tajusin just (valitusta)
että ensinhän tässä olen vuodelevossa raskauden takia monta kuukautta ja sitten kun tää vuodelepo on ohi, niin sitten onkin jo vauva ja 2 isompaa.
jotenkin olin laskenut päiviä ja viikkoja että millon tää loppus että pääsis tästä talosta ulos ja tehdä jotain mukavaa, mutta mähän olen äippälomalla ja mies töissä. eli ei mitään juhlia pystyyn. todennäköisempää on aika rankka totuttelu 3-lapsisen perheen äidiksi.
juu, sanokaa vaan että mitäs hankkiuduit raskaaksi.
mä olen NIIN KYPSÄ tähän makaamiseen... no saapahan sitten synnytyksen jälkeen juosta taaperoiden perässä ja heijata vauvaa yöt.
Kommentit (6)
välillä vaan tulee niin epätoivonen olo, kun aina se seuraava etappi on jossain edempänä.
on mukavampi maata kotona kuin sairaalassa. on mukavampi maata kuin olla jo synnyttänyt.
mutta mä en jumaliste jaksa olla niin positiivinen koko ajan. meidän olkkarin katossa olevat palat on laskettu ja tarkastuslaskettu. kirjat koluttu ja luettu. napi napi ja vali vali. ja kurkusta tulee jo kemmntit että nopeasti se aika menee.
hulluksihan tuossa varmaan tulee.
Sympatisoin ja koitan piristää heikkolaatuisella vitsillä.
Katselin nimittäin eilen dokumenttia miehestä, joka oli ollut pitkään sotavankeudessa ja järjissään pysyäkseen oli laskenut kyynärvartensa karvojen lukumäärän. Olisko tossa jotain ideaa?
- 2
kertoo ehkä jotain mutta mä harkitsen tota ihan vakavissani. ;-D
*kiitti*
Vierailija:
Katselin nimittäin eilen dokumenttia miehestä, joka oli ollut pitkään sotavankeudessa ja järjissään pysyäkseen oli laskenut kyynärvartensa karvojen lukumäärän. Olisko tossa jotain ideaa?
- 2
Oletko varma että se oli KYYNÄRvartensa. Minä luin jotain muuta.. :D
ohjelma oli englanninkielinen ja siinä käytettiin ilmaisua " from elbow to wrist" . Siinä toisessa varressahan on yleensä aika vähän karvoja, joten pitemmäksi sotavankeusajaksi siitä ei ole paljon iloa.
- 2/4
ojasta allikkoon käy naisen tie
kaukana edessä onnen päivät lie
tai sitten ihan nokan edessä
miten niitä osaisi etsiä?