Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Kerrotaan lapsuuden fantasioita
Code lyoko
03.01.2021 |
Silloin kun olin lapsi, fantasiani oli opiskella sisäoppilaitoksessa. Fantasioin tästä, koska lempiohjelmani olivat code lyoko ja toisella sijalla winx club joiden päähenkilöt asuivat koulussa. Vaikka en ole koskaan ollut mikään lukutoukka minkä vuoksi näin jälkikäteen ajatellen oli outoa, että fantasioin koulussa asumisesta, näitä kahta yhdisti myös se, että päähenkilöt olivat keskenään tiivis kaveriporukka jotka taistelivat yhdessä pahaa vastaan.
.
.
.
.
Eroja näissä oli kuitenkin se, että winx club Winxit olivat keijuja, mutta code lyoko hahmot täysin tavallisia ihmisiä.
Winx clubissa näiden hyvän vs pahan taistelu oli yleisessä tiedossa, mutta code lyokossa näin ei voinut olla, koska nämä päähenkilöt taistelivat itsenäistä pahaa tekoäly xanaa vastaan joka on ulkopuolisille täysin vieras.
Koska winxeissä hyvän ja pahan välinen taistelu oli yleisessä tiedossa, saivat nämä winx keijut silloin tällöin myös muilta apua.
Code lyokossa näin ei voinut olla, koska xana on ulkopuolisille täysin vieras asia joka täytyi pitää salassa.
Syy miksi xana pysyi ulkopuolisilta salassa on se, että vaikka xanan hyökkäykset kohdistuvat oikeaan maailmaan, itse taistelu käydään virtuaalimaailmassa minkä jälkeen palataan menneisyyteen.
Paluu menneisyyteen ei vaikuta lyokosotureiden muistiin ollenkaan (digitaalinen jalanjälki), mutta ulkopuoliset unohtavat ja xana ei uusi epäonnistunutta hyökkäystä.
.
.
Koska ulkopuoliset unohtavat kaiken, rehtorin tytär Sissi (Elisabeth) auttaa lyoko sotureita usein tietämättään, koska on ihastunut yhteen heistä
Kommentit (22)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eläydyin seikkailukirjojen maailmaan.
Mm. Jules Vernen seikkailukirjoja elin uusiksi ja uusin juonenkääntein.
Rakentelin myös kuvitelmissani lentokoneita ilmailun pioneerien ja julkisuutta saaneen omatoimi-ilmailija Raimo Päätalon hengessä.
Myöhemmin fantasioin vuosia koulukiusaajieni kiduttamisesta.
18-vuotiaana nuo viimeksi mainitut hävisivät, joko snnoin anteeksi tai sitten viha kääntyi sisäänpäin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Fantasioin että vanhempani eroaisivat ja minut sijoitettaisiin johonkin mukavaan perheeseen.
Olisin halunnut olla hevonen, jolla ratsastetaan, tai susi erämaassa. Leikin varmaan ala-asteen loppuun asti, että olin joku eläin. :D Ekojen luokkien jälkeen se tapahtui tietysti vain pääni sisällä, kun olin huomannut etteivät muutkaan enää näkyvästi leikkineet.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Olisin halunnut olla hevonen, jolla ratsastetaan, tai susi erämaassa. Leikin varmaan ala-asteen loppuun asti, että olin joku eläin. :D Ekojen luokkien jälkeen se tapahtui tietysti vain pääni sisällä, kun olin huomannut etteivät muutkaan enää näkyvästi leikkineet.
Ihana :)
Ps: minä halusin olla joko merenneito tai keiju
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kuvittelin, että pihan puut ja pensaat ovat tietoisia persoonallisuuden omaavia olentoja. Niille oli nimet ja luonteenpiirteet. Iso mänty oli pienemmän männyn äiti.
Minä en oikeastaan osannut fantasioida mistään muusta kuin, että minuakin olisi alettu pitämään ihmisen lapsena.
Fantasioin pääseväni opiskelemaan Tylypahkaan, kun täytän 11.
Haaveilin usein myös kuuluvani johonkin toiseen perheeseen, milloin jonkun opettajan, milloin ystävän ja milloin jonkun näyttelijän perheeseen.
Luulin aina ihan tosissasi lapsena (teininä), että mieheni tulee olemaan jokin kuuluisa hollywood-komistus, sellainen, joiden julisteita minulla oli seinälläni. Muistelen aina lämmöllä sitä hetkeä kun täysi-ikäisenä aloin pyörimään miesseurassa ja ymmärsin lopulta, että mieheni tuleekin olemaan ihan tavallinen talliainen... :)
Haaveilin lapsenq olevani Shakespearen Romeo joka löytää Juliansa aikuisena. Eläisimme onnellista elämää lämpimässä maassa. Sain aikuisena Juliani, ikävä kyllä todellisuus ei vastannut täysin lapsuuden fantasioitani. Kylmässä suomessa autoa pakkasessa aamun pimeydessä käynnistellessä ja ikkunoita kirosanojen saattelemana raapatessa.. Juliakaan ollut häiden jälkeen aina niin loistavalla tuulella jokainen hetki.. Eikä Romeokaan jaksanut väsyneenä runoilla ja olla kiihkeä päivästä toiseen.
Fantasioin olevani Dungeons & Dragons tyyppisessä maailmassa. Olin unelmissani drow eli tumma haltiamaagi. Minulla oli parhaana ystävänä violetti luolalohikäärme ja seikkailuille ratsastin hevosen kokoisella liskolla. Usein kävin ryöstöretkillä ihmisten kylissä ja kaupungeissa, ja joskus päädyin loitsutaisteluihin ihmismaagien kanssa.
Alue: Aihe vapaa
https://codelyoko.fandom.com/fi/wiki/Code_Lyoko