Miten määrittelet ilkeän ihmisen? Toimiiko toisten kanssa toisin kuin toisten?

Tosiasia on, että ihmiset alkavat kutsua toista ilkeäksi, kun toinen lakkaakin olemasta kynnysmatto, ei tee mitä käsketään ja alkaa elää omaa elämäänsä.

Terveisiä.

Vierailija kirjoitti:

Tosiasia on, että ihmiset alkavat kutsua toista ilkeäksi, kun toinen lakkaakin olemasta kynnysmatto, ei tee mitä käsketään ja alkaa elää omaa elämäänsä.

Terveisiä.

Jatkuva ilkeily saattaa kertoa myös esim. heikkenevästä mielenterveydestä tai muistisairaudesta. Äkkipikainen ihminen saattaa myös ilkeillä enemmän kuin rauhallinen.

Ilkeä kuittailee sun pottunokasta tai punaisesta takista vaikka sun nenässä ei ole mitään vikaa ja takki on kaunis.

Ilkeä kertoo tarinan missä on epäonnistunut mutta ei se mitään haittaa kun meidän Marjo tässä teki niin ja niin.

Hahahaa kuinka tyhmä pitää olla että tekee noin? Ai joo sehän on meidän Tiina. No tietenkin. Sit ei mitään. Unohda koko juttu.

Omasta mielestään hän on vitsikäs eikä mitään pahaa ole sanonut. Oot kyllä tosi outo kun et huumoria ymmärrä.

Ei välitä, vaikka tekee toiselle haitallisia asioita tai sanoo loukkaavia asioita. Voi tarkoituksella aiheuttaa ongelmia.

kyspiä

eipä niitä oo ku pahoja ihmisiä

Ilkeät osaavat olla kyllä ihan mukavia niille joista kokevat hyötyvänsä. Ilkeysvaihe menee usein päälle siinä kohtaa, kun hän kuvittelee että on ”varaa sanoa”, eli vähintäänkin alitajuisesti lokeroi toisen alenpiarvoiseksi.

Yleensä sellainen, joka hokee oman onnen seppyyttä, on usein eläkkeellä. Ja vain säkä ratkaisi.

Joo, mä tiedän yhden, jolla on selkeästi alkava muistisairaus. Hän myöntää, että unohtelee asioita, mutta syyttelee ikää. Hän voi olla välillä ihan kiva, mutta sitten töksäyttelee tosi tökerösti ja varsinkin jos on unohtanut jotain, syyttelee muita ja tätä tapahtuu paljon. 

Tuokin on totta, että ilkeä on mukava kavereilleen. Kaverit luulevat olevansa ystäviä, mutta tosiasiassa kaveriksi pääsee vain ne joista on jollain tavalla hyötyä. Ilkeyden ja narsismin ero on aika veteenpiirretty, mutta narsismiin kuuluu usein myös ilkeyttä. Näihin kuuluu sellainen jonkinlainen vallanhalun tunne.

Aika usein ilkeä sanoo olevansa vain suorapuheinen, mutta ilkeydellä ja suorapuheisuudella on ero. Minä olen suorapuheinen, mutta en ikinä sanoisi kellekään päin naamaa "olet ruma " tai "olet tyhmä". Sen sijaan sanon suoraan, jos jollain on esimerkiksi pusero väärinpäin, huulipunaa nenässä tai jos jonkun toiminta on tietämättä lainvastaista. En juoruile siitä selän takana, sanon suoraan. Ilkeä sanoo rumia kommentteja suoraan ja väittää vain, että hän vain sanoo mielipiteensä. 

Totta. Itseään suorapuheiseksi kutsuvat ovat ilkeitä ihmisiä, joille raukoille ei vaan ole käytöstapoja siunaantunut.

Ilkeä nauttii siitä, että saa omalla toiminnallaan toiselle harmia tai pahaa mieltä aikaan. Tämä erotuksena esim. muuten vaan tökeröstä. Tökeröys on enemmänkin sosiaalisen älyn puutetta, ilkeällä se taas voi olla erinomainen mutta empatia puuttuu.

Ilkeissä ihmisissä on usein se pahinta, etteivät he tiedosta saati kyseenalaista omaa käytöstään muita kohtaan. Heidn maailmansa perustuu alisteisiin, kiltteihin ystäviin ja jotka ymmärtävät heitä loputtomiin. Jos  heille joku sanoo niin kuin asia on loukkaantuu ilkeä ihminen  ja kiltit ystävät lohduttavat niin, että ilkeä ihminen lopulta uskoo olevansa oikeassa. Se, että ilkeä ihminen sanoo ihan mitä tahansa kilteillekin ystävilleen on hänelle suostu etuoikeus. Hän ei opi elämänsä aikana vastoinkäymisistään, totuuden hänelle sanovista ihmisistä, vaan hän muhittaa sen kaiken ollakseen vielä ilkeämpi ja hankalampi.

Luin juuri ilkeän ystäväni viestiä minulle. Olen muuttunut viime vuosina ja ilkeän ns ystäväni se saa riehumaan entistä rumemmin sanoin. Nolointa tässä on se, että hänen ilkeytensä on ollut minulle tosi vaikea myöntää ja uskoin vuosikausia hänen olevan ikävien ihmisten uhri. Nyt tajuan omakohtaisesti, miten en saisi muuttua ja olla eri mieltä edelleenkään mistään.

Eiköhän se ihminen saa hävitä.