Te, jotka viette lapsenne heti äitiysloman jälkeen hoitoon, mitkä olivat tunnelmanne?

kerron silti vähän ajatuksistani. Eli vauva olisi ollut 9,5kk vanha hoitoon mentäessä ja kyllä minä sitä itkin päivittäin. Säälin itseäni, säälin vauvaa ja tunsin syyllisyyttä. Mutta tiesin, että kyllä se vauva sitten loppujen lopuksi olisi pärjännyt. Nyt voin sanoa, että onneksi en saanut työpaikkaa, sillä en olisi kestänyt sitä syyllisyyttä. Etkö voi mitenkään olla paria kuukautta pidempään kotona? on aivan eri viedä hoitoon 9kk kuin 11-12 kk vanha. En halua sua ap syyllistää (vaikka taitaa mun viesti vähän siltä vaikuttaa, sori), mutta itse olisin varmaan aina tuntenut syyllisyyttä, jos vauva olisi mennyt hoitoon. Nyt oon kotona ainakin että vauva täyttää 1-v ja sitten alan katselemaan uudelleen töitä. Onko työ pakko ottaa nyt vastaan?

täyspäiväisesti vaan tein 75% työaikaa, joten lapsi vietiin alkuun puolikkaalle, elikkä oli (ja on edelleen, nyt on 3v niin puolikkaalla) Hoitaja oli meille ennestään tuttu, joten se helpotti hoitoon viemistä. Ja veimme perhepäivähoitajalle. Hoitopaikassa tilat ovat kivat, iso omakotitalo ja iso piha huvimajoineen kaikkineen ja lapsille kivoja leluja ym. Hoitaja pitää kaikkia teema jutskuja, kuten lasten liikunta viikkoa, grillijuhlia lapsille, tekevät retkiä, askartelevat ja lisäksi joka kevät ja syksy lapset saavat olla siellä yhdessä yhden yön, jolloin esim. saunotaan ja paistetaan makkaraa.



Hyvin meidän pieni sopeutui, tuntui, että mulle se oli vaikeampaa. Tosin suosittelen sitä puolikasta. Rahallisesti siinä ei hirveästi menetä, koska maksat pienenpää hoitomaksua ja osittaista kodinhoidontukea. Pitkää päivää viitenä päivänä viikossa en suosittelisi niin pienelle, enemmin yrittäisin sopia pankin kanssa joustavan tavan lainan takaisin maksusta kun lapsi on noin pieni. Tsemppiä!