Miten pienessä asunnossa lasta voi pitää

Jos perheessä on kaikki hyvin, lapsen koulu sujuu hyvin ja vanhemmat ovat tasapainoisia, mikä on ongelma?

Vai meinaatko että henkilön käytettävissä oleva asuinpinta-ala korreloi hyvinvoinnin kanssa?

Onhan tuo aika tiivistä asumista. Tuskin omaa rauhaa. Viljaeerikan "perhe" asui myös pienessä yksiössä.

Toisilla on hyvin minimalistinen elämäntapa, itselleni ei sovi.. Kaipaan tilaa, haluan ostaa vaatteita vaan siksi että ne ovat kauniita, en siksi että voin kapseloida pari vaatekertaa jokaiselle perheen jäsenelle, joihin voi pukeutua häihin ja hautajaisiin... Meidän lapsilla on myös paljon leluja, nää ei leiki vaan parilla palikalla, kun eihän lapsi enempää tarvitse, ehkäpä ei mutta onhan se kivaa kun on samanlaisia leluja kuin kavereilla ja niillä voi leikkiä yhdessä...

Mä myös haluan omat huoneet lapsille, en mitään perhepetiä jossa lapset viettää sen 7 vuotta tissi suussa....

Me asutaan kolmihenkisenä perheenä 50 m2 kaksiossa. Lapsi on kouluikäinen. 

Onhan tämä vähän ahdasta mutta toimii kyllä kun ei ole liikaa tavaraa ja perheessä on kaikki kunnossa, me vanhemmat nukutaan alkovissa ja lapsella on oma huone.  

Mun lapsuudessa meitä oli vanhemmat ja kolme lasta yksiössä. Pienin nukkui äitiyspakkauksessa, toiseksi nuorin lipaston laatikossa ja esikoinen pinnasängyssä. Oikeasti.

Vanhemmat säästi pienistä tuloistaan ja muutaman vuoden kuluttua pystyivät ostamaan isomman asunnon.

Meidän kolmihenkisessä lapsiperheessä alkaa olemaan tilanne niin paska rahallisesti, että ollaan harkittu muuttavamme kakkosasuntoomme, joka on pieni kaksio (37m2). Nykyinen asunto on iso kolmio vuokralla. 

Asuin itse aikoinaan kimppakämpässä eli kolme aikuista plus viisi koiraa yksiössä. Hyvin mahduttiin.

Omien lasten kanssa on asuttu esim. 3 henkilöä yksiössä ja 6 henkilöä kaksiossa ja en todellakaan ymmärrä miksi aina pitäisi niin tilavasti asua. Nykyään on kolmio, koska ostettiin oma ja lastenvahdille tarvitaan oma pieni huone.

No tuntuu tuo kieltämättä ahtaalta mutta en lähtisi tuomitsemaan ketään tuon perusteella.

Avatkaa noita yksiöiden neliömääriä. Olen käynyt 17 neliön yksiössä ja yli 60 neliön yksiössä.

Meillä asuu 4 henkilöä 75 neliön kolmiossa. Tuntuu vähän ahtaalta. Vielä ok, kun lapset alle kouluikäisiä. Pitää jossakin vaiheessa vaihtaa neliöön.

Ap pistää vaikka tuulivoimalan siihen leipäläven suulle pystyyn niin rahaa alkaa tulla varmasti.

Koirankoppiin ulos. Metrin kahleisiin.

Ihan samalla tavalla kuin suuremmassakin asunnossa.

Lapset harvemmin tarvitsevat omaa tilaa ennen esiteini-teini-ikää. Murrosiässä sitten alkaa tulla ongelmia ja kaikkien pinna kiristymään.

Perheen vanhemmat, en tiedä kumpi bioisä, on ihan ok. Toisella ehkä pientä alko-ongelmaa. Vähän outoa (värikästä) sakkia ramppaa asunnossa välillä.

Tyttö on ehkä viidennellä luokalla, tai neljännellä. Koulumenestyksestä ei tietoa.

Lapsella pitää olla oma sänky. Se on minimivaatimus. Monet hankkivatkin lapselle parvisängyn ja sen alle koulupöydän.

Kyllä alle 30m2 kämppä on liian pieni kahdelle aikuiselle (miehiä?) Ja esiteinitytölle!! Huh huh tofellakin

Meitä on 5 ja 50 neliön omakotitalo. Hyvin mahdutaan. Sopu sijaa antaa.

Vierailija kirjoitti:

Lapsella pitää olla oma sänky. Se on minimivaatimus. Monet hankkivatkin lapselle parvisängyn ja sen alle koulupöydän.

Patjalla lattialla nukkumisesta (kuten myös riippumatoista tms) tulee tosiaan lasu. Tiedän myös tapauksia missä lapsi on otettu huostaan jos vanhemmat eivät ole kehotuksista huolimatta hankkineet hänelle sänkyä.

Mitä asuinneliöihin muuten tulee, niin virallista lasurajaa ei ole, vaan asia määritellään tapauskohtaisesti.