Lue keskustelun säännöt.
Miten saada teiniin yhteys?
03.01.2021 |
Jos ei oikeasti puhu juuri mitään meille vanhemmille. Kysyn, mitä kuuluu, vastaa ihan hyvää, sitten laittaa oven kiinni. Kavereita on, heidän kanssaan on ymmärtääkseni ihan sosiaalinen, mutta meille kaikki vastaukset on 1-2 sanaa. Onko tämä oikeasti ihan normaalia? Ikää 16,5.
Kommentit (25)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On normaalia. Tuskin sinäkään haluat kertoa kuulumisiasi ihan kaikille mahdollisille henkilöille.
Mutta normaalimpaa on vastata kysymyksiin kokonaisilla lauseilla silti.
Se tulkitaan liian helposti kutsuna jatkaa turhanpäiväistä keskustelua
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Etkö muista enää omia teiniaikojasi?
Ilmeisesti en. Olin minäkin kavereiden kanssa, mutta kyllä olin aika paljon perheenkin kanssa, tai ainakin on muistikuvia yhteisistä ruokailuista, TV-illoista jne.
Minä en ollut. Syynä sukupolvien välinen kuilu (40 vuotta eli kaksi sukupolvea), aivan erilainen maailmankuva ja mielenkiinnon kohteet sekä vanhempien hysteria- ja ylireagointitaipumus. Oli todella ahdistavaa olla vanhempien kanssa, jotka eivät oikeastikaan ymmärtäneet mistään mitään ja joko kauhistelivat tai pilkkasivat asioita, joista olin kiinnostunut. Ei todellakaan kiinnostanut mikään ajanvietto heidän kanssaan. Ja olin kyllä ihan kunnollinen nuori, hoidin koulun moitteettomasti enkä joutunut ongelmiin. Oletteko sinä ja miehesi samanlaisia hysteerikkoja tai mitätöijiä?
Lähenittekö vanhempiesi kanssa enää missään vaiheessa, vai onko etäisyys pysynyt aikuisuuteen saakka?
Ollaan ihan perushyvissä väleissä nykyään, mutta en edelleenkään koe luontevaksi puhua heidän kanssaan yksityisasioistani (esim. ihmissuhteet, terveys, unelmat ja toiveet) tai mielenkiinnon kohteistani. Eivät he oikeastaan tiedä yhtään, millainen olen ihmisenä. Toki ovat oppineet, etten mieluusti puhu elämästäni (miksihän...) eivätkä edes kysele kovin syvällisiä. Välillä vieläkin kalvaa se teini-iän kyttääminen vanhempien taholta, mutta turha niitä aikoja on enää vatvoa.
Vierailija kirjoitti:
Etkö muista enää omia teiniaikojasi?
En ole ap, mutta vastaan silti, koska ketjun aihe on kiinnostava. Itse kasvoin lastensuojelulaitoksessa, ei siellä ollut äitejä eikä normaalia nuoruutta. Siksi on kiva lukea muiden kokemuksia, ja saada ajateltavaa kun oma lapsi kolkuttelee teini-ikää. Kaikilla teini-ikäisten vanhemmilla ei siis ole kokemusta saati mallia normaaleista teiniajoista tai vanhemmuudesta.
Koska teiniin yhteyden saaminen on ihan henkimailman hommia niin meedion avulla yhteys. Vain 9, 95 e per minuutti + paikallispuhelumaksu.
No ei, mutta joskus tuntuisi että tuokin voisi olla parempi niin saisi tietää jotain siitä, mitä toinen ajattelee tai haluaa.