Onko eron jälkeen fiksumpaa jäädä kituuttamaan pienehköön asuntoon lähelle toista vanhempaa vai

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Samalta alueelta ei minulla ole varaa ostaa taloa. Ja on jo joku vuosi vierähtänyt ja tympii kun lapset pitää exän isoa taloa ykköskotinaan ja kasvettuaan eivät haluaisi enää oikein ravata ees taas eivätkä tunnu viihtyvän pienessä asunnossani. Enkä voi tarjota tässä yhtä mukavia puitteita niin pelkään että kohta elämä on mennyt vähän ohi ja eivät käy täällä kuin puoli pakotettuna. Minunkin viikolla valuvat isälleen tramppaan tai uimaan tai milloin mitäkin kun niin lähekkäin ollaan. No kiva sekin mutta entäs minä?229

Ymmärrän kyllä tuskasi, mutta onko oikea ratkaisu muuttaa kauemmaksi lasten isästä, jotta lasten olisi vaikeampi käydä isällään?

Lasten kannalta on aika ihanteellista, että voivat samallakin viikolla vierailla kummassa vaan kodissa ja jos vanhempien välit toimii, voi myös lyhyellä varoitusajalla sopia, kummassa paikassa lapset ovat jos tulee yllättäviä menoja. 

En tarkoita ihan sitä vaan kun nyt tuntuu että minun koti on ajautumassa jonkinlaiseksi eksän kodin jatkeeksi, ja eksä on vähän rajaton tapaus joka häärää lasten kanssa jatkuvasti ja soittelee ja keksisi ohjelmaa eikä minulle jää rauhaa viettää aikaa lasten kanssa. Mä paistoin jo iskällä ranskalaisiakoulun jälkeen, kun pyydän ruokapöytään, mä lähden iskän kanssa shoppailemaan kun ehdotan yhteistä tekemistä tai minun ostamat tavarat viedään sinne kun siellä on hienompi huone.

Tärkeä pointti selkeän uusperheen kannalta, ihan kaikkien kannalta. Rajat!