Millaista kautta kaipaat menneisyydestäsi? Millainen se oli, mitä teit?
Kommentit (15)
Pystyin kävelemään ja puhumaan normaalisti.työkin sujui.
Elän parasta aikaani nyt. Ensimmäisen kerran asiat on tasapainossa.
Vierailija kirjoitti:
Vaihtovuosi 17-18-vuotiaana.
Parasta aikaa. Sai luoda itsensä uudelleen, tapasi uusia ihmisiä jatkuvasti ja nämä olivat yleensä erittäin kiinnostuneita sinusta eikä kenelläkään ollut mitään ennakkokäsityksiä. 10 kuukaudessa koin enemmän kuin esimerkiksi koko yliopistoaikana (6 vuotta) vaikka sielläkin olin aktiivisesti mukana monessa.
Miksi ihmeessä et lähtenyt yliopistossakin vaihtoon?
Lapsuus ysärillä. Sen jälkeen kaikki on ollut aika perseestä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vaihtovuosi 17-18-vuotiaana.
Parasta aikaa. Sai luoda itsensä uudelleen, tapasi uusia ihmisiä jatkuvasti ja nämä olivat yleensä erittäin kiinnostuneita sinusta eikä kenelläkään ollut mitään ennakkokäsityksiä. 10 kuukaudessa koin enemmän kuin esimerkiksi koko yliopistoaikana (6 vuotta) vaikka sielläkin olin aktiivisesti mukana monessa.
Miksi ihmeessä et lähtenyt yliopistossakin vaihtoon?
Harkitsin, mutta ei kiinnostanut paikat joita oli tarjolla. Mielummin matkustelin muuten. Yliopistovaihto on myös täysin eri asia kuin perinteinen vaihtovuosi.
Eka vuosi lukion jälkeen. Olin pyörinyt samoissa piireissä koko nuoruuteni, oli silmiä avaavaa ja inspiroivaa tavata ihmisiä muistakin piireistä.
Olin 30 kg laihempi ja oli kavereita
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vaihtovuosi 17-18-vuotiaana.
Parasta aikaa. Sai luoda itsensä uudelleen, tapasi uusia ihmisiä jatkuvasti ja nämä olivat yleensä erittäin kiinnostuneita sinusta eikä kenelläkään ollut mitään ennakkokäsityksiä. 10 kuukaudessa koin enemmän kuin esimerkiksi koko yliopistoaikana (6 vuotta) vaikka sielläkin olin aktiivisesti mukana monessa.
Miksi ihmeessä et lähtenyt yliopistossakin vaihtoon?
Harkitsin, mutta ei kiinnostanut paikat joita oli tarjolla. Mielummin matkustelin muuten. Yliopistovaihto on myös täysin eri asia kuin perinteinen vaihtovuosi.
Tietenkin se on erilainen, mutta nyt et voi täysin tietää millainen, koska jätit kokematta...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vaihtovuosi 17-18-vuotiaana.
Parasta aikaa. Sai luoda itsensä uudelleen, tapasi uusia ihmisiä jatkuvasti ja nämä olivat yleensä erittäin kiinnostuneita sinusta eikä kenelläkään ollut mitään ennakkokäsityksiä. 10 kuukaudessa koin enemmän kuin esimerkiksi koko yliopistoaikana (6 vuotta) vaikka sielläkin olin aktiivisesti mukana monessa.
Miksi ihmeessä et lähtenyt yliopistossakin vaihtoon?
Harkitsin, mutta ei kiinnostanut paikat joita oli tarjolla. Mielummin matkustelin muuten. Yliopistovaihto on myös täysin eri asia kuin perinteinen vaihtovuosi.
Tietenkin se on erilainen, mutta nyt et voi täysin tietää millainen, koska jätit kokematta...
Mitä hittoa😂
Kukaan ei voi kokea kaikkea ja ei voi tietää mitä menetti kun jätti perjantaina käymättä Prismassa kun kävi Cittarissa. Tai jos kesälomalla vieraili Turussa eikä Tampereella. Tai jos harrasti vuoden kuntosalia eikä kirkkovenesoutua.
Minulla oli työpaikka uudella asuinpaikkakunnalla ja uusia kavereita. Vapaa-ajalla kävin salilla ja baarissa.
Komppi tuolle, parasta aikaa nyt, mutta oli ihan hyviä aikoja joskus kaksuus-kaksseitsemän vuotiaanakin. Hetken mietittyäni, nyt on parempi.
18-19-vuotiaana työssä käyvänä lukiolaisena. Olin villi, vapaa, tiedonjanoinen ja hyvällä tavalla naiivi. Elämä oli täynnä kiinnostavia ihmisiä ja tapahtumia tässä ja nyt. Tulevaisuus avautui edessä ja periaatteessa mikä tahansa oli vielä mahdollista. Saavutin täysi-ikäisyyden ja sain määrätä omista asioistani. Kävin töissä, tienasin omia rahoja ja kokeilin ensi kertaa asua omillani ja leikkiä perhettä silloisen poikaystävän kanssa. Hienoa aikaa.
EnImmäinen seurustelusuhteeni. Sen kun saisi elää uudestaan. Silloin olin oikeasti rakastunut.
22-25v opiskeluita, erityisesti 25v kun pääsi alakohtaisiin duuneihin ja rahaa tuli enemmän kuin köyhä opiskelija osasi unelmoida.
Ja kuinka niitä typyköitä tuli ja meni...piti pitää exel-kalenteria ihan, että osasi rytmittää opislelut ja naisten tapaamiset.
Oi miksen jatkanut tuota viimeistä vaihetta pitkälle kolmenkympin päälle vaan aloin hengailemaan (vähän säälistäkin....kun oli niin ihastumut) sen yhden "ihan hauskan ja hyvää seuraa"-tapauksdn kanssa. Sillä tiellä edelleen...
Vaihtovuosi 17-18-vuotiaana.
Parasta aikaa. Sai luoda itsensä uudelleen, tapasi uusia ihmisiä jatkuvasti ja nämä olivat yleensä erittäin kiinnostuneita sinusta eikä kenelläkään ollut mitään ennakkokäsityksiä. 10 kuukaudessa koin enemmän kuin esimerkiksi koko yliopistoaikana (6 vuotta) vaikka sielläkin olin aktiivisesti mukana monessa.