Lue keskustelun säännöt.
Tajusin juuri, että minun olisi pitänyt teeskennellä tyhmempää parisuhteessani
05.01.2021 |
Mies vihasi sitä, jos sanoin jotain oivaltavaa tai jos keksin jonkun kivan idean. Mies inhosi sitä, jos opiskelin tai etenin työssäni. Hän oli äärimmäisen kateellinen, vihasi naisia yleisemminkin ja halusi aina, että olen ainakin pikkuisen tyhmempi ja hitaampi kuin hän. Jos olin liian innostunut jostain, hän suuttui ja löi sekä nöyryytti ja kontrolloi. Sain lukemattomat kerrat iskuja päähän ja aloin saada muistivaikeuksia ja varmaan käyn nykyisin vähän hitaalla muutenkin.
Olisin pelastanut avioliittoni, jos olisin ajoissa oppinut teeskentelemään huomattavasti luontaista olemustani tyhmempää ja olisin vain peesaillut ja ihaillen kommentoinut hänen juttujaan haastamatta tai kritisoimatta tai olematta liian nokkela. Olin elänyt liian tasa-arvoisessa kodissa. Meillä lapsuudenkodissani äitini oli se perheen älykkö; mieheni kodissa äiti oli todella yksinkertainen ja vielä yksinkertaisemmaksi pahoinpidelty maalaisnainen, joka oli koko perheen vinoilun kohde. Mies yritti saada minua vaikka väkisin siihen tuttuun muottiin.
Onkohan mainitsemani tilanne kovinkin yleistä? Eli siis naisen on *pakko* teeskennellä tyhmää kanaa pitääkseen miehensä tyytyväisenä?
Kommentit (43)
Miksi ihmeessä haluaisit miellyttää naisenhakkaajaa? Mieti mieluummin miten olisit kiskonut sitä lekalla turpaan ja lukenut samalla sille Aristotelesta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
On yleistä Suomessa, että on alistettuja ja yksinkertaisia maalaisnaisia ja tuota kuvailemaasi.
En ymmärrä mikä sinut sai alistumaan tuolle sontaukolle, jos kerran olit alun alkaen fiksu ja tasa-arvoisesta kodista?
Vierailija kirjoitti:
Vain yksi kysymys. Miksi sinun olisi pitänyt pelastaa tällainen avioliitto?
Lähinnä perhesyistä. Eron myötä sinetöityi käytännössä koko loppuelämän yksinäisyys.
Ongelmanani oli se, että kaipasin miehestä kumppania, ystävää, sielunkumppania. Suhtauduin häneen avoimesti, vilpittömästi ja kiinnostuneesti ja auhtauduin vertaisenani. Sen sijaan minun olisi pitänyt etsiä oma kaveripiiri, jossa olisin saanut olla oma itseni ja tavallaan vain vetää sitä tyhmän kanan roolia aina miehen seurassa hänen mielikseen. Muiden seurassa olisin vain ollut oma itseni.
Valitettavasti olen kuitenkin tosi avoin ja rehellinen, enkä oikein osaa teeskennellä tai manipuloida muita. Mulla ois säilynyt terveyskin ihan eri tavalla, jos olisin vain myötäillyt ja mielistellyt vasten tahtoani. Nyt olen vähän vajaa ja muistiongelmainen 35+ nainen. Harmittaa monellakin tasolla.
Vierailija kirjoitti:
On yleistä Suomessa, että on alistettuja ja yksinkertaisia maalaisnaisia ja tuota kuvailemaasi.
En ymmärrä mikä sinut sai alistumaan tuolle sontaukolle, jos kerran olit alun alkaen fiksu ja tasa-arvoisesta kodista?
Tasa-arvoisesta taustasta huolimatta mulla on erittäin huono itsetunto ja olen aika ujo. Oli aina vaikeaa tutustua kumppaniehdokkaisiin. Jämähdin sitten häneen jotenkin, ihastuinkin. Se oli virhe, sillä huomasin ne ongelmat jo aika alussa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Fakta on se, että jos vain moraali antaa myöten, monellekin naiselle kyseinen toimintamalli auttaisi parisuhteen kanssa ja voisi pelastautua siltä miehen kateelliselta ja kontrolloivalta vihalta, kunnes pääsee kunnolla pakenemaan. Ei kannata olla oma itsensä aina. Feikkaaminen toimii. Osin siksi tietyt suomalaiset miehet suorastaan jumaloivat niitä ulkomaisia tyttöystäviään, kun tietyissä maissa naiset opetetaan näyttelemään. Suomessa se on vastoin kulttuuriamme tietyllä tapaa.
Täällä toinen! Alistettu, kuritettu henkisesti ja fyysisesti. Nyt on mielenterveys sillä tolalla, että itsetuhon ajatukset jatkuvasti läsnä. Käyttäydyn toisinaan kuin hullu. Saatan itkeä ensin hulluna, ja kohta nauraa hysteerisesti.
Pääkoppa lahoamispisteessä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itselläni sama tilanne siltä osin, että olisi pitänyt olla tyhmempi. Olen tosin mies, ja exäni isällä oli tapana keskustella asioista ja suuttui kun hallitsin tietyt alat paremmin kuin hän ja ei sietänyt väärässä olemista. Ja siis halusi usein inttää asioista joita teen työkseni ja hän ei.
Löi visiin liian lujaa, kun et tajua vieläkään, että olisi pitänyt heti erota.
Sincc
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
On yleistä Suomessa, että on alistettuja ja yksinkertaisia maalaisnaisia ja tuota kuvailemaasi.
En ymmärrä mikä sinut sai alistumaan tuolle sontaukolle, jos kerran olit alun alkaen fiksu ja tasa-arvoisesta kodista?
Eivät väkivaltaiset parisuhteet ala väkivaltaisesti vaan yleensä erittäin romanttisesti, kuin elokuvista. Väkivalta tulee esiin pikkuhiljaa arjessa ja anteeksipyytelyiden kierteellä. Joskus jopa vasta kertarysäyksellä kun pahoinpitelijä saa uhrinsa "kunnolla kiikkiin" eli naimisiin, raskaaksi tms.
Vierailija kirjoitti:
Täällä toinen! Alistettu, kuritettu henkisesti ja fyysisesti. Nyt on mielenterveys sillä tolalla, että itsetuhon ajatukset jatkuvasti läsnä. Käyttäydyn toisinaan kuin hullu. Saatan itkeä ensin hulluna, ja kohta nauraa hysteerisesti.
Pääkoppa lahoamispisteessä.
Ikävä juttu. Ehkä joskus löydät kunnollisen ihmisen ..
Sincc
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Itselläni sama tilanne siltä osin, että olisi pitänyt olla tyhmempi. Olen tosin mies, ja exäni isällä oli tapana keskustella asioista ja suuttui kun hallitsin tietyt alat paremmin kuin hän ja ei sietänyt väärässä olemista. Ja siis halusi usein inttää asioista joita teen työkseni ja hän ei.
Sympatiat sinulle. On varmasti ilmiö olemassa toisinkin päin ja nainen haluaa aina olla se fiksumpi kaikessa. Sinänsä sellaiset suhteet ovat epäoikeudenmukaisia, kun se toinen joutuu olemaan toiselle joku egon tukija ja -jatke.
T. Ap
kaikki teeskentely t ja roolileikit eivät saa miestä kiinnostumaan, pikemminkin hylkimään.
toisaalta mikä olet sitten jossain omana itsenä jonkun lainen, selviää silloinkin tuuttaako taajuus.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Löi visiin liian lujaa, kun et tajua vieläkään, että olisi pitänyt heti erota.
Sincc
Ehkä kävi näin. Kärvistelin siinä suhteessa seitsemisen vuotta.
T. Ap
Olen täysin samaa mieltä, ikävä kyllä. Itse myös lukenut ja hieman itsepäinen myös. Tämä on ollut myrkkyä ihmissuhteissani.
Vierailija kirjoitti:
Fakta on se, että jos vain moraali antaa myöten, monellekin naiselle kyseinen toimintamalli auttaisi parisuhteen kanssa ja voisi pelastautua siltä miehen kateelliselta ja kontrolloivalta vihalta, kunnes pääsee kunnolla pakenemaan. Ei kannata olla oma itsensä aina. Feikkaaminen toimii. Osin siksi tietyt suomalaiset miehet suorastaan jumaloivat niitä ulkomaisia tyttöystäviään, kun tietyissä maissa naiset opetetaan näyttelemään. Suomessa se on vastoin kulttuuriamme tietyllä tapaa.
Joskus hyvä parisuhde vaatii näyttelyä.
En minäkään mielelläni sinne teatteriin lähde ..
Sincc
Olen itse huomannut että miehet kuvailevat haluavansa älykkään naisen, mutta todellisuudessa tarkoittavat sillä haluavansa itseensä verrattuna hieman vähemmän älykkään naisen jolle voivat edelleen toimia pelastajina.
Harvassa ovat ne joita aidosti ei haittaa olla itseään älykkäämmän naisen seurassa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Löi visiin liian lujaa, kun et tajua vieläkään, että olisi pitänyt heti erota.
Sincc
Ehkä kävi näin. Kärvistelin siinä suhteessa seitsemisen vuotta.
T. Ap
Son pitkä aika kärvistellä.
Mitäs sitten kävi 7 vuoden jälkeen ?
Sincc
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On yleistä Suomessa, että on alistettuja ja yksinkertaisia maalaisnaisia ja tuota kuvailemaasi.
En ymmärrä mikä sinut sai alistumaan tuolle sontaukolle, jos kerran olit alun alkaen fiksu ja tasa-arvoisesta kodista?
Eivät väkivaltaiset parisuhteet ala väkivaltaisesti vaan yleensä erittäin romanttisesti, kuin elokuvista. Väkivalta tulee esiin pikkuhiljaa arjessa ja anteeksipyytelyiden kierteellä. Joskus jopa vasta kertarysäyksellä kun pahoinpitelijä saa uhrinsa "kunnolla kiikkiin" eli naimisiin, raskaaksi tms.
Tämä on totta. Fyysinen väkivalta alkoi vasta mainitsemiesi asioiden myötä. Tosin vitsin varjolla/vahingossa hän satutti jo aiemminkin. Esim. jos jotain leffaa katsoimme "romanttisesti" vierekkäin sängyn päällä tai sohvalla, hän saattoi yhtäkkiä kolauttaa tahallaan mua päällään niin kovaa, että sattui ja tunnelma hajosi kokonaan. Siis pukkasi mua päähän aivan kuin jotain jalkapalloa, kun olin vieressä ja tahallisesti siis. Sanoi sitten, että "menes vähän kauemmas" tms. Koko juttu tuli aivan puskista ekan kerran. Hän myös alkoi heitellä mua tavaroilla/hedelmillä ym., jos oli tyytymätön jostain asiasta. Tai rikkoi näytösluonteisesti tavaroita heittämällä niitä seinään.
Vain yksi kysymys. Miksi sinun olisi pitänyt pelastaa tällainen avioliitto?