Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Jos vanhempasi ja sisaruksesi eivät olisi sukulaisia vaan ihmisiä, jotka olet tavannut esim. työelämässä tai harrastuksissa, pitäisitkö heistä?
Kommentit (19)
Pitäisin kyllä kovasti. isäni kanssa ollaankin työkavereitakin :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Isä, äiti ja veli - en missään nimessä. Sisko, joo, tykkäisin hänestä kovasti.
Tykkäisin veljestäni todella paljon. Saattaa olla mukavin ihminen jonka olen koskaan tavannut.
Isä olisi harmiton ja hauska gubbe.
Äitini ihan hirveä kaikesta herneen nenään vetävä nainen, joka olisi jokaisen työnantajan kauhu. Etäisenä kollegana varmaan ihan jees, mutta jatkuvasti yhdessä töitä tekevänä miettisin toista työpaikkaa.
Toinen veljeni olisi huumorintajuinen ja kivaa seuraa, jopa ystävänä.
Toinen veljeni on niin täysin toiselta planeetalta, että olisi vaikea keksiä, missä oltaisiin edes tavattu.
Siskoni olisi läheisin ystäväni, mitä nyt ei kyllä yhteisen lapsuuden takia ole :D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Siskoistani? En. Ovat itsekkäitä oman navan tuijottelijoita. Toinen luulee olevansa hurjan paljon viisaampi, kuin onkaan ja sitä ihan ääneen väittää, en viitsi vängätä vastaan, siinäpä on omissa uskoissaan työttömänä, kouluttamattomana 35-vuotiaana. Toinen ei pidä kiinni sovituista asioista ja ilkeilee turhaa aina, kun jotain pitää sopia.
En tiedä mitä minusta ajattelevat, eikä pahemmin kiinnosta.
En pitäisi. En ole itseäni vanhempien vihaisten, sairaiden miesten kanssa missään tekemisissä, joten en olisi isäni kaltaisen kanssa missään tekemisissä, jos ei olisi isäni. Sisarukseni taas on hyvin erilainen kuin minä,eikä meillä paljoa yhteistä ole, joten tuskin tekemisissä olisimme. Toki haluaisin sisarukseni kaltaisia ystäviä, mutta sisarukseni ei minun, joten sisarukseni esim. meidän ollessa työkavereita sanoisi varmasti, että ei halua olla kanssani tekemisissä töiden ulkopuolella. Sisaruksellani on siis paljon ystäviä, mutta ei yhtään minun kaltaistani.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Äitini kanssa en todellakaan ystävystyisi. Uhriutuva kaikestaloukkaantuja, mikään ei ikinä hänen vikansa. Jos olisi työkaveri pysyisin kaukana.
Miksi vanhemmista naisista tulee muuten niin usein tuollaisia? Ja mitä tässä pitäisi itse tehdä, ettei päädy sellaiseksi?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Isästäni pitäisin ja veljeni kanssa saattaisi olla tekemisissä, tuskin olisi ylin ystävä.
Äitiäni ja siskoani en missään nimessä sietäisi.
Äitini on kuollut ja pidin kyllä yhteyttä mutta siskooni on välit poikki eikä ole näköpiirissä välien lämmittelyä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Äitini kanssa en todellakaan ystävystyisi. Uhriutuva kaikestaloukkaantuja, mikään ei ikinä hänen vikansa. Jos olisi työkaveri pysyisin kaukana.
Miksi vanhemmista naisista tulee muuten niin usein tuollaisia? Ja mitä tässä pitäisi itse tehdä, ettei päädy sellaiseksi?
Olisko yks syy se, että vanhempien sukupolvien naisten piti hoitaa työt ja lapset ja koti ja sitten vanhana he tajuavat, että nuoruus ja elämä meni ohi eikä kukaan edes arvostanut?
En yhteenkään, kamalia selkään puukottajia kaikki. Pakosta joutuu pitämään yhteyttä tai he soittavat minulle, minä erittäin harvoin heille. Enkä käy kylässäkään juuri koskaan, alkaa selitykset jo loppua, nyt olen keksinyt että ei ole rahaa kulkea. Jos tuollaiset olis työkavereina olisin aina saikulla tai ottaisin lopputilin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Aammen, tämä!
En olisi äitini enkä siskoni kanssa tekemisissä vapaaehtoisesti ystävänä. Isän kanssa varmaan olisin, mutta tuskin mitenkään läheisesti (ei olla nytkään läheisiä).
Mutta yhden serkkuni kanssa ollaan sielunsisaruksia, se on kivaa!
Epäilen vahvasti, perheenä olemme hyvissä väleissä, mutta jos emme olisi perhettä, muu perheeni on niin erilaista minuun verrattuna että tuskin oltaisiin missään tekemisissä. Muu perhe sosiaalista porukkaa, itse antisosiaalinen kotihiiri.
No en! Ei olla erityisen läheisiä enkä välittäisi ollakaan. Isä on kaiken lisäksi alkoholisti. Veli oli väkivaltainen teini-ikäisenä.
Äitini kanssa tuskin tulisin kovin hyvin toimeen, tosin en silloin tuntisi häntä niin hyvin kuin nyt, joten toisaalta voisinkin tulla toimeen. Vaikea vastata oikeastaan, koska äitini on melko monimutkainen ihminen, eikä hänen tuttavansa tai ystävänsä tunne häntä samanlailla, kuin minä. Äiti osaa kyllä piilottaa huonoja puoliaan perheen ulkopuolisilta.
Isästäni uskoisin pitäväni. Tai no, toisaalta ei hän juuri ole tekemisissä eikä varmaan osaa oikein ollakkaan ikäisteni nuorten naisten kanssa, eli jos hän olisi vain työkaverini, niin tuskin pääsisin tutustumaan häneen niin, että voisin sanoa pitäväni hänestä.
Alue: Aihe vapaa
En tod!