Olen raskaana miehelle, joka on minua 19 vuotta nuorempi...

Olemme olleet yhdessä vuoden verran, sillä lailla satunnaisesti.



Miehellä on omat opiskelijan menonsa ja ymmärrän sen. Itselläni on lapsia edesmenneen mieheni kanssa täällä maalla.



Emme voi ihan pian edes yhteen muuttaa... Mutta lapsen kasvatamme yhdessä.

Ainakaan ei mene hyvin, jos täällä ventovieraat jo haukkuu ja manaa.

Aina se yllättää, elämä nimittäin :) Nauti raskaudestasi!

Paljon onnea ap!

Sellaisen käsityksen joistain viesteistä saa. Se että sinä et saa nuorten miesten huomiota, ei tarkoita sitä, että joku muu vanhempi nainen ei saisi. Ap, onnea ja kiva kun olet onnellinen. :)

Minun isäni oli 14v. äitiäni nuorempi ja olivat aviossa 23v. Isäni kuoli vakavaan sairauteen muutama vuosi sitten ja äiti on edelleenkin hehkeä pirteä naisihminen, joka kaipaa kovasti isääni.

Minulla oli hyvä ja turvallinen lapsuus jota vanhempien ikäero ei haitannut mitenkään, heillä oli elämänarvot kunnossa muutenkin. Eli se on teistä itsestänne kiinni...Sitäpaitti jos ikäero ois toisinpäin niin kukaan ei kommentois tätä edes..

Minä en voisi vehdata nuoremman miehen kanssa. Toki muutaman vuoden nuorempi ei olisi paha, mutta yli 10 vuotta niin " kyöks!" .



Minä pidän aikuisista miehistä, en parikymppisistä pojista.

Mutta minusta on outoa että tässä tasa-arvoisessa maassa, ei hyväksytä naiselle sitä mitä pidetään miehille kunniana, eli nuorempaa puolisoa.

Itsellänikin on 12v. nuorempi ja hyvin menee. Ollaan kylläkin molemmat aikuisia jo, yli 30v ja yhteistä elämää on takana 7v.

Mieheni on aina ollut henkisesti ikäistään kypsempi.

Minunkin mieheni on paljon minua nuorempi, mutta nyt on jo toinen lapsi tulossa ja olemme todella onnellisia.

Se on persoonasta kiinni...