Lue keskustelun säännöt.
Olen niin huonossa kunnossa etten tiedä jaksanko tulevaisuudessa enää
27.01.2021 |
Niin huono olo henkisesti. Pelkään etten tule jaksamaan.
Kommentit (8)
Pystyisitkö hakemaan apua jostain? Soittaa johonkin? Puhuminen auttaa. Moni voi huonosti nyt, et ole yksin! Kyllä tämä vielä helpottaa. Lähetän tsemppejä!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Pystyisitkö hakemaan apua jostain? Soittaa johonkin? Puhuminen auttaa. Moni voi huonosti nyt, et ole yksin! Kyllä tämä vielä helpottaa. Lähetän tsemppejä!
Kyllä, ainakin väliaikaista.
Kiitos.
Nyt muutama minuutti mennyt itkemättä.
Vierailija kirjoitti:
Jaksat kyllä! Hae apua...
Toivotaan.
Soita maksuttomaan kriisipuhelimeen ja kysy sieltä neuvoa! Tsemppiä. Itellä kans ihan jäätävä ahdistus.
Henkistä jaksamista voi myös itse tsempata jossain määrin.
Jokaisen ihmisen tulee ottaa myös itse ottaa vastuu omasta jaksamisestaan sekä fyysisesti että myös henkisesti.
Jouduin itse työtapaturmaan ja se oli todella helvetin kova paikka.
Mutta silloin myös huomasin, miten uskomattoman huonossa kunnossa olin fyysisesti.
Olin ylipainonen, enkä ollut harrastanut mitään liikuntaa kahteen kymmeneen vuoteen.
Kuntoutus avasi silmäni siihen, miten tärkeää on se, että ihmisellä on edes perus hyvä kunto olemassa.
Kuntoutus vaati perkeeln paljon sisua, että pääsi alkuun.
Myös henkisellä puolella tapahtui muutoksia, mm. ajattelu tavan muutos asiohin joita ennen olin ennen pitänyt täysin merkityksettöminä ja jopa naurettavina.
Aina ei voi siirtää vastuuta omasta huonosta olostaan muille.
Pitää hiljentyä ja miettiä sitä, mitä itse voisi tehdä toisin, että oma olo ja vointi saattaisi parantua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Henkistä jaksamista voi myös itse tsempata jossain määrin.
Jokaisen ihmisen tulee ottaa myös itse ottaa vastuu omasta jaksamisestaan sekä fyysisesti että myös henkisesti.
Jouduin itse työtapaturmaan ja se oli todella helvetin kova paikka.
Mutta silloin myös huomasin, miten uskomattoman huonossa kunnossa olin fyysisesti.
Olin ylipainonen, enkä ollut harrastanut mitään liikuntaa kahteen kymmeneen vuoteen.
Kuntoutus avasi silmäni siihen, miten tärkeää on se, että ihmisellä on edes perus hyvä kunto olemassa.
Kuntoutus vaati perkeeln paljon sisua, että pääsi alkuun.
Myös henkisellä puolella tapahtui muutoksia, mm. ajattelu tavan muutos asiohin joita ennen olin ennen pitänyt täysin merkityksettöminä ja jopa naurettavina.
Aina ei voi siirtää vastuuta omasta huonosta olostaan muille.
Pitää hiljentyä ja miettiä sitä, mitä itse voisi tehdä toisin, että oma olo ja vointi saattaisi parantua.
Ei tässä ole kyse vastuun siirtämisestä.
En ole itse pahaa oloa hankkinut.
Hyvänen aika, melkein parannuin kun yksi ihminen soitti ja käymme yhdessä eräässä paikassa.
Olo helpottui.
Jaksat kyllä! Hae apua...