Ikuisesti katkera etten saanut toista lasta :((
Annoin periksi vain sen takia ettei mies halunut toista lasta.
Nyt 46 vuotiaana kun ei enää toista lasta voi riskien takia hankkia, niin huomasn ette kstkeroidun vaan enemmän. Jopa ärsyttää toi mies.
Ainoa lapsemme on nyt 17v.
Kommentit (22)
Voit olla katkera vain itsellesi. Sinä siihen miehesi päätökseen alistuit, etkä tehnyt muunlaista ratkaisua. Olet oman epäonnesi seppä!
Etkö ole surullinen oman hedelmällisyytesi menetyksestä? Onko sinulle tärkeää, että syypää on mies?
Ei pitäisi näin tahattomasti lapsettomana lukea tällaista aloituksia... Itse kun tekisin mitä vaan, että saisin edes sen yhden lapsen. Toivottavasti osaat arvostaa sitä, mitä sinulla on.
Minä katkeroiduin kun hankin vaimon mieliksi 3 lasta ja tuhlasin parhaat vuoteni kotileikkiin joka ei kiinnostanut alkujaankaan.
Syy on silti ihan minun, kun lähdin hölmöilyyn mukaan, enkä seurannut sydäntäni.
Kuule kaikki ei saa sitä ensimmäistäkään....
Mitäs pidät i d i o o t t e j a elämäsi tärkeimpinä henkilöinä.
Toisaalta jos olisit eronnut asian takia, lapsesi perhe olisi hajonnut eikä olisi ollut siltikään takeita että olisit löytänyt uuden lisää lapsia haluavan miehen.
Mä tiedän yhden perheen, jossa äiti tuli yllättäen raskaaksi kun ainokainen oli 17-vuotias. Tietty tämä äiti oli "vain" 40, eikä 46 kuten ap...
Nykyisin ei tarvitse miestä lisimiseen. Siemenet saa rahalla.
Toivottavasti, ap, iloitset siitä lapsesta, joka sinulla on, etkä katkeroita hänenkin elämäänsä olemattomalla sisaruksella.
Vierailija kirjoitti:
Toisaalta jos olisit eronnut asian takia, lapsesi perhe olisi hajonnut eikä olisi ollut siltikään takeita että olisit löytänyt uuden lisää lapsia haluavan miehen.
Eipä siihen miestä tarvitakaaan. Riippuu mikä on prioriteetti.
Ei minunkaan mies toista lasta halunnut, mutta niin vain meillä on kaksi lasta ja mies onnensa kukkuloilla molemmista.
Jos asia olisi sulle oikeasti tärkeä, olisit keksinyt keinot.
Vierailija kirjoitti:
Ei minunkaan mies toista lasta halunnut, mutta niin vain meillä on kaksi lasta ja mies onnensa kukkuloilla molemmista.
Hyi mikä itsekeskeinen mulqku. Siis sinä.
Minä menetin toisen lapsen ennen syntymää, enkä sen jälkeen enää uskaltanut yrittää. Joskus tunnen haikeutta asiasta, mutta osaan kyllä iloita myös ainokaisestamme, tyttö on kanssa 17 v ja minä jo 50 että sen puoleen ei tarvitse enää edes haikailla. Kuukautiset on jo loppuneet.
Vierailija kirjoitti:
Ei minunkaan mies toista lasta halunnut, mutta niin vain meillä on kaksi lasta ja mies onnensa kukkuloilla molemmista.
Joko miehesi on vähän tyhmä, tai sitten sinä. Miltä tuntuu olla nainut tyhmä mies?
Mikset ylipuhunut miestäsi? Vai etkö ollut varma itsekään ja mies ei tukenut sitä lapsen tekoa? Nyt sitten helppo laittaa miehen syyksi kokonaan.
Katkeruus on oma valinta. Jos koet siitä jotakin hyötyväsi niin senkun, kulje naama väärinpäin. Lapselle (ja tietty kaikille) vaan kurjaa äiti joka myrkyttää koko ympäristön.
Vierailija kirjoitti:
Ei pitäisi näin tahattomasti lapsettomana lukea tällaista aloituksia... Itse kun tekisin mitä vaan, että saisin edes sen yhden lapsen. Toivottavasti osaat arvostaa sitä, mitä sinulla on.
Vain itsekäs ja empatiakyvytön ihminen voi kiertää toisen ihmisen pettymykset omiensa ympärille ja kuvitella että sinun menetykset ovat joku mittari sille mistä toiset saavat tuntea surua.
Sama jos kroonisesti sairaalle sanot että kehtaatkin valittaa sillä sinun sairautesi ei aiheuta välitöntä kuolemaa. Maailmassa on paljon pahempiakin sairauksia. Toivottavasti osaat arvostaa mitä sinulla on.
Jokaisella meistä on oikeus tuntea surua ja pettymystä juuri niistä asioista jotka koskettavat meidän omaa elämäämme.
Ei minunkaan mieheni toista lasta halunnut. Olen nyt 47v ja meidän lapsemme on 12v. T. Ammattivalittaja