Elän koronaepidemian vuoksi rajattua elämää, mutta ei ahdista. Muita sanoin kokevia?
Elän hyvin rajattua elämää, koska yritän välttää koronaa. Olen lähinnä mökillä tai kotona. Etätöissä. Tapaan sisätiloissa vain apuani tarvitsevia vanhempiani.
Isommat ruokaostokset tilaan netin kautta. Jos on pakko hakea jotain liikkeestä tai apteekista, käytön ffp3-maskia ja vältän ruuhkia. Tämä asiointi ei minua pelota, koska maskin ja vähäisen asiakasmäärän vuoksi ajattelen, että riski lienee aika pieni. Lähinnä ärsyttää tuo maskin kanssa pelaaminen.
Vähän harmittaa, että ei voi käydä teatterissa ym. Mutta ei se nyt niin iso asia ole.
Ulkona liikun ihan normaalisti, teen pitkiä kävelylenkkejä,
Kotona riittää tekemistä. Mulla on varasto ja kaksi vastehuonetta vielä siivoamatta. Luen, kirjoitan, jumppaan, jne.
Ennen etätöitä olin Koronan vuoksi enemmän huolissani. Nyt en, kyllä tämä näin sujuu.
Kommentit (7)
Onhan tämä ihan pe...... . Haluaisin mennä uimahalliin ja matkustaa meijän asunnolle italiaan.
Vierailija kirjoitti:
Ei tämä ihmeemmin ahdista. Käytämme kaupoissa ihan perusmaskeja.
Eihän hätää olekaan, jos saa käydä etätöissä tai on eläkkeellä.
Ei ahdista, mutta olen yksinäinen ja alavireinen ja masentaa.
Joo ei ahdista, kun mieskin jätti 2019 lopussa, niin ei oo sitäkään huolta, että vetäisi koronan kotiin. Hän olisi saattanut tehdä sen ihan tahallaan ja sitten hokea, että menisin vanhempieni luokse, joista toinen toipuu vasta syövästä.
Tää on ihan parasta! Tuntuu ettei näin saisi sanoa, mutta mulle tää kulunut vuosi eristyksissä on ollut ennenkokemattoman rentouttava.
Suoraan sanottuna tämä on introvertille ihan juhlaa (ei tietenkään ihmisten kärsimyksen osalta). En kaipaa mitään ja lisäksi ei tarvitse tuntea epämääräistä suorituspainetta siitä, että pitäisi tehdä asioita ja olla sosiaalisempi.
Ei tämä ihmeemmin ahdista. Käytämme kaupoissa ihan perusmaskeja.