Mikä siinä feminismissä niin ärsyttää?

No, minä ainakin koen itseni ihan vaan tasa-arvon kannattajaksi ja se on tärkeää...nainen olen ja pitkässä (ja erittäin tasa-arvoisessa) parisuhteessa. Uskon että on edelleen kylläkin vähemmistöä nämä jotka vetää 'feminismin' (se ei kyllä silloin edes sitä ole) överiksi, he vaan pitävät itsestään jumalatonta meteliä somessa (ja joka paikassa), toisin kun me 'tavalliset ihmiset', joita ei vaan kiinnosta huudella mitään. Vähän samalla tavalla kun nämä persuöyhöttäjät, jotka vetää senkin touhun ihan överiksi.

Lähtökohtaisesti en pidä siitä, miten edelleni menee musta nainen, vain siitä syystä, että on sattunut syntymään mustaksi. Sama toisinpäin. Tai musta nainen olisi vähäpätöisempi, kun häntä etuoikeutetumpi musta nainen, joka on syntynyt lesboksi. Tuo, jos mikä on lokerointia. Ei millään tavalla tasa-arvoista, jossa kaikkien pitäisi olla yhtä arvokkaita.

Nainen

Sanna Marin ei paljon omaa lastaan näe. Ei edes kansanedustaja-aikoina hakenut hoidosta, vaan iskä vei ja mummo haki. Asui viikosta osan eri paikkakunnalla kuin tämä 1 v! Moni kiintymyssuhdeteoreetikko ja psykologi olis kauhuissaan. Mut ei palstafeministit! Hurrasivat et "Jes! Tämä se on tasa-arvoa!"

Noin ajattelee feministi.

Vierailija kirjoitti:

Lähtökohtaisesti en pidä siitä, miten edelleni menee musta nainen, vain siitä syystä, että on sattunut syntymään mustaksi. Sama toisinpäin. Tai musta nainen olisi vähäpätöisempi, kun häntä etuoikeutetumpi musta nainen, joka on syntynyt lesboksi. Tuo, jos mikä on lokerointia. Ei millään tavalla tasa-arvoista, jossa kaikkien pitäisi olla yhtä arvokkaita.

Nainen

Mutta kysymys kuuluu: kuinka paljon PIDÄT siitä ajatuksesta, että menet miesten edelle?

Kannatan pääosin ensimmäisen ja toisen aallon feminismiä, joskaan en tykkää sellaisesta kunnon miesv*hasta ja liiallIesta uh riutumisesta. Nykyf*minismissä mättää niin moni asia, että se sellainen vanha kunnon f*minismi on kadonnut. Yhtäkkiä kuka vain voi olla nainen ja se on vain tunne. Kaikista pahin on valkoinen heteromies, vaikka maailman mittakaavassa ne suurimmat naisvih*ajat ovat yleensä jossain muualla kuin Suomessa, vaikka toki niitäkin täällä valitettavasti on. Silti olemme yksi maailman tasa-arvoisimpia maita. Kaikenlainen itkeminen mikroaggressioista ja vastaavista tuntuu ongelmien hakemiselta sieltä, missä niitä ei ole, kun ihan oikeitakin ongelmia edelleen olisi. Lisäksi eräs paljon naisv*haa sisältävä uskonto on täysin kielletty aihe ja nykyf*ministit ovat usein ensimmäisinä vaientamassa keskustelua siitä.

Vierailija kirjoitti:

Sanna Marin ei paljon omaa lastaan näe. Ei edes kansanedustaja-aikoina hakenut hoidosta, vaan iskä vei ja mummo haki. Asui viikosta osan eri paikkakunnalla kuin tämä 1 v! Moni kiintymyssuhdeteoreetikko ja psykologi olis kauhuissaan. Mut ei palstafeministit! Hurrasivat et "Jes! Tämä se on tasa-arvoa!"

Noin ajattelee feministi.

Eli sinusta naisella ei saa olla uraa jos on perhe?

Noh eilen oli poistettu keskustelu armeijasta ja siitä pitäisikö kutsuntojen olla pakollista myös naisille. 

90-luvullahan feministit vaativat naisille vapaaehtoista puuhastelupalvelusta, mutta eivät miesten pakkoa pois. 

Eilen joku palstalla yritti saada nykytilanteen käännettyä siten päin, että naisetkin saisivat kutsunnoissa ilmaisen terveystarkastuksen, "joka on aiemmin ollut vain miehille". Eli yritetään jotenkin vihjailla, että 6kk - 12kk pakkopalvelus onkin etu, koska mies saa (joutuu) ilmaisen terveystarkastuksen, joka maksaisi tk:ssa ehkä pari kymppiä tai olisi kunnasta ja työllisyysstatuksesta ilmainen myös naisille. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sanna Marin ei paljon omaa lastaan näe. Ei edes kansanedustaja-aikoina hakenut hoidosta, vaan iskä vei ja mummo haki. Asui viikosta osan eri paikkakunnalla kuin tämä 1 v! Moni kiintymyssuhdeteoreetikko ja psykologi olis kauhuissaan. Mut ei palstafeministit! Hurrasivat et "Jes! Tämä se on tasa-arvoa!"

Noin ajattelee feministi.

Eli sinusta naisella ei saa olla uraa jos on perhe?

Saa. Onhan itselläkin! Mutta en ikinä tehnyt valintoja lasten edun kustannuksella. Eikä miehenikään. Vaihtoehtoja kun on muitakin kuin musta ja valkoinen. Kukaan asiantuntija ei pidä hyvänä ideana että 1 v on äidistään viikottain yötä-päivää pätkiä erossa. Meillä ei olisi kumpikaan vanhempi tuollaiseen suostunut. Lapselle tärkeintä on läsnäolo ja lapset kasvavat nopeasti. Pekosellakin on isoa 3 poikaa joista ainakin eka jo aikuinen. Hyvin ehtii nytkin tiedotustilaisuuksissa ja iltakouluissa istumaan myöhemminkin.

Alkuperäisessä feminismissä (Minna Canth - tyylisessä) ei ollut yhtään mitään ärsyttävää, päinvastoin. Nykypäivän kolmannen aallon feminismi on kuitenkin mielestäni ärsyttävää, vaikka olen itse nuori (alle 20v) nainen.

Intersektionaalinen feminismi on ärsyttävää sen toksisuuden ja vastakkainasettelun takia, ja tämä "toiset ovat tasa-arvoisempia kuin toiset", sekä "ei saa kritisoida vähemmistöön kuuluvaa henkilöä hänen käytöksestään koska hän kuuluu vähemmistöön", on raivostuttavaa.

Itselläni on myös sellainen kokemus näistä "nykyajan voimaannuttavista feministeistä", että he tukevat muita naisia niin kauan, kun nämä kyseiset naiset ovat samaa mieltä kuin he, ja ovat ns. uranaisia. Mutta heti, kun joku nuori nainen haluaa asumaan maaseudulle, haluaa hankkia useita lapsia, ja on kiinnostunut maskuliinisista miehistä, näiltä "suvaitsevilta feministeiltä" saa kuraa niskaansa. Tästä on omakohtaista kokemusta sekä itselläni, että monella kaverillani.

Sama juttu seksuaalivähemmistöjen tukemisella; intersektionaaliset feministit tukevat heitä niin kauan, kun näiden edustajilla on samat mielipiteet kuin heillä. Itselläni on useita kavereita, jotka kuuluvat seksuaalivähemmistöihin, ja osa heistä kokee, että heitä käytetään ns. keppihevosena tässä "uuden feminismin aallossa." Moni seksuaalivähemmistön edustaja haluaisi vain elää normaalisti ja rauhassa, mutta nämä idiootit tekevät heidän suuntautumisestaan hirveän numeron.

Rasismikorttia tunnutaan myöskin heiluttelevan intersektionaalisessa feminismissä koko ajan, jopa sellaisista asioista, joita edes ulkomaalaistaustaiset kaverini eivät koe rasistisina. Tuntuu välillä siltä, että nämä intersektionaaliset feministit ovat itse niitä rasisteja, sillä he rinnastavat esim. apinapatsaat automaattisesti tummaihoisiin ihmisiin, ja välittävät sentyylistä viestiä, että suomalaisuutta (ja ylipäätään eurooppalaisuutta) pitäisi jotenkin hävetä. Suoraan sanottuna, mä en häpeä sitä, että olen suomalainen. Päin vastoin, mä oon ylpeä suomalaisuudestani.

Tässä tuli nyt järkyttävän pitkä luettelo siitä, mikä tässä ärsyttää, mutta here you go :D

Vierailija kirjoitti:

Alkuperäisessä feminismissä (Minna Canth - tyylisessä) ei ollut yhtään mitään ärsyttävää, päinvastoin. Nykypäivän kolmannen aallon feminismi on kuitenkin mielestäni ärsyttävää, vaikka olen itse nuori (alle 20v) nainen.

Intersektionaalinen feminismi on ärsyttävää sen toksisuuden ja vastakkainasettelun takia, ja tämä "toiset ovat tasa-arvoisempia kuin toiset", sekä "ei saa kritisoida vähemmistöön kuuluvaa henkilöä hänen käytöksestään koska hän kuuluu vähemmistöön", on raivostuttavaa.

Itselläni on myös sellainen kokemus näistä "nykyajan voimaannuttavista feministeistä", että he tukevat muita naisia niin kauan, kun nämä kyseiset naiset ovat samaa mieltä kuin he, ja ovat ns. uranaisia. Mutta heti, kun joku nuori nainen haluaa asumaan maaseudulle, haluaa hankkia useita lapsia, ja on kiinnostunut maskuliinisista miehistä, näiltä "suvaitsevilta feministeiltä" saa kuraa niskaansa. Tästä on omakohtaista kokemusta sekä itselläni, että monella kaverillani.

Sama juttu seksuaalivähemmistöjen tukemisella; intersektionaaliset feministit tukevat heitä niin kauan, kun näiden edustajilla on samat mielipiteet kuin heillä. Itselläni on useita kavereita, jotka kuuluvat seksuaalivähemmistöihin, ja osa heistä kokee, että heitä käytetään ns. keppihevosena tässä "uuden feminismin aallossa." Moni seksuaalivähemmistön edustaja haluaisi vain elää normaalisti ja rauhassa, mutta nämä idiootit tekevät heidän suuntautumisestaan hirveän numeron.

Rasismikorttia tunnutaan myöskin heiluttelevan intersektionaalisessa feminismissä koko ajan, jopa sellaisista asioista, joita edes ulkomaalaistaustaiset kaverini eivät koe rasistisina. Tuntuu välillä siltä, että nämä intersektionaaliset feministit ovat itse niitä rasisteja, sillä he rinnastavat esim. apinapatsaat automaattisesti tummaihoisiin ihmisiin, ja välittävät sentyylistä viestiä, että suomalaisuutta (ja ylipäätään eurooppalaisuutta) pitäisi jotenkin hävetä. Suoraan sanottuna, mä en häpeä sitä, että olen suomalainen. Päin vastoin, mä oon ylpeä suomalaisuudestani.

Tässä tuli nyt järkyttävän pitkä luettelo siitä, mikä tässä ärsyttää, mutta here you go :D

Puit hyvin minunkin ajatukset sanoiksi. Olen samaa mieltä.

Vierailija kirjoitti:

Noh eilen oli poistettu keskustelu armeijasta ja siitä pitäisikö kutsuntojen olla pakollista myös naisille. 

90-luvullahan feministit vaativat naisille vapaaehtoista puuhastelupalvelusta, mutta eivät miesten pakkoa pois. 

Eilen joku palstalla yritti saada nykytilanteen käännettyä siten päin, että naisetkin saisivat kutsunnoissa ilmaisen terveystarkastuksen, "joka on aiemmin ollut vain miehille". Eli yritetään jotenkin vihjailla, että 6kk - 12kk pakkopalvelus onkin etu, koska mies saa (joutuu) ilmaisen terveystarkastuksen, joka maksaisi tk:ssa ehkä pari kymppiä tai olisi kunnasta ja työllisyysstatuksesta ilmainen myös naisille. 

Ei tiedä pitäiskö itkee vai nauraa tuon terveystarkastus-kommentin takia. Jo myös sen takia et jos miettii mitä ilmaisia tarkastuksia ja seulontoja me naiset saadaan verrattuna miehiin. Mutta muutenkin... todella järjetön argumentti, mihin törmää silloin tällöin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sanna Marin ei paljon omaa lastaan näe. Ei edes kansanedustaja-aikoina hakenut hoidosta, vaan iskä vei ja mummo haki. Asui viikosta osan eri paikkakunnalla kuin tämä 1 v! Moni kiintymyssuhdeteoreetikko ja psykologi olis kauhuissaan. Mut ei palstafeministit! Hurrasivat et "Jes! Tämä se on tasa-arvoa!"

Noin ajattelee feministi.

Eli sinusta naisella ei saa olla uraa jos on perhe?

Saa. Onhan itselläkin! Mutta en ikinä tehnyt valintoja lasten edun kustannuksella. Eikä miehenikään. Vaihtoehtoja kun on muitakin kuin musta ja valkoinen. Kukaan asiantuntija ei pidä hyvänä ideana että 1 v on äidistään viikottain yötä-päivää pätkiä erossa. Meillä ei olisi kumpikaan vanhempi tuollaiseen suostunut. Lapselle tärkeintä on läsnäolo ja lapset kasvavat nopeasti. Pekosellakin on isoa 3 poikaa joista ainakin eka jo aikuinen. Hyvin ehtii nytkin tiedotustilaisuuksissa ja iltakouluissa istumaan myöhemminkin.

Totta. Itse olen ns. uraäidin tekele, kuten itse haluan ilmaista asian. Lapsuudestani muistan vain sen ikävän ja jatkuvan odottamisen, milloin äiti tulee, milloin ehtii olla kanssani. ”Odota hetki, kohta”, nuo sanat muistan lopun elämääni.

Myöhemmin olin kateellinen ystävilleni ja heidän äiti suhteelleen. Ei varmasti yllättävää, että olen isäni kanssa läheisempi edelleen, kuin koskaan tulen äitini kanssa olemaan. Sitä menetettyä aikaa on turha kuroa umpeen, kun lapsi aikuistuu. Jotakin on pysyvästi mennyt rikki siinä suhteessa.