Korona tuhoaa talouden ja tulevaisuuden
Olen 26-vuotias ja ahdistunut siitä miten korona ja talouden epävarmuus ”pilaa” kaikki tulevaisuuden suunnitelmat. Ja tässä kohtaa en viittaa mihinkään bileissä juoksemiseen ja sosiaaliseen elämään vaan vakituiseen työpaikkaan, omaan kotiin ja tasaiseen elämään johon joskus kuuluisi myös lapset.
Kävin yliopiston, sain töitä. Töissä nyt yritysneuvottelut ja tiedän että uuden paikan saaminen vaikeaa. Kumppanini on eri alalla ja työtön. Tuntuu ettei ehtinyt edes päästä aikuiselämänsä kanssa alkuun kun joutuu pelaamaan hardmodella. Pelkään mahdollisen työttömyyden pitkittyvän vallitsevan taloustilanteen vuoksi ja jokainen kuukausi työttömänä vaikeuttaa työnsaantia sekä estää kartuttamasta pesämunaa jossain kaukana haaveissa siitävään asuntoon.
Tuntuu että korona vie pikkuhiljaa kaiken uskon ja toivon tulevaan. Karua, että vanhempieni sukupolville normaalit vakityöt ja lapset alkaa tuntua utopistisilta ajatuksilta. Tiedän että korona osuu moniin muihinkin yhtälailla ikään katsomatta, mutta onko muilla samanlaisia lähes lohduttomia ajatuksia tulevaisuudesta?
Kommentit (31)
Kaikki tulee muuttumaan, valitettavasti huonompaan, kun asetetaan maailmaan NWO.
Olen saman ikäinen kuin sinä. Alla lyhyitä määräaikaisuuksia, koronan tultua ei enää sitäkään vaan työttömyyttä. Mies työtön. Lähdin opiskelemaan, todennäköisesti en tule työllistymään. Nyt jo työpaikat ovat kadonneet ja tulee pitkä aika ennen kuin ihmiset uskaltavat taas kuluttaa ja perustaa yrityksiä.
Olen luopunut lapsihaaveista sekä omaisuuden kerryttämisestä (esimerkkinä oma asunto). Eletään sitten kädestä suuhun, nauttien vapaasta elämäntyylistä rahan puitteissa.
Kiitos mahtieliitille, heidän agendansa tässä oikeasti on kaiken takana.
Kannattaisiko kouluttautua vaikka rakennurmieheksi kun niitä pitää rahdata Virosta asti Suomeen?
Kouluttaudu sairaanhoitajaksi, töitä on niin paljon kun haluaa tehdä.
ajat ovat kovat, mutta näin se tuntuu elämässä olevan epäsäännöllisen säännöllisesti. 90 luvun alun lama oli vastaavanlainen tilanne, että työtä ei ollut ja näkymät sumeat vuosiksi eteenpäin.
Tunnen tuskasi, vaikka olen vanhempi ja päässyt työelämään. Tämä alkaa kuitenkin tuntua todella epäoikeudenmukaiselta jo. Ympärillä yrittäjät menevät konkurssiin, lapset syrjäytyvät jatkuvasti toistuvien karanteenien ja kieltojen takia. Lisäksi on huoli itsetuhoisesta siskostani, joka ei pääse mielenterveyspalveluihin koronan vuoksi. Kenen henki on arvokkaampi kuin toisen?
Vierailija kirjoitti:
ajat ovat kovat, mutta näin se tuntuu elämässä olevan epäsäännöllisen säännöllisesti. 90 luvun alun lama oli vastaavanlainen tilanne, että työtä ei ollut ja näkymät sumeat vuosiksi eteenpäin.
Juu se on kiva kun lapsuus meni 90 luvun lamassa ja aikuisuus sitten tässä.
Yksi yritysmaailmassa oleva perhetuttu kertoi, että hänen tuttavapiirissään jo kaksi ihmistä on tehnyt itsemurhan koronan vaikutuksista bisneksiin.
Vierailija kirjoitti:
ajat ovat kovat, mutta näin se tuntuu elämässä olevan epäsäännöllisen säännöllisesti. 90 luvun alun lama oli vastaavanlainen tilanne, että työtä ei ollut ja näkymät sumeat vuosiksi eteenpäin.
Valmistuin työttömäksi laman keskelle pahimpaan aikaan. Mutta ajan kanssa siitä noustiin ja nyt on ollut jo pitkään turvattu toimeentulo ja omiatusasunto. Lapsiakin on.
Tämä kuulostaa kauhean kliseiseltä mutta kun yksi ovi sulkeutuu niin toinen avautuu. Mikään ei kestä ikuisesti, ei lamat, koronat eikä mikään. Jopa,sodan jälkeen ihmiset ovat rakentaneet elämänsä uudestsaan ja menneet eteenpäin. Myös tämän koronakriisin jälkeen tulee taas parempi aika vaikka sitä ei nyt tuntuisikaan.
Jep, kasikymppisten elämän pitkittäminen nimissä nuorilta ja nuorilta aikuisilta on viety elämä. Mua ottaa nyt niin päähän, että tällä hetkellä yhteiskunta ei tarjoa mulle mitään ja samalla pakolla hyödyntää mua täysillä esim. verojen muodossa, hyvätuloisena olen vielä oikein unelmakohde. Mun elämä on lopetettu, voin vain käydä töissä, ja yhteiskunta sitten kahmii rahojani itselleen antamatta mulle mitään mahdollisuuksia. Työmuurahaiselämä ei kiinnosta. Jos elämällä ei ole mulle mitään annettavaa niin sorry, mä kyllä sanoudun irti, ts lopetan itseni, ennemmin kuin jatkan tällä tavalla enää kauaa.
Ja hulluintshan tässä tosiaan on, että r ei ole aiheuttanut koronavirus, vaan koronarajoitukset. En ymmärrä hysteriaa. Missään maassa ei ole ollut koronan vuoksi mitään todellista katastrofia. Silti aivan sairaat rajoitukset. En ymmärrä ollenkaan miksi. Mitään sellaista ei ole minusta tullut nyt vuoden aikana ilmi mitään puoltaisi rajoituksia. Siis joo, vanhusten on hyvä olla varovaisia ja vanhustyössä varmaan fiksua käyttää maskia, mutta nyt on koko yhteiskunta halvaannutettu ja viety elämä myös alle 60-vuotiailta, joilla ei ole mitään syytä olla huolissaan koronasta, jotka voisivat ihan hyvin elää aivan normaalisti.
Jos tulee kenkää niin sitten maailman vanhin ammatti tai myymään alaston kuvia onlyfanssiin. H U 0 R A I L U on nykyään muodissa.
Vierailija kirjoitti:
Ei korona tuhoa mitään, vaan mielivaltaiset ja ylimitoitetut RAJOITUKSET, jotka ovat tasan poliittisia päätöksiä.
Olisipa mielenkiintoista kokeilla miten taloutta hidastaisi se, että korona leviäsi parissa kuukaudessa kaikkiin.
No, luultavasti ostajakunta vähenisi huomatttavasti, mistäs minä, ilman kristallipalloa, mitään tietäisin.
-
Ehkä joku tietää paremmin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
ajat ovat kovat, mutta näin se tuntuu elämässä olevan epäsäännöllisen säännöllisesti. 90 luvun alun lama oli vastaavanlainen tilanne, että työtä ei ollut ja näkymät sumeat vuosiksi eteenpäin.
Valmistuin työttömäksi laman keskelle pahimpaan aikaan. Mutta ajan kanssa siitä noustiin ja nyt on ollut jo pitkään turvattu toimeentulo ja omiatusasunto. Lapsiakin on.
Tämä kuulostaa kauhean kliseiseltä mutta kun yksi ovi sulkeutuu niin toinen avautuu. Mikään ei kestä ikuisesti, ei lamat, koronat eikä mikään. Jopa,sodan jälkeen ihmiset ovat rakentaneet elämänsä uudestsaan ja menneet eteenpäin. Myös tämän koronakriisin jälkeen tulee taas parempi aika vaikka sitä ei nyt tuntuisikaan.
En usko että tämän kriisin jälkeen todellakaan tulee mikään parempi aika.
Vierailija kirjoitti:
Kouluttaudu sairaanhoitajaksi, töitä on niin paljon kun haluaa tehdä.
Tätäkin miettinyt, sillä voisin kuvitella olevani sairaanhoitaja. Ongelma on kuitenkin jo nyt keräämäni usean vuoden opintolainat maisterinopinnoista ihan toiselta alalta. Opintotukikuukaudet on jo käytetty, kun opiskelin hetken toista yliopistotutkintoa kunnes vaihdoin viimeisimpään josta maisteri. Tyhmää jälkikäteen ajateltuna, mutta en ajatellut/tiennyt nuorena että taloustilanne menisi näin ja koulutuksesta huolimatta työ on epävarmaa. Mainittakoon, että koulutus on. ns. suositulta alalta ja tähän asti olen löytänyt töitä, mutta katsoin juuri vapaita työpaikkoja löytämättä yhtään. 🙁t: AP
Sorge nyt vaan mutta nuo on ollut aikalailla vaakalaudalla suurimmalla osalla jo 20 vuotta. Korona sen sijaan saattaa saada vihdoin vauhtia yhteiskunnan muutokseen toiseen suuntaan kun tämä skeida iskee niihin mukarikkaisiin.
Juuri sama tilanne kuin aloittajalla, tosin olen muutaman vuoden vanhempi. :(
Ei korona tuhoa mitään, vaan mielivaltaiset ja ylimitoitetut RAJOITUKSET, jotka ovat tasan poliittisia päätöksiä.