut alalla yli 20v.
Lastenkirjastonhoitaja. Omat lapseni eivät välitä kirjosta pätkääkään.
Olen ruotsin ja englannin maisteri, mutta en ole puuttunut lasten kieltenoppimiseen oikeastaan millään tavalla. Tytär 13 v. ei voi edes sietää, että puuttuisin hänen koulunkäyntiinsä mitenkään.
Olen perheneuvolan psykologi. No joo...
Isä oli pappi, minä olen eronnut kirkosta...
Vierailija kirjoitti:
Olen ruotsin ja englannin maisteri, mutta en ole puuttunut lasten kieltenoppimiseen oikeastaan millään tavalla. Tytär 13 v. ei voi edes sietää, että puuttuisin hänen koulunkäyntiinsä mitenkään.
Meillä sama juttu. Mies on opettaja, mutta minä olin se, joka auttoi lapsia läksyissä.
Osa työnkuvaani on lasten ja nuorten peli- ja mediakasvatus.
Kotona meillä on täysin rajat hukassa lasten pelaamisen ja ruutuajan suhteen.
Minulla ei nykyään ole mitään vakuutuksia, enkä suunnittele ottavani.
Olen ammatiltani leipuri, en silti koskaan leivo kotona.
Vierailija kirjoitti:
Olen ammatiltani leipuri, en silti koskaan leivo kotona.
Sitähän on helppo tuoda tuoreita töistä kotiin joten miksi pitäisikään?
Olen kokki mutten viitsi tehdä kotona ruokaa joka päivä.
Tälle päivälle on kastike joka ostettu Citymarketin palvelutiskistä. Monesti on eineksiä tai puolieineksiä.
Syy etten viitsi kokkailla joka päivä on se että keittiö on välillä niin sotkuinen enkä jaksa siivota sitä että pääsen tekemään kunnolla ruokaa. Josta päästäänkin aasinsillalla siihen että olen toiselta ammatiltani laitoshuoltaja.
No, on meillä yleensä ihan siistiä mutta kun iso perhe niin keittiö nyt vaan on aina kaaoksessa jos ei heti siivoa jälkiään.
Tiukka talouspäällikkö. En jaksa perehtyä omiin laskuihin ja vakuutuksiin ym. maksan vain ja unohdan. Sentään maksan.
Olen puheterapeuuti ja mun lapsella on ärsyttävästi hampaiden välissä sihisevä s. No ehkä sille voi vielä tehdä jotain, kun hän on vasta kolme.