Kateelliset naapurit
Ostettiin auto ja vähän metsää. Auto nyt oli näkyvä investointi, mutta metsän hankinnasta emme kertoneet kenellekään. Jotenkin tiedot pikku paikkakunnalla vaan leviävät. Ensin naapurin isäntä lakkasi tervehtimästä ja nyt poikansa otti mallia. Tähän saakka välimme ovat olleet ihan ok. Ollaan käyty kahvittelemassa puolin ja toisin ja postilaatikolla puhuttu ainakin säästä.
Me vaimoväki olemme lastemme takia yhteydessä. Tullaan toimeen ja tavataan aina kun lapsemme käyvät leikkimässä toistensa luona. En ole viitsinyt kommentoida naisen aviomiehn ja appiukon käytöstä millään lailla, mutta kurjalta tuntuu silti. En voi tajuta moukkamaista käytöstä, enkä halua kysellä asiasta tämän enempää rouvaltakaan. Ihmettelen suuresti, miten tyhmästä asiasta ihmiset voi olla kateellisia. Mistään muustahan tässä ei voi olla kyse, sillä emme ole tehneet mitään väärää näitä ihmisiä kohtaan.
Minä tyttö se sitkeästi tervehdin aina kun kohdataan. Onko muilla kokemusta samanlaisesta tilatneesta ja miten toimitte?
Kommentit (8)
Kuulostaa ehkä hurskastelulta, mutta itse ei juoruilla naapureista (kiillottaa sädekehää ;-) ) Ollaan oikeesti otettu periaatteeksi se, ettei naapureita puhuta pahaa, koska " paha kello kauas kuuluu" . Jos joku yrittää vääntää juttua jostain tietystä tyypistä ilkeään suuntaan, keksitään tästä henkilöstä jotain hyvää sanottavaa.
Olen ajatellut käyttää tätä " vastaa pahaan hyvällä" -tekniikkaa tähän naapuriinkin. Ei ole mun ongelma, jos ihminen ei osaa iloita toisen onnistumisista. En nyt ehkä sitten lahjoitakaan naapurille sitä joulukuusta, mutta ystävällinen olen silti...
Mietin vaan, onko kurjissa ja koyhissä oloissa elävillä tällaisia ongelmia. Olenko naiivi, mutta luulen ihmisten sielä iloitsevan toisten saavutuksista ja nauttivan niistä yhdessä.
Paljon todennäköisempää on, että naapuri on kuullut teistä jotakin ikävää, totta tai valhetta. Siksi kannattaa aina kysyä suoraan, nätisti ja sillä mielellä, että haluat korjata väärinkäsitykset.
Mä en oikeesti tajua. Tervehtiminen loppui siihen, kun naapuri näki uuden automme kaupan pihalla, eikä kommentoinut sitä mitenkään. Meni vaan kauheen vihaisen näköiseksi.
Meille tämä sama mies kertoi aikoinaan olevansa hyvillään, kun joku tuttu oli ajanut autonsa kolarissa lunastuskuntoon.. Että tällaisen hemmon kanssa sitä jaetaan orapihlaja-aita.
Mikä estää kysymästä suoraan, sillähän asia selviää?!
Jos ihminen on luonteeltaan tyytymätön valittaja, niin silloin hän on myös kateelinenkin. Mulla oli työkaverina tallainen tyyppi, joka kritisoi jatkuvasti toisia, väitti omakotitalon rakentajaa " mahtailijaksi" , koska sille ei riittänut rivitalo.
Ei noista katkerista ihmisistä kannata välittää niillä itellä ei mee hyvin..
Ihan sama, mitä olette oikeasti tehneet, naapurihan on voinut erehtyäkin tai kuulla kyliltä jotakin, jota ette oikeasti ole tehneet tai sanoneet.
Sinuna minä kysyisin suoraan siltä naapurin emännältä, että " kuule, minua on jonkin aikaa vaivannut se, että miehesi ei enää tervehdi meitä lainkaan. Sano nyt hyvä ystävä, olenko minä tai meidän perhe tehneet jotakin, josta miehesi on loukkaantunut, kun itse en ollenkaan ymmärrä, mistä tuo voi johtua?"