Lue keskustelun säännöt.
Onko kukaan muu ”järkyttynyt” siitä miten äkkiä hedelmälliset vuodet ohi?
27.01.2021 |
Onko muut järkyttyneet siitä, miten nopeasti naisen hedelmälliset vuodet menee ohi? Ei ole aikaa välttämättä odotella pidempää ikäeroa vaikka haluaisikin.
Kommentit (29)
No ei, kun sen tietää. Ja aika helppoa matematiikkaahan tuo on.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No ei. Loppuisi mahd. nopeaan niin loppuisi pilleripelleily. T.36v.
Ei ole minua järkyttänyt. Tiesin kyllä, että hedelmällisyys alkaa laskea jo 25-vuotiaasta lähtien hitaasti mutta varmasti.
Olen! Tunnen itseni kolmekymppiseksi ja haluaisin pari lasta lisää, yksi aikuinen jo on, mutta OLEN 50-vuotias ja se juna meni jo!!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä. Olen sinua muutaman vuoden vanhempi ja ystäväni hormoni toiminta on jo lakannut, itsellä huomattavissa epäsäännöllisyyttä kuukautisissa ja se on herättänyt minut tähän todellisuuteen. Minulla on toyboy, ja tässä jotenkin se ikäero todella konkretisoituu...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Olen! Tunnen itseni kolmekymppiseksi ja haluaisin pari lasta lisää, yksi aikuinen jo on, mutta OLEN 50-vuotias ja se juna meni jo!!
Voi hyvän tähden.
Ei. Sain ekan lapsen 23v ja vikan 33v ja sitten sterilisaatio.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Koko elämä on ohi järkyttävän nopeasti.
Olin onnekas ja löysin puolison jo lukioikäisenä. Mentiin ylioppilaskesänä naimisiin, esikoinen syntyi seuraavan vuoden syksynä. Sain kolme lasta alle 25-vuotiaana. Olen nyt 38-vuotias, enkä oikeasti jaksaisi tässä iässä enää pieniä lapsia! Minulle oli hyvä aika saada lapset nuorena.
Ja ennen kuin joku ehtii huolehtia koulutuksestani, niin kyllä, opiskelin itseni maisteriksi - itse asiassa tuplamaisteriksi - pikkulapsiajan jälkeen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kaikki somemissit, dubaimissit ja perintöprinsessat siinä 27-32 vuotiaina ihan lehtien palstoja myöten. Kauhea hoppu näkyy monella olevan löytää tulevalle lapselle (Varakas) isä, ja elättäjä. Omaa historiaa ei sitten älytä hävetä pätkääkään.
No, en tiedä olenko järkyttynyt, mutta tuntuuhan se siltä, että vastahan lasten hankintaa alettiin harkita, ja nyt melkein 40 ja hedelmälliset vuodet kohta ohi. Onneks ehdittiin pari lasta tehdä vielä viimeisinä vuosina. Aloitettiin yritys ollessani 34 ja siinä menikin pari vuotta ennen kuin ensimmäinen tärppäsi. Kyllähän tässä konkretisoituu se, että nuori aikuisuus tosiaan alkaa olla ohi ja keski-iässä ollaan. Varmaan tämä korostuu vielä kun vaihdevuodet saapuu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minulla on ollut pcos jo nuoresta, epäsäännölliset kuukautiset sekä paljon muita gynen vaivoja. Hedelmällisyys ei ole koskaan ollut itsestäänselvyys. Ihmettelen oikeastaan vieläkin, että sain edes yhden lapsen.
Mulla ei ole hedelmällinen aika koskaan alkanutkaan. Ihan turhaan söin nuorena pillereitäkin raskauden pelossa.
Vierailija kirjoitti:
Olin onnekas ja löysin puolison jo lukioikäisenä. Mentiin ylioppilaskesänä naimisiin, esikoinen syntyi seuraavan vuoden syksynä. Sain kolme lasta alle 25-vuotiaana. Olen nyt 38-vuotias, enkä oikeasti jaksaisi tässä iässä enää pieniä lapsia! Minulle oli hyvä aika saada lapset nuorena.
Ja ennen kuin joku ehtii huolehtia koulutuksestani, niin kyllä, opiskelin itseni maisteriksi - itse asiassa tuplamaisteriksi - pikkulapsiajan jälkeen.
Mutta elämä jäi elämättä. Saman miehen sukkia peset hautaan asti.
Ei. Olen aina tiennyt että hedelmällisyys laskee 25v alkaen ja olin päättänyt että lapsia en enää 35v tai sen jälkeen tee, kävi miten kävi. 35v kun on riskisynnyttäjä korkean iän takia. Jokaisen parikymppisen naisen ja miehenkin pitäisi se ottaa elämässään huomioon.
Kyllä se tosiaan nopeasti ohi menee. Muistan kuinka ihmeissäni oli kun gynegologini puhutteli minua vakavasti 27 vuotiaana ja kertoi, että niitä lapsia on alettava hankkimaan nyt! Ja päälle perusteellinen luento hedelmällisyyden alenemisesta.
Minä itse vain lilluin harhassa, että olen nuori ja aikaa on "loppuelämä". Kai luulin olevani nuori ikuisesti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olin onnekas ja löysin puolison jo lukioikäisenä. Mentiin ylioppilaskesänä naimisiin, esikoinen syntyi seuraavan vuoden syksynä. Sain kolme lasta alle 25-vuotiaana. Olen nyt 38-vuotias, enkä oikeasti jaksaisi tässä iässä enää pieniä lapsia! Minulle oli hyvä aika saada lapset nuorena.
Ja ennen kuin joku ehtii huolehtia koulutuksestani, niin kyllä, opiskelin itseni maisteriksi - itse asiassa tuplamaisteriksi - pikkulapsiajan jälkeen.
Mutta elämä jäi elämättä. Saman miehen sukkia peset hautaan asti.
Höpsis! Hänellä on ollut rikas elämä, tapahtumia ja vaihtelua piisannut. Ja kai sitä miestä saa myöhemminkin vaihtaa jos haluaa, eikä ne miesten sukat sen kummempia ole vaikka miestä vaihtaisi.
Täytän pian 40 ja vielä 25-vuotiaana tuntui, että tämä on hyvin kaaaaukana horisontissa. Tämä aika on mennyt kuitenkin hyvin äkkiä! Ap