Arvokkain löytämäsi asia?

Olin mukana, kun isäni löysi puistosta timanttisormuksen. Kukaan ei sitä milloinkaan tullut löytötavaratoimistosta noutamaan, joten isä sai sen itselleen.

Sormus taitaa olla vieläkin äidillä, vaikkei hän käytä sitä.

Me "löysimme" asuntovaunun kesämökkimme rannasta kymmenisen vuotta sitten. Ihmettelimme kun joku oli selvästi leiriytynyt siinä. Oli aurinkotuolit aseteltu ja viltit niille, koristevalot upouuden vaunun ikkunoissa ja vanhoja jälkiä ympäriinsä.

Ilmoitettiin poliisille että jos joku o kadonnut tai lähtenyt rannasta. 

Rekisteriumeron perusteella selvisi että vaunu kuului Hampurilaiselle mainosfirmalle. Seurasi jotain puolivuotta selvittelyä ja vaunun tarina hahmottui. Vaunu oli ollut mainonskuvauksissa mutta tämän firman pomonainen oli ottanut kaksi vaunua luottot-ostoa ja kaikki oli täysi sekaisin. Pankin edustaja kieltäytyi ottamasta vaunua kun se oli selvästi eri vaunu kuin panki vakuutena ollut tai kokurssipesä vaunu. Vaunuliike ei ottaut vaunua takaisi myöskään, mainospomonainen oli vankilassa kreikassa talousrikoksista.

Lopulta tilasimme lukkosepä ja aloimme asua vaunussa ja mökillä se on yhä. Rekisterikilvet upotettiin järvee lopullisesti kolmantena kesänä kun laitettiin kiiteämmin vedet vaunuun. 

Iso saksalainen asutovauu ja juuri tuo koko varmaa asettanut vaunnun tähä tilaan. Suomalaista talvea tuntematta tuotu liia kevyellä vetoautolla ja saatu vaunu jumiin, se oli pitkällä tuollaisella rantatörmällä poseeraamassa kojakit ja viskit kaapeissa!

Mieheni (Joo, tiedän että on kliseistä ja imelää...)