Naapuri ei tervehdi.

Vierailija kirjoitti:

Minä olen opettellut viis veisaamatta muiden käytöksestä

Niin minäkin, mutta huono käytös harmittaa aina. Kaikilla olisi elämä mukavampaa, jos osattaisiin käyttäytyä ystävällisesti muita kohtaan.

Meillä oli joitain muuttajia, jotka kantoivat laatikoita alaovesta ulos. Pidin heille ovea auki, eikä toinen edes kiittänyt, vaikka meni siitä monta kertaa. Mykkänä.

En ymmärrä, miksi minun pitäisi tervehtiä ventovieraita ihmisiä.

En ymmärrä, miksi minun pitäisi tervehtiä ventovieraita ihmisiä.

Vierailija kirjoitti:

En mäkään tervehdi mun vihervasemmisto naapuria joka tehtailee lapsia minkä ehtii tukien takia... Onneksi tosin asuu kaukana ja muita ei ole;)

Naapurin piikkiin vaan oma moukkamaisuus?

Mielestäni on aika epäluonnollista tervehtiä täysin tuntematonta ihmistä, ilman että on jotain muutakin asiaa hänelle. Itse en tervehdi tuntemattomia ihmisiä ainakaan ensimmäisenä.

Ei kiinnosta joka päivä tervehtiä naapuriakaan, vaikka toki yleensä vastaan tervehdykseen.

Talven aikaan on jäänyt naapurin tervehtiminen vielä vähemmälle osittain vahingossakin koska pipo+takin huppu päällekkäin toimii suojana kylmyyden, sateen lisäksi myös lievänä kuulosuojaimena vaimentaen pois hiljaisemmat äänet melkein samaan tapaan kuin päässäni olisi täysikokoiset stereokuulokkeet. Tällöin naapurin normaali puheääni ei välttämättä kantaudu ollenkaan korviini asti- tai kuuluu epäselvänä mutisemisena.

Pukeudun sään mukaan tarvittaessa hyvinkin paksuihin, käytännöllisiin, mutta silti mukaviin vaatteisiin varautuen pukeutumisella jo etukäteen siihen että ulkoilman lämpötila saattaa laskea 4C verran silloin kun olen ulkona. Ulkonäöstäni en paljoa välitä.

On se aika nihkeää jos itse moikkaan ja naapuri ei moikkaakaan takaisin. Ajattelen kyllä negatiivisemmin hänestä heti. Huonot käytöstavat, snobismi tms tulee mieleen. En tykkää ihmisistä jotka pitää itseään ylempänä. Kauheasti en jää silti asiaa miettimään koska onhan se voinut olla vahinko, ja toisaalta se on vaan joku naapuri. En mäkään megasosiaalinen ole. Mutta aika tylyä silti heiltä.

Sama jos on kaupankassa joka ei tervehdi. Meillä on lähikaupassa yksi mutrusuu joka kohtelee mua nuivasti. Muut on ihan tavallisen mukavia. Tottakai mä ihmettelen mikä sitä yhtä vaivaa enkä niin paljon asioi siellä sen takia. Mietin myös oonko loukannut vahingossa. Kerran hän joutui kävelemään mun ohi ahtaasta tilasta, on ylipainoinen ja ehkä mun ois hänen mielestä pitänyt väistää kokonaan pois. Siitä mahtui mutta se oli aika ahdasta, mutta tilanne oli ohi ennenkun ehdin siirtyä.. En keksi yhtään mitään muuta syytä miksi hän nihkeilisi mulle ja ehkä tuokin on hänen omia epävarmuuksia. 

Ei morjestella turhia!

Vierailija kirjoitti:

On se aika nihkeää jos itse moikkaan ja naapuri ei moikkaakaan takaisin. Ajattelen kyllä negatiivisemmin hänestä heti. Huonot käytöstavat, snobismi tms tulee mieleen. En tykkää ihmisistä jotka pitää itseään ylempänä.

Moikkaamatta jättämisessä ei välttämättä ole kyse mistään "olen sinua arvokkaampi" tyyppisestä ajattelusta. Enemmänkin siitä että henkilö ei jatkuvasti jaksa/ole kiinnostunut sosialisoimisesta, vaan saattaa haluta olla yksin- tai korkeintaan olla kiinnostunut vain siitä toisesta ihmisestä jota mahdollisesti on lähdössä tapaamaan. Kolmantena vaihtoehtona se että henkilö on syvällisesti, hiljaisesti keskittynyt miettimään jotain tiettyä asiaa/tiettyjä asioita jolloin muut asiat esim. yllättävä tervehdys on lähinnä häiriötekijä.

Sekin mahdollisuus toki on olemassa että henkilö on totaalinen erakko eikä halua olla tekemisissä toisten ihmisten kanssa.

Mediassa esitellään keinotekoista mielikuvaa siitä että ihmisten pitäisi olla kokoajan mahdollisimman sosiaalisia, huomion, hyväksynnän, läheisyyden kaipuisia. Yksin eläminen on muka jotenkin sairasta ja pahinta mitä ihmisellle voi tapahtua. Vaikka todellisuudessa nämä ei päde läheskään kaikkiin ihmisiin.

En tervehdi naapuria,joka tekee koko ajan kaikenlaista kiusaa.En ymmärrä,miksi mun pitäisi nuolla sellaisen pe  rää...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En mäkään tervehdi mun vihervasemmisto naapuria joka tehtailee lapsia minkä ehtii tukien takia... Onneksi tosin asuu kaukana ja muita ei ole;)

En minäkään sinunlaista öykkäriporvaria tervehtisi.

Asenne on yhtä inhottava ja syrjivä teillä molemmilla. Ihmiset ovat lähimmäisiä kaiken poliittisenkin aatteen alla. Itselleni sekakäyttäjät ja juopotkin sekä ylilihavat ym. ovat arvokkaita ihmisiä siinä missä muutkin.

Ei ole

Ei korona-aikana kuulu aukoa suutaan turhanpäiten. Virukset leviää turhasta höpöttämisestä

Minä en koskaan tervehdi ketään. Ja haistatan vit* jos joku niin minulle tekee.

Mie en tervehdi naapureita sen takii, kun kärsin sosiaalisten tilanteide pelosta. Sit jos tervehtis, nii siinä en se vaara, et naapuri alkais juttelee jotaki ja ku oon tosi huono tollasis small talk -jutuis, nii siitä ei tulis mitään. Lähes aina laitan korvanapit tai kuulokkeet, vaikka en kuuntelis mitään, ku meen ulos nii saan olla rauhas ekstroverteilta. :)

Mä oon välillä niin väsyny, vittuuntunu, kyllästyny näkemän tuttuja tai pahimmassa tapauksessa on paniikkikohtaus just päällä, silloin en hitto mitenkään haluais edes moikata. Pakosta kuitenkin olen edes sen verran kohtelias, että toki moikkaan, mutta juttusille en jää.

Mun naapuri laskee kiviä maasta kun tullaan vastakkain. Nyt varmaan laskee niitä lumikökköjä.

Ihan sama. Ilo on kokonaan minun puolellani.

Seinänaapuripappa alkoi myös kohdatessa örisemään, mutta ilmeisesti syynä oli joku asia mihin ei ollut kohdallani tyytyväinen eikä vaan kyennyt verbaalisesti tuomaan sitä mitenkään minulle ilmi. Ilmeisesti ajatteli örinän selventävän asiaa tarpeeksi.

Asun rivarissa, enkä useinkaan kiinnitä huomiota jos pihatietä ajatuksissani kävellessäni joku naapuri sattuu hengailemaan siinä etuovensa läheisyydessä. Joskus säikäyttävät minut sieltä morjestellessaan, toiset sitten varmaan ottavat nokkiinsa.