Mitä ajattelette/ajattelisitte, jos aikuinen lapsenne ei koskaan olisi ollut parisuhteessa?

Omat vanhempani eivät juurikaan ole asiaan puuttuneet. Äitini tosin elättelee vielä toiveita jostain vaimosta ja lapsista, mutta aika kaukaa haettuahan se on. Aikaslailla muut sukulaiset on sen jo tajunneet, että eipä tuolle Naispelolle taida puolisoa löytyä, välillä tulee jotain vanhapoikajuttua, mutta annan sen mennä toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos.

Terveisin Naispelko27

Itse en ole vanhempi, mutta kommentoin aihetta muuten. Ehkä äitisi on vielä hieman oman aikansa kuva, sillä aiemmin on ehkä ollut aika kova paine toteuttaa sitä perinteistä lapsiperhemallia. Ajat muuttuvat, ja nykyään on paljon hyväksyttävämpää tehdä elämänpolustaan omannäköinen, eikä sinkkuus ole mikään ihmetys enää 2020-luvulla. Tai ainakaan pitäisi olla. Onhan uutisissakin ollut juttua, kuinka nykyaikana pidempiaikaisten suhteiden solmiminen on entisaikoja vaikeampaa - aikaisemmin lähes kaikilla oli sama agenda, piti pariutua mahdollisimman nuorena. Nykyään ihmiset opiskelevat, matkustelevat, harrastavat ja löytävät mielenkiinnon kohteita moninaisesti, eikä pariutuminen tai lasten hankkiminen ole ainoa vaihtoehto. 

Kyllä monet vanhemmat ihmisetkin ymmärtävät, että ajat ovat muuttuneet, jos yhtään seuraavat aikaansa. Samalla tavalla kuin osa ymmärtää, että nykyajan koulutus/pätkätyö/urapolku on paljon vaativampi ja pirstaloituneempi kuin entisaikaan.

Voi tietenkin olla, että äitisi tökerö tapa juontuu vain siitä, että hän haluaisi sinulle parasta. Toki tuo riippuu, oletko vahvasti tuonut hänelle esille, että kaipaisit kumppania? Jos et, kyse on varmaankin tuosta vanhakantaisesta ajattelusta.

Äitisi on ehkä surullinen puolestasi. Hän varmasti haluaa vain hyvää sinulle, mutta huoli tulee ulos tökerönä käytöksenä. Suurin osa ihmisistä löytää onnen kuitenkin juuri parisuhteesta ja perheestä. Hän haluaa että olet onnellinen.