Lue keskustelun säännöt.
voiko isyyttä todistaa kun isä on kuollut? perintöjuttuja..
07.06.2014 |
Mun lapsen isä ei ole tunnustanut isyyttään ja ajattelen että niin on parempi jos ei kerran halua olla tekemisissäkään. Eipähän sitten keksi 8 vuoden päästä alkaa vaatimaan isän oikeuksia. Yks minkä eräs ystävä huomautti on se ettei tyttäreni tietysti perikkään isäänsä. En usko että häntä perintö kiinnostaa siinä vaiheesaa kun ei isääkään ole ollut mutta jos hän sen haluaa niin musta se silloin hänelle kuuluisi. Isä kuitenkin tiesi vauvasta ja lähti omasta halusta. Voiko siis tyttäreni vaatia isyyden todistamista kun isö on kuollut? Tietysti voihan sen hoitaa aikuisiällä ennenkin isän kuolemaa mutta tuli vaan tämmönen mieleen :D tyttö on vasta vuoden joten ei vielä ihan ajankohtainen juttu.
Kommentit (23)
[quote author="Vierailija" time="07.06.2014 klo 18:52"]
En mä riistä lapselta yhtään mitään. Voin itsekkin kertoa isän nimen ja facebookista löytyy tosihelposti. Tunnen hänen kavereitaan ja olen jonkun verran tekemisissäkin. Isyyden tunnustaminen ei olisi muuttanut tilannetta lapsen puolesta mitenkään. Ainut ero olisi ollut että hän maksaisi mulle elareita. Ja sitten tosiaan jos hän olisi juridisesti isä niin voisi olla että yhtäkkiä koulu ikäsen lapsen pitäisi alkaa mahdollisesti vastoin tahtoaan tapaamaan ihan vierasta miestä joka kutsuu itseään isäksi. Musta tää oli parad ratkaisu kaikkien puolesta. Paitsi ehkä mun. Saisin isommat elarit isältä kun kelalta. Joten ei hävetä. Harmittaa tietysti
Ap
[/quote]
Arvoisa oman navan tuijottaja. Ne elarit on lapselle, ei sulle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itse kadun että annoin lapseni isän tunnustaa isyytensä. Hän on narkomaani ja murhaaja. Istunut kyllä lapsen syntymästä asti, ja istuu edelleen vankilassa (neljättä vuotta). Hän ei ole koskaan nähnyt lasta, luojan kiitos. Aina kerran, kaksi vuodessa hän kuitenkin soittaa vankilasta käsin ja uhkaa tappaa jos en vie lasta näytille. Enpä ole vienyt, enkä vie. Mikäli minusta on kiinni, se paskaläjä ei tule koskaan pilaamaan lapseni elämää. Mikäli siis lapsesi isä on jollain lailla mahdollisesti lapsellesi vaaraksi tai vainoaja tyyppiä, elä anna tunnustaa isyyttä. Jos on normaali ok ihminen, harkitse vielä.
Tämä ikäasia selvitti joitakin viestiesi sisältöä, vähän ajattelinkin että olet vielä nuori.
"Jos isä nyt haluaa tavata lasta niin se on minun harkinnassani ja voin keskustella asiasta tytön kanssa."
Lapsenne on nyt vuoden ikäinen, menee vielä tovin kun hänen kanssaan voi keskustella isän tapaamisesta tai yleensäkään mistään ns. aikuisten jutuista.
No, oma on asiasi, itse toimisin toisin.