Lue keskustelun säännöt.
Olenko kamalan vanhanaikainen ja epärealistinen toivoessani yhtä pitkää parisuhdetta (yhden ihmisen kanssa) elämääni?
12.01.2021 |
Viime aikoina olen muutaman kerran törmännyt paikoissa ajatukseen, että on vanhanaikainen ja jopa virheellinen käsitys parisuhteesta, että oltaisiin vain yhden kanssa. Että suhteita kuuluukin olla elämän aikana monia ja jopa samaan aikaan. Kun lukee ja kuulee ihmisten juttuja, niin monella onkin ehtinyt olla suhteita moneen suuntaan. Itseäni ahdistaa ajatus, että rakkaus tai sellaiseksi väitetty kuolisi niin nopeasti ja siirryttäisiin seuraavaan. Haluaisin tosissaan sitoutua miehen ja voida luottaa siihen että mies olisi sitoutunut minuun. Olenko nyt ihan pihalla ihmissuhteista, toivonko mahdottomia ja olisiko näin ollen paremmin haudata ajatus parisuhteesta, koska tulen vain pettymään? Ja en siis dissaa ihmisiä joilla on takanaan monia parisuhteita, se vaan tuntuu itsestä vieraalta.
Kommentit (26)
Olen samanlainen kuin sinä. Arvaa minkälaista on kun mies jätti? Ei se ole aina siitä kiinni haluaako monia parisuhteita. Myös sinut voidaan jättää.
On todella kiva kuunnella aina niitä arvosteluja eroavista ihmisistä aivan kuin se olis aina jokin arvovalinta. En halunnut erota koskaan ja koskaan en pääse tästä yli.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Et kerro ikääsi, mutta nykyään nuoret naiset haluavat yleensä useita muutaman vuoden suhteita. Joskus kolmekymppisiä aletaan sitten sitä loppuelämän suhdetta hakemaan. Kun kerää kokemuksia erilaisista miehistä, niin osaa sitten ottaa sen mahdollisimman oikean.
Eikö parisuhteen onnistumisen kannalta kuitenkin ole tärkeämpää se, että tuntee itsensä, eikä niinkään niitä muita?
Toinen juttu: Onko nykyajan nuoret miehet niin naisten vietävissä, että nainen voi vaan ottaa sen miehen, jonka haluaa? Ei vaan minun nuoruudessani. Kyllä ne miehet sanoivat oman mielipiteensä asiasta. Useammat pakit sain, ja minusta se oli OK. Lopulta sitten löysin hänet, joka halusi olla minun kanssani, ja minä myös hänen kanssaan. Yli 20 vuotta olemme yhdessä olleet. Ja yhtä ruusuilla tanssimistahan tämä on ollut, piikkeineen kaikkineen.
Olet. Mutta paljon parempi kuin kolmevitonen mielialalääkkeitä syövä nainen jolla kymmenen exää, akateeminen tutkinto ja kulissit viimeisen päälle.
Vierailija kirjoitti:
Olen samanlainen kuin sinä. Arvaa minkälaista on kun mies jätti? Ei se ole aina siitä kiinni haluaako monia parisuhteita. Myös sinut voidaan jättää.
On todella kiva kuunnella aina niitä arvosteluja eroavista ihmisistä aivan kuin se olis aina jokin arvovalinta. En halunnut erota koskaan ja koskaan en pääse tästä yli.
Avaukseni ei tosiaan ollut tarkoitus kritisoida eroavia ihmisiä, toivottavasti se ei anna sellaista kuvaa.
Itseäni juuri ahdistaa tuo mahdollisuus tulla jätetyksi. Että ihminen, jonka itse olen valinnut ja halunnut sitoutua, ei valitsekaan enää minua. Pelottaa miten itse selviytyisin erosta ja kun nykyään usein toinen vaikuttaa olevan vähemmän sitoutunut kuin toinen mietin että pitäisikö suojella itseään ja olla ryhtymättä koko yritykseen ja pysyä suosiolla elämä yksin. Toisaalta ei sitä kestävää rakkauttakaan löydä jos ei ensin ota riskiä.
Ap
Pitää vaan yrittää tarkkaan harkita kenet ottaa. Rauhassa tutustua, ei siis edes tapailla ennen pitkää harkintaa. Tosin voi sitten käydä niin että elämä menikin jo ikisinkkuna.
No eipä se pitkä suhde ole aina mikään kadehdittava asia. Omassakin lähipiirissä mm. yksi tädeistäni riitelee ihan yhtenään miehensä kanssa. Sellaista naljailua ja piikittelyä on ollut paljon heidän suhteessaan. Itse en katselisi, mutta tuo vanhempi sukupolvi on tuollaista.
Mieluummin yksin kuin huonossa parisuhteessa.