Lue keskustelun säännöt.
Uskallanko ottaa vauvan nukkumaan sänkyyn?
31.01.2021 |
Ensimmäinen lapsi, pelkään jatkuvasti tekeväni jotain väärin. Vauva herää itkemään muutaman kerran yössä, joskus useamman kerran ja joskus harvemmin. Tuntuu, etten saa nukuttua ikinä ja mieskin alkaa olemaan aika väsynyt. Uskaltaisinkohan ottaa vauvan nukkumaan meidän kanssa sänkyyn? 160cm leveä eli tilaa on, periaatteessa sittenhän ei tarvitsisi nousta ylös ja kulkea toiseen huoneeseen rauhoittelemaan kun vauva olisi jo valmiiksi vieressä..
Kommentit (12)
Olen neljän lapsen kanssa nukkunut alusta asti vierekkäin. Imetys, lapsen tyynnytys ym sujuu hyvin ilman turhia nousuja. Suosittelen lämpimästi!!!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kokeile ottaa samaan huoneeseen, vaikka pinnis siihen oman sängyn viereen. En itse samaan sänkyyn ottanut vauvaa, sen kerran kun satuin rättiväsyneenä nukahtamaan vauva vieressäni imetyksen jälkeen, vauva putosi lattialle.
Idiootti!!!! Vauva aina itsen ja seinän välissä, ei avoimelle puolelle...
Minä olen nukuttanut kolme lasta aina vieressä ja ainoat kerrat kun on pelottanut, ovat olleet synnytyssairaalassa kun en saanut sängyn kaidetta nostettua...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kokeile ottaa samaan huoneeseen, vaikka pinnis siihen oman sängyn viereen. En itse samaan sänkyyn ottanut vauvaa, sen kerran kun satuin rättiväsyneenä nukahtamaan vauva vieressäni imetyksen jälkeen, vauva putosi lattialle.
Idiootti!!!! Vauva aina itsen ja seinän välissä, ei avoimelle puolelle...
Pyh, ei tietenkään seinän ja aikuisen väliin, putoaminen on pienempi paha kun puristuminen kuoliaaksi seinän välissä.
Kiitti vastauksista. Meillä on aika pieni makkari, jos pinnasängyn siirtäisi sinne ei päästäisi enää vaatekaapille siirtämättä pinnasänkyä joka kerta joten se ei ole vaihtoehto. Nyt jäi arveluttamaan tuo, että pitäiskö vauva olla seinän ja minun välissä vai ns. sängyn avoimella puolella. Nukuin vuosikaudet edesmenneen kissan kanssa vierekkäin enkä ikinä kääntynyt kisun päälle, joten olen varma siitä, että vauvankaan päälle en kääntyisi. Tavallaan helpoin olisi nukkua vauvan kanssa normaalilla paikallani sängyn ulkoreunalla (mies nukkunut seinän vieressä tähän asti), niin ei tarvitsisi kömpiä miehen yli jos tarvitsee nousta.
Näin joskus jossain isommille lapsille vinkkinä, että laittaisi muotoonommellun lakanan alle sellaisen pitkulaisen tyynyn/pool noodlen tai jonkun, ettei lapsi käänny alas sängystä. Riittäisiköhän toi? Meidän vauva ei käänny vielä, mutta siltä varalta, jos joskus yhtäkkiä maagisesti yön aikana päättää oppia kääntymään ja molskahtaa alas..
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Niin ja miehen ja minun väliin en uskalla laittaa, kun mies on levottomampi nukkuja ja esim. kissan vielä eläessä saattoi kääntyä niin, että heitti käden tai jalan kissan päälle jos kissa oli erehtynyt väliimme.
Miehen viereen ylimääräinen tyyny, ettei pääse vahingossa pyörähtämään päällenne, samoin tyyny patjalla reunalle, toimii niin kauan kun vauva ei osaa kääntyä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mä otin esikoisen viereen, kun huomasin, että olen rennompi ja nukun paremmin niin. Sama päti häneen. Ja oli ihanaa kun ei yöllä tarvinnut hyppiä pinnasängylle ja takaisin.
Kaikki kolme nukkuivat sitten lopulta perhepedissä ja se toimi meille parhaiten. Se tuntui luonnolliselta. Pieni suojaton pidetään laumansa lähellä :) Neuvolassa sanottiin sen myös suojaavan kätkytkuolemalta, koska vauva tunsi vanhempien hengityksen koko ajan. En tiedä pitääkö tuo paikkansa, niin neuvolassa vain sanottiin :)
Vierailija kirjoitti:
Mä otin esikoisen viereen, kun huomasin, että olen rennompi ja nukun paremmin niin. Sama päti häneen. Ja oli ihanaa kun ei yöllä tarvinnut hyppiä pinnasängylle ja takaisin.
Kaikki kolme nukkuivat sitten lopulta perhepedissä ja se toimi meille parhaiten. Se tuntui luonnolliselta. Pieni suojaton pidetään laumansa lähellä :) Neuvolassa sanottiin sen myös suojaavan kätkytkuolemalta, koska vauva tunsi vanhempien hengityksen koko ajan. En tiedä pitääkö tuo paikkansa, niin neuvolassa vain sanottiin :)
Kyllä se pitää, ei ne turhaan sitä sano.
En voi ymmärtää mistä tuollainen käsitys on alunperin lähtenytkään, että pieni vauva pitää erottaa vanhemmistaan ja laittaa omaan huoneeseen nukkumaan. Minut ja varmaan melkein kaikki muutkin 30+ ikäiset erotettiin jo laitoksella "vauvalaan" ja uskon että se on aiheuttanut mulle vaikka ja mitä mielenterveysongelmia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kiitti, pitää kokeilla ensi yönä! Mulle äiti neuvoi, että vauvaa pitäisi pitää omassa pinnasängyssä ettei vauva totu siihen, että olen koko ajan lähellä.. Omasta puolestani saa tottua, on niin pieni vielä että sitä itsenäisyyttä ehtii kyllä harjoittelemaan myöhemmässä iässä
Vierailija kirjoitti:
Kiitti, pitää kokeilla ensi yönä! Mulle äiti neuvoi, että vauvaa pitäisi pitää omassa pinnasängyssä ettei vauva totu siihen, että olen koko ajan lähellä.. Omasta puolestani saa tottua, on niin pieni vielä että sitä itsenäisyyttä ehtii kyllä harjoittelemaan myöhemmässä iässä
Joo, kyllä se on vauvalle hyväksi, että tottuu siihen turvalliseen läheisyyteen.
Kokeile ottaa samaan huoneeseen, vaikka pinnis siihen oman sängyn viereen. En itse samaan sänkyyn ottanut vauvaa, sen kerran kun satuin rättiväsyneenä nukahtamaan vauva vieressäni imetyksen jälkeen, vauva putosi lattialle.